Turun keskustan nuorten häiriökäyttäytyminen on puhututtanut kevään aikana. Nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi on tehty toimia jo ennen koronapandemiaa ja pandemian aikana erityisen paljon. Kesän ja syksyn aikana toimintaa jatketaan uusilla toimenpiteillä.

Kesän ajan keskustassa ja eri asuinalueilla jalkautuvat sekä järjestöjen että kaupungin työntekijät ja vapaaehtoiset. Uutena toimintana turkulaisilla asuinalueilla kokeillaan myös mentoroivaa työtä, jossa vertaistukityyppisesti ratkaistaan oireilevien nuorten tai vankilasta vapautuvien tuen tarpeita. Jalkautuvaa työtä vahvistetaan tulevaisuudessa osana perustyötä.

Toimintaa kohdistetaan jatkossa keskusta-alueen lisäksi myös muille asuinalueille. Varissuon, Lausteen, Halisten, Pansio-Pernon, Maarian ja Runosmäen alueilla järjestetään turvallisuusiltoja koulujen vanhempainiltojen yhteydessä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä käynnistää Saapas-toiminnan koulujen ympärille rauhoittamaan iltapäiviä. Oireilevien nuorten huoltajien kanssa työskennellään yhdessä Ankkuri-toiminnassa ja ROKKI-projektissa. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään esimerkiksi nuorten harrastusmahdollisuuksia edistämällä ja järjestämällä ympäri kaupunkia maksutonta Kivaloma-harrastustoimintaa alakouluikäisille lapsille.

– Vaikka tilanne keskustassa on rauhoittunut alkukeväästä, häiriökäyttäytyminen ilmenee usein sykleittäin, minkä vuoksi on tärkeää, että toiminta on jatkuvaa. Ilmiö tyypillisesti myös liikkuu alueelta toiselle. Tämän vuoksi onkin tärkeää seurata tilannekuvaa ja toimia siellä, missä nuoret ovat, Turun kaupungin kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa kommentoi.

Nuorisorikollisuuden kehitys Varsinais-Suomessa noudattaa koko maan trendiä. Nuorten rikollisuus on ollut laskussa, mutta väkivallan teot ovat lisääntyneet erityisesti viime vuoden aikana. Laajassa mittakaavassa nuorisoporukoiden käytöksessä ei ole tapahtunut suuria mullistuksia ja pääosa turkulaisista nuorista voi edelleen hyvin. Pieni osa nuorista kuitenkin oireilee vakavasti, joka ilmenee esimerkiksi häiriökäytöksenä.

– Korona on lisännyt nuorten hyvinvoinnin eroja. Tilastojen ja tutkimusten tuottaman tiedon lisäksi nuorten pahoinvointiin pyritään reagoimaan kysymällä ja kuuntelemalla heidän tarpeitaan sekä lisäämällä turvallisten aikuisten läsnäoloa heidän arjessaan. Jokaisen oireilevan nuoren tilanteeseen on tärkeä tarttua tukitoimin, toteaa Turun kaupungin järjestämisjohtaja Minna Sartes.

Nuorten hyvinvoinnin haasteisiin tartutaan yhteistyöllä kaupungin nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalipalvelujen, Lounais-Suomen poliisin, yhdistysten, järjestöjen, Turun Ydinkeskustayhdistyksen, Kauppakeskus Hansakorttelin, Turun Osuuskaupan sekä ja keskustan kauppiaiden välillä. Ongelmien ratkomisessa avainasemassa onkin monialainen yhteistyö ja eri toimijoiden osallistaminen. Keskustan alueella ovat toimineet keväällä esimerkiksi lastensuojelun jälkihuoltoon kuuluva ROKKI-hanke (Rikoksilla oireilevien nuorten auttaminen), sekä jalkautuvan toiminnan yhteistyöpilotti POPPI ja Mitä kuuluu -toiminta.

Uusien kokeilujen kautta on lisätty nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten jalkautumista keskustan alueella pyrkien kohtaamaan ja kuulemaan nuoria. Samalla nuoria voidaan ohjata palvelujen piiriin. Nuorten palaute ja jalkautuvien aikuisten kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia, ja eri toimijat ovat kyenneet reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti.

Lasten ja nuorten hyvinvointi nähdään Turussa keskeisenä strategisena kysymyksenä tilanteessa, jossa osa lasten ja nuorten palveluista on siirtymässä hyvinvointialueelle. Turussa on koottu yhteen aiheen parissa työskentelevät työryhmät yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin verkostoksi, jonka puheenjohtajina toimivat kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari Piia Elo (sd.) ja hyvinvoinnin apulaispormestari Elina Rantanen (vihr.).

– Meidän pitää pystyä ylittämään organisaatioiden rajat ja nivomaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen selkeämmin osaksi päätöksentekoa. On olennaisen tärkeää tulevaisuustyötä, että turkulaiset lapset ja nuoret voivat hyvin, korostavat Elo ja Rantanen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)