Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) äänesti eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyshakemusta vastaan.

– Vastustan Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa ja hakemuksen jättämistä. Suomen on pysyttävä myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana.

– Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella, Yrttiaho perusteli puheessaan ennen äänestystä.

Hän kannatti Markus Mustajärven tekemää hylkäävää ehdotusta. Mustajärven Yrttiahon kannattama ehdotus sai Vasemmistoliiton edustajista taakseen yhteensä kuusi, muista ryhmistä lisäksi kaksi edustajaa.

– Natossa Suomi joutuu osaksi Naton ydinasepolitiikkaa, Suomeen voidaan sijoittaa Naton tukikohtia ja vieraan vallan asevoimia. Suomi vedetään myös osalliseksi Nato-maiden sotiin ja konflikteihin, Yrttiaho perusteli.

– Hallitus ei kaikesta päättäen edes yritä asettaa tälle pidäkkeitä. Ruotsi – päättäessään aloittaa neuvottelut – on toisella linjalla. Se ei salli ydinaseita tai tukikohtia. Samat varaukset Ruotsilla on isäntämaasopimuksessa, mutta Suomella ei.

Yrttiahon mielestä surkuhupaisaa on, kun väitetään Natoon liityttävän myös siksi, että voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta.

– Marinin hallitus ei ottanut askeltakaan edistääkseen hallitusohjelmaan kirjattua YK:n ydinasekieltosopimusta. Syy on nyt selvä: hallitus ei halunnut luoda esteitä maamme Nato-jäsenyydelle.

– Hallitus on nimittäin liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsen ei ole hyväksynyt YK:n ydinasekieltosopimusta. Nato on ilmoittanut vastustavansa sopimusta. Ollaksemme rehellisiä: hallitus sallii Suomen luopuvan ydinaseettomuudesta, mutta antaa samalla suomalaisille kuvan, jonka mukaan työ ydinaseettomuuden puolesta jatkuu. Eihän se jatku.

Yrttiaho kysyi eduskunnassa ulkoministeri Pekka Haavistolta, onko ydinasekysymyksessä odotettavissa samanlaisia yllätyksiä kuin vaietuissa Turkki-ongelmissa.

– Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan.

– Se tarkoittaa terroristeiksi syytettyjen kurdiaktivistien luovutuksia, joihin Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin suostuneet. Turkki vaatii myös asevientikieltojen poistamista, jotka 2019 asetettiin Turkin Syyrian kurdialueille kohdistaman mittavan sotilaallisen operaation vuoksi.

Yrttiaho arvioi, että Suomi on muuttamassa ulkopolitiikkaansa Turkin vaatimuksesta. Marinin hallituksen tähän saakka mainostama ihmisoikeuspolitiikka on nyt alistettu Nato-jäsenyydelle, kun Suomi vaikenee Turkin sotapolitiikasta ja ihmisoikeusloukkauksista.

– Viimeisen kolmen vuorokauden aikana Turkki on pommittanut tykistöllä 50 kylää Syyrian kurdialueilla. Lisäksi se on tehnyt ilmaiskuja Pohjois-Irakin kurdialueilla. Irak on iskuja arvostellut, mutta alueella koulutusoperaatiossa toimivat Nato, ja myös Suomi, ovat olleet vaiti.

– Kuva vaivattomasta polusta Nato-jäsenyyteen on haluttu säilyttää ja varmistaa näin päättäjien tuki jäsenyyshakemukselle. Ongelmista vaietaan, kunnes ne ovat kaikkien silmillä. Polku Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ohdakkeinen. Sen osoittavat valheelliset puheet ydinaseista ja päivä päivältä paisuva Turkki-ongelma. Nato-jäsenyyden pitää lopulta kestää myös perusteellinen kansanvallan testi. Ennen eduskunnan varsinaista liittymispäätöstä, ratifiointia, on Suomessa ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys, Yrttiaho vaati.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)