Murhamysteerit ovat teatterin klassisimpia aiheita, jotka ovat kulttuurista ja ajasta riippumatta myös tarinoita, jotka vetävät yleisöä katsomoihin. Murha kiinnostaa aina.

– Murha itsessään on tarpeeksi iso asia, että se jaksaa kiinnostaa yleisöä. Minua itseäni, ja varmaan aika montaa muutakin, kiinnostaa murhassa se palapeli. Miksi ja miten murha on tehty? Ne ovat kysymyksiä, joiden ympärille näytelmän voi rakentaa. Jos vaikka haarukan häviämisen ympärille yrittäisi rakentaa näytelmää, jännite ja yleisön mielenkiinto ei varmaan pysyisi samalla tavalla yllä, toteaa Petra Lähde.

Lähde on ohjannut ja käsikirjoittanut teatteri Maneerissa 14. toukokuuta ensi-iltansa saavan näytelmän Vasikka. Kyseessä on radiomaailmaan sijoittuva suljetun huoneen murhamysteeri. Näytelmässä tehdään kuunnelmaa Maria Jotunin Kultaisesta vasikasta, joka ehtii juuri käynnistyä, kun uhri löytyy kuristettuna.

Lähde on aiemmin suomentanut Agatha Christien näytelmän Odottamaton vieras ja ohjannut muunlaisia näytelmiä. Vasikka on kuitenkin sekä hänen ensimmäinen dekkarikäsikirjoituksensa että -ohjauksensa.

– Kynnys dekkarin kirjoittamiseen ja sen ohjaamiseen on ollut iso. Dekkarit, mysteerit ja jännärit ovat aina kiinnostaneet minua, mutta jännitän tätä kovasti. Kun kyse on omasta käsikirjoituksestani, pohdin, kelpaako tämä minun juttuni nyt. Itselläni on dekkareiden suhteen aika isoja esikuvia, Lähde sanoo.

Merkittävä osa kynnyksen laskemisessa siedettävälle tasolle oli ympärillä olevalla työryhmällä.

– Näyttelijät ja muu työryhmä ymmärsi heti, mitä tässä ollaan tekemässä. He ovat myös tarttuneet käsikirjoituksen epäloogisuuksiin, jotta tarina saatiin hiottua loogisesti eteneväksi. Se on ehdottoman tärkeää murhamysteeriä tehtäessä, Lähde kiittelee.

– Se oli yksi syy, miksi nyt uskalsin murhan kirjoittamiseen tarttua, että ympärilläni on niin huippuporukka kannustavia tyyppejä.

Vasikka on osa Maneerin kokeellisen kevään ohjelmistoa. Kokeellinen kevät on Maneerin oma, vuodesta 2017 pyörinyt, konsepti, jossa on keväisin annettu tilaa jäsenistön ideoimille ja toteuttamille projekteille.

Vasikan kohdalla esityksen kokeellinen puoli on siinä, että näytelmästä tehdään myös äänitystuotanto. Kuunnelma esitetään myöhemmin radio Robin Hoodissa sekä ladataan nettiin ihmisten vapaasti kuultavaksi.

Ajatus kuunnelman tekemisestä virisi korona-aikana, kun esitystoiminta oli pakon sanelemana tauolla.

– Korona-aikana mietimme teatterilaisten kanssa, että tekisimme jotain. Silloin syntyi ajatus kuunnelman tekemisestä. Se sitten jäi, kun esitystoiminta taas mahdollistui, mutta ajatus kuunnelman tekemisestä jäi kutittamaan mieltä. Teemme siis samasta käsikirjoituksesta myös kuunnelman.

Ilkka Lappi