Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi yleisesti ottaen seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne lähinnä ennallaan, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Korotuksen kannalla on vajaa viidennes (18 %) vastaajista. Määrä on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Enemmistö vastaajista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (68 %) ja lastenhoitajien (54 %) palkkoja. Enemmän kuin kaksi viidestä korottaisi mielellään myös siivoojien (44 %) ja luokanopettajien (44 %) palkkoja.

Vuonna 2016 sairaanhoitajien palkkojen korotuksen kannalla oli kaksi viidestä ja tänä vuonna kaksi kolmesta vastaajasta. Muiden ammattiryhmien kohdalla samanlaista trendiä ei ole havaittavissa. Palkankorotusvaateet ovat jopa laimentuneet kahden vuoden takaisesta

Terveyskeskuslääkärien, kiinteistönhuoltajien ja toimistoväen palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Tässä suhteessa muutosta ei ole tapahtunut aiempiin kyselyihin. Vajaa puolet pitäisi palomiesten palkat nykyisellään ja reilu kolmannes nostaisi.

Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Lähes joka toinen (44 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja nykyisestään. Merkille pantavaa kuitenkin on, että johtajien palkan alennusta toivovien määrä on vähentynyt vuodesta 2016 reilulla kolmanneksella (69 % -> 44 %)

Naiset ovat lähes kaikkien ammattiryhmien osalta miehiä valmiimpia kuntaväen palkkojen korotuksiin.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat ovat korotusten suhteen keskimäärin hieman varauksellisempia.

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11.–1.12. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)