22 prosenttia eläkkeensaajista olisi jatkanut työelämässä pidempään, jos tarjolla olisi ollut joustoja. Tulos selviää työeläkeyhtiö Elon kyselystä, johon vastasi 4 800 eläkkeensaajaa. Asiantuntijan mukaan loiva eläköityminen edistää hyvinvointia sekä terveyttä ja on myös työnantajan etu.

Joka viides (22 %) eläkkeensaaja olisi jatkanut työelämässä pidempään, jos tarjolla olisi ollut joustoa työnteossa, kuten mahdollisuus osa-aikatyöhön. Tieto käy ilmi työeläkeyhtiö Elon marras-joulukuussa 2021 teettämästä kyselystä, johon vastasi 4 800 vanhuuseläkkeen saajaa. 32 prosenttia vastaajista sanoo, että olisi jatkanut työelämässä pidempään, mikäli oma taloudellinen tilanne olisi vaatinut sitä.

Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin pitää tulosta ymmärrettävänä.

– Mahdollisuus tehdä puolittaista päivää ja lyhyempää työviikkoa tulisi olla paljon nykyistä laajemmin käytössä. Meillä olisi paljon opittavaa Ruotsista, missä työaikojen joustavuus on ihan eri tasolla kuin meillä, toteaa Wallin.

Joustot tulisi Wallinin mukaan nähdä osana pehmeää laskua eläkepäiville.

– Siirtyminen hiljalleen pois työelämästä voi edistää hyvinvointia, onnellisuutta ja terveyttä. Se, että uuteen elämänvaiheeseen siirrytään pienin askelin, loiventaa muutosta. Loiva eläköityminen tulisi nähdä myös työnantajan etuna, kun työntekijän osaamista saadaan vähitellen siirrettyä seuraajille. Joskus kuulee, että konkarityöntekijän eläkkeelle siirtymiseen ei oltu varauduttu ajoissa, sanoo Wallin.

Joka kolmas (33 %) Elon kyselyyn vastanneista oli jatkanut työntekoa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Yleisin syy työnteon jatkamiseen oli työn tuoma merkityksellisyys (23 %) sekä halu ansaita eläkkeen rinnalla palkkaa (22 %). 18 prosenttia vastanneista sanoi syyksi työnantajan pyynnön jatkaa työelämässä.

– Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi siihen, miten töissä jatketaan myös eläköitymisen jälkeen. Kun työpaikalla osoitetaan, että kokemusta ja osaamista arvostetaan, on kimmoke jatkaa töissä suurempi. Töissä jatkamisesta olisi tärkeää puhua työpaikalla, sanoo Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara.

Merkittävin syy sille, että työskentelyä ei jatkettu eläkkeellä oli halu nauttia vapaa-ajasta. Tämän syyn mainitsi 45 prosenttia vastaajista. 19 prosenttia mainitsi hyvän taloudellisen tilanteen ja sen, ettei kaipaa palkkaa eläkkeen lisäksi syyksi, miksei jatkanut työskentelyä eläkkeellä.

Peräti puolet (51 %) Elon kyselyyn vastanneista sanoo, että alimman eläkeiän täyttyminen vaikutti eniten eläkkeelle jäämisen ajankohtaan. 39 prosenttia vastanneista sanoi, että ajankohtaan vaikutti tunne, että on valmis jäämään pois työelämästä.

– Alimmasta eläkeiästä näyttää tulleen suomalaisille deadline, johon mennessä työelämä on taputeltu. Samalla meillä on entistä parempikuntoisia ja edelleen töistä motivoituneita eläkeikäisiä. Ajankohta eläkkeelle jäämiseen tulisi olla yksilöllinen. Kun motivoiva tekeminen ja uuden oppiminen kiinnostaa, on yksittäisen työntekijän kohdalla luontevaa siirtää horisonttia eteenpäin. Mitä pidempään työelämässä jatkaa, sitä isomman eläkkeen itselleen kerryttää, toteaa Saulivaara.

Elon asiakaskyselyn vastaukset kerättiin 25.11.–17.12. sähköpostikyselyllä. Kyselyyn vastasi 4 832 Elon eläkeasiakasta, jotka olivat jääneet vanhuuseläkkeelle vuosien 2016–21 aikana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)