VTL Ville Vehkasalo arvioi väitöstutkimuksessaan erilaisten työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksia suhteessa niiden tavoitteisiin. Väitöksen osatutkimukset perustuvat luonnollisten koeasetelmien käyttöön.

Julkisten resurssien voimakas lisäys interventioalueilla voi johtaa tavoiteltuihin tuloksiin työllisyydessä, ja ainakin osa aluepolitiikan tavoitteista näyttäisi toteutuneen. Toisaalta taas julkisten palveluresurssien vähentäminen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin, kuten työttömyyden pidentymiseen. Huonosti toteutetut ohjelmat eivät välttämättä hyödytä ketään, ja ohjelmiin uhratut resurssit ovat lähinnä yhteisten varojen tuhlausta.

Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimusartikkelissa arvioidaan Euroopan unionin aluepolitiikan – erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston – vaikutuksia erilaisiin aluetason tavoitemuuttujiin, kuten työttömyyteen, työpaikkojen määrään ja käytettävissä oleviin tuloihin.

– Tulosten mukaan kohonnut tukitaso vähensi työttömyyttä interventioalueilla. Myös työpaikkojen määrässä näkyi positiivista kehitystä, mutta se ei ollut läheskään yhtä selkeää kuin työttömyysasteessa, Vehkasalo kertoo.

Toisessa tutkimusartikkelissa arvioidaan vuosina 2011–14 toteutetun ammattikoulutuksen läpäisyn edistämisohjelman tuloksia. Ammattikoulujen ongelmana olivat taannoin suuret keskeyttämisprosentit. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus kohdensi ongelman korjaamiseen 16 miljoonan euron määrärahan, joka jaettiin ohjelmaan hakeneille ja valituille koulutuksen järjestäjille. Tulosten mukaan ohjelmalla ei ollut vaikutusta ammattiopintojen keskeyttämiseen tai opintojen läpäisyyn kolmessa vuodessa.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa selvitetään vuonna 2013 tapahtuneen TE-toimistouudistuksen vaikutuksia. Uudistuksessa oli tarkoitus tehostaa työvoimahallinnon toimintaa, keskittää palveluja suurempiin yksiköihin ja siirtyä entistä enemmän sähköisiin palveluihin henkilökohtaisten palveluiden sijaan. Uudistuksessa 61 kuntaa menetti TE-toimiston toimipisteen. Interventiokunnat vastustivat uudistusta, sillä samalla kunnista hävisi vakituisia valtion virkoja.

– Uudistus pidensi työttömyyden keskimääräistä kestoa interventiokunnissa 2–3 viikolla. Myös työttömyysasteessa voitiin havaita pieni mutta ohimenevä vaikutus ylöspäin. Havainnot korostavat henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun merkitystä työnhakijoille. Kaikkea ei voida hoitaa sähköisesti tai puhelimen välityksellä, Vehkasalo toteaa.

Vehkasalo esittää väitöskirjansa Essays on Labour Market Policy Evaluation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28. tammikuuta kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku). Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Jani-Petri Laamanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Kauppi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.

Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8758-0

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)