Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta. Vaalit ovat jo ovella, mutta kampanjointi on ollut laimeaa ellei olematonta.

Korona hankaloittaa kampanjointia, sillä yleisötilaisuudet on kielletty. Vaalikatua ei avattu Turussa, eikä vaalimökkejä ole otettu käyttöön. Esitteitä saa jakaa ohikulkijoille, joten kohtaamisia ei täysin estetä mutta helppoa kampanjointi ei ole. Miten tehdä tiettäväksi oma näkemys?

Ja mistä? Monille äänestäjille on täysin hämärän peitossa, mistä vaaleissa on kyse. Ensimmäiset vaaliväittelyt eivät tuoneet juurikaan selkoa asiaan. Kuultiin ylätason jargonia, höpinää palvelustrategioista. Jollei tahti kiihdy, ei kannata ihmetellä heikkoa osallistumisintoa. Äänestysprosentti uhkaa jäädä pieneksi.

Hyvinvointialueen valtuusto järjestää ensi vuoden alusta alkaen sosiaali- ja terveyspalvelut alueellaan. Rahoituksesta vastaa valtio. Järjestäminen ei ole sama asia kuin palvelujen tuottaminen. Valtuusto vääntänee kättä siitä, missä määrin tarvitaan avuksi yksityisiä palveluja. Valtuustot päättävät myös palveluverkosta, siitä mistä palveluja saa. Jääkö joka kuntaan toimipaikka? Sosiaalipalveluista on hädin tuskin puhuttu, pelastustoimesta vielä vähemmän.

Vaalien jälkeen osalla uusista valtuutetuista saattaa olla edustettavaa neljässä eri instanssissa. Kansanedustajista muun muassa Ilkka Kanerva (kok.) ja Aki Lindén (sd.) ovat myös Turun kaupunginvaltuutettuja ja he istuvat lisäksi maakuntahallituksessa. Jos heidät valitaan aluevaltuustoon, hattuja on neljä erilaista. Riittääkö aika? Miten sovittaa eri hallintotasojen erilaiset intressit yhteen?

TurunSanomien gallupin mukaan kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto olisi vaalien selvä voittaja. Se saisi 79-paikkaiseen aluevaltuustoon 25 paikkaa. SDP kiilaisi kakkoseksi 15 paikalla. Sinipunalla olisi siis enemmistö, 40 paikkaa, mutta mahtuvatko sini ja puna samaan rintamaan aluevaltuustossa?

Lasse Virtanen