Mielipide: Sote-uudistus ei vaaranna yliopistollisia sairaaloita, tutkimuksen rahoitus turvataan erillisillä päätöksillä

Helsingin Sanomat julkaisi 7. tammikuuta verkkosivuillaan artikkelin, josta välittyi vahvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) huoli lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen seurauksena. Kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Miia Laiho jatkoi Verkkouutisissa keskustelua väittäen kärkevästi, että pääministeri Marinin hallitus ”ajaa alas” yliopistolliset sairaalat.

Kansanedustaja Laihon väite on täysin paikkansa pitämätön. Miksi kukaan tai mikään taho pyrkisi ”ajamaan alas” maamme viisi yliopistollista sairaalaa, jotka vastaavat 70 prosentista Suomen julkisesta erikoissairaanhoidosta. Yliopistolliset sairaalat ovat maamme julkisen terveydenhuollon ”kruununjalokiviä”. Pääministeri Marinin johtama hallitus on sitoutunut niiden kehittämiseen selvemmin kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Kansanedustaja Laiho lähtee oppositiopuolueen edustajana politisoimaan HUSin esille nostamia tärkeitä asioita, joista seuraavassa esitän SDP:n kansanedustajana mielipiteeni.

Toimin yhteensä 18 vuotta maamme kahden suurimman yliopistollisen sairaanhoitopiirin (VSSHP ja HUS) ja samalla kahden suurimman yliopistollisen sairaalan (TYKS ja HYKS) johtajana. Niiden kehittäminen on ollut tärkein elämäntyöni. Tähän aihepiiriin liittyvät asiat ovat minulle tuttuja yksityiskohtia myöten. Vastaanottaessani Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin arvon pidin promootiossa esitelmän aiheesta ”Academic hospital”. Siinä muun muassa määrittelin akateemisen sairaalan tunnusmerkistön. Johtopäätökseni oli, että Suomessa vuosikymmenien aikana oli asteittain loitonnuttu yliopistollisen sairaalan kansainvälisestä mallista, vaikka sidos lääketieteellisen tiedeyhteisön ja opetussairaalan välillä edelleen oli tiivis.

Suurin haaste liittyi sairaaloissa tapahtuvan lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen rahoitukseen. Useassa muussa kehittyneessä valtiossa yliopistollisten sairaaloiden tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus oli huomattavasti suurempaa kuin Suomessa. Esimerkiksi sairaalaa rakennettaessa kyseisen maan opetusministeriö saattoi rahoittaa suoraan osan rakennuskustannuksista.

Suomessa valtio rahoitti aikanaan erillisellä 12 prosentin suuruisella valtionosuudella (evo) yliopistollisten sairaaloiden tutkimusta ja opetusta. Nykyisin tällainen korvaus vastaisi arviolta 400 miljonaa euroa. Korvaus on tällä hetkellä yhteensä 121 miljoonaa euroa (25 miljoonaa tutkimukseen, valtion budjetin momentti 33.60.32, ja 96 miljoonaa erikoistumiskoulutukseen, momentti 33.60.33). Kaikki tämä ei kuitenkaan kohdennu viidelle yliopistolliselle sairaalalle. Määrärahan pienentäminen alkoi 25 vuotta sitten. Marinin hallituksen aikana tutkimusmääräraha on pysynyt ennallaan ja koulutusmääräraha on hieman kasvanut. Riittämätön se joka tapauksessa nykyisin on.

Edellä todetusta seuraa se, että yliopistollisissa sairaaloissa niiden palveluita käyttävien potilaiden kotikunnat, jotka maksavat hoidosta sairaaloiden laskuttamat kustannukset, maksavat osittain myös tutkimuksen ja opetuksen aiheuttamia kustannuksia. Tämä on täysin riippumaton siitä, onko sairaanhoitopiiri sisällyttänyt talousarvioonsa erillisen tutkimusmäärärahan kuten HUS on tehnyt. Enin osa tutkimuksen ja merkittävä osa koulutuksesta kuluista maksetaan osana hoitojen kustannuksia. Tätä on pidetty kuntien keskuudessa vääryytenä, koska valtion katsotaan olevan ensisijaisesti julkisen sektorin sisällä vastuussa näistä kuluista.

1.1.2023 siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus 293 kunnalta valtiolle, joka ohjaa kokonaisuudessaan 20,6 miljardin euron rahoituksen 21 alueelle ja Helsingin kaupungille juuri sen suuruisena kuin se tuolla hetkellä on kuntien taloudessa. Kukaan ei siis tässä vaiheessa ”menetä” mitään. Uudellamaalla kunnilta valtion kautta alueille siirtyy myös se rahoitusosuus, jonka kunnat ovat ”omista rahoistaan” aikaisemmin maksaneet HUS:lle tutkimuksesta ja opetuksesta. Juuri tätä kunnat ovat vuosien ajan vaatineet: valtion tulee vastata lääketieteellisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Nyt se tapahtuu. Toki kunnissa pidetään vääränä, että ”heidän rahaa” siirtyy valtiolle. Sen tulisi niiden mielestä olla ”erillistä rahaa”. Sairaaloiden kannalta tulos on kuitenkin sama. Niitä hallinnoivat hyvinvointialueet saavat valtiolta tämän rahoituksen. Tätä kunnilta aikaisemmin laskutettua osuutta ei ole ”korvamerkitty” vaan se sisältyy rahoituksen kokonaisuuteen.

Helsingin Sanomien artikkelissa HUS yhdessä Helsingin kokoomuslaisen apulaispormestari Sazonovin kanssa ilmaisee huolensa, että ”jatkossa tutkimus- ja opetusrahat ovat vastatusten kaikkien muiden sosiaali- ja terveyskulujen kanssa”. Niinhän ne ovat tälläkin hetkellä. Juuri siitä syystä tämä aihe on vuosien ajan hiertänyt sairaanhoitopiirien ja niiden kulut maksavien kuntien välejä.

HUS toteaa, että ”rikas Helsinki” on voinut maksaa näitä kuluja ”HUSin ylittäessä budjettinsa”, mutta jatkossa rahoituksen saaminen on vaikeampaa. Olen itse toista mieltä. Viittaus Helsingin ”rikkauteen” ja HUSin ”ylityksiin” ei ole kestävää tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen kannalta. Valtio on vakaampi rahoittaja kuin hajanainen kuntakenttä, jolta sairaanhoitopiirien on pitänyt hankkia rahoitustaan ”ylityksinä”. Kyse on nyt siitä, että tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus tulee saada kasvuun valtion budjetissa. Vuoden 2023 aloitustilanteessahan on rahoitus kunnilta tapahtuvana siirtymänä varmistettu entisen suuruisena.

Valtion budjetissa tutkimuksen ja koulutuksen erillinen rahoitus on eri momenteilla kuin tuleva hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus, joka tulee olemaan yli 20 miljardin euron suuruisena valtion budjetin suurin yksittäinen momentti. Siitä tuskin koskaan julkisessa taloudessa päästään, että eri tarkoituksiin suunnatut rahat kilpailevat keskenään. Pääministeri Marinin hallitus on vahvasti sitoutunut sekä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kasvuun että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen (TKI) kasvuun. Onpa opposition puolelta soteuudistusta tämän takia arvosteltu jopa ”rahoitusautomaatiksi” ja kritisoitu, että se ei säästä tarpeeksi julkisia menoja.

Kansanedustaja Laiho esittää kritiikissään myös väitteitä siitä, että sote-lainsäädäntö on ”unohtanut” yliopistolliset sairaalat. Tämä ei pidä paikkaansa. Tärkeimmässä laissa eli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa pykälä 34 on otsikoltaan Yliopistollinen sairaala ja sitä seuraavissa pykälissä 35 - 39 käsitellään yliopistollisen sairaalan erityisiä tehtäviä niiden vastatessa viiden yhteistyöalueen johtamisesta.

Terveydenhuollon muussa lainsäädännössä käsitellään hyvinvointialueille kuuluvia tutkimus- ja koulutustehtävä ja niihin liittyvää rahoitusta. Tähän viitataan järjestämislain 3. pykälän (Suhde muuhun lainsäädäntöön) neljännessä momentissa. Osa tästä muusta lainsäädännöstä on eduskunnassa vielä kesken osana niin sanottua ”sote-100”-kokonaisuutta.

Yhteenvetona totean, että mitään ”yliopistollisten sairaaloiden alasajoa” ei ole meneillään tai suunniteltu ja tällaisen väitteiden esittäminen on vastuutonta poliittista propagandaa. Toiseksi totean, että yliopistollisten sairaaloiden saama rahoitus tutkimukseen ja koulutukseen ei vuonna 2023 muutu, vaikka hallinto ja rahoitusjärjestelmä muuttuvat. Sote-uudistus ei vaaranna, joskaan ei myöskään ratkaise, tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta. Se turvaa ensi sijaisesti yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kuin nykyinen hajanainen kunnallinen palveluiden hallinto- ja rahoitusjärjestelmä.

Millainen on paras akateemisen sairaalan malli ja miten turvataan kasvava rahoitus terveystieteelliseen tutkimukseen? Näistä on käytävä julkista keskustelua. Tässä olen aloitteellinen kuten olen ollut tähänkin saakka. Tieteellisen tutkimuksen rahoituksen kasvu on aivan välttämätöntä hyvinvointimme kehittämiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan menestymiseksi.

Aki Lindén (sd.), kansanedustaja

Kouluinkluusio vain riittävin resurssein

Kirjoittajien mielestä oikein toteutettua inkluusiota ei ole erityistä tukea tarvitsevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen luokkaan ilman hänelle kuuluvaa tukea.

Kaikkien oppijoiden tasa-arvoinen kohtelu, osallisuus ja oikeus osallistua opetukseen ominaisuuksistaan riippumatta on viime aikoina paljon keskustelua herättäneen inklusiivisen opetuksen keskeinen tavoite. Ketään ei tule sulkea muun yhteiskunnan ulkopuolelle ja kohdella ikään kuin ongelmatapauksena.

Käännytkö nukkuessa vatsallesi? Se on usein haitallista unelle ja terveydelle. Tässä syyt, seuraukset ja helppo ratkaisu!

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 6,2 % nukkuu vatsamakuuasennossa ja 24,8 % useissa asennoissa, joihin voi kuulua vatsalla nukkuminen. Nykytietämyksen mukaan juuri tätä asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vaivoja. Yllättävää voi olla myös se, että vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

Kartoituskausi alkaa – näistä merkeistä tunnistat Maanmittauslaitoksen kartoittajan

Maanmittauslaitoksen kartoittajat lähtevän jälleen täsmentämään paikkatietoja eri puolille Suomea. Kartoittajan tunnistaa Maanmittauslaitoksen työvaatteista ja auton tunnuksesta. Kaikki suomalaiset voivat hyödyntää kartoittajien keräämää tietoa maksutta Karttapaikka-palvelussa. Ajantasaista ja laadukasta paikkatietoa tarvitaan ennen kaikkea monien yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen esimerkiksi pelastustoimessa, maanpuolustuksessa, maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja ympäristöalalla.

Kasvisruokavalio sekaruokavaliota edullisempaa – mutta vain silloin, kun prosessoidut lihankorvikkeet jättää hyllyyn

Kasvisruokavalio on sekaruokavaliota edullisempaa.

Viime vuodet ovat tuoneet markkinoille runsaasti erilaisia niin sanottuja lihankorvikkeita. Kasvissyöjillä tai asiasta kiinnostuneilla on runsaasti varaa mistä valita. Kasvisyöntiä on kuitenkin harjoitettu jo ennen viime vuosien lihankorvikebuumia, ja muitakin vaihtoehtoja lihan välttämiseen on olemassa.

Parvekkeella grillaaminen sallittua, kunhan sen tekee paloturvallisesti

Grillatessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida naapureita, jotta turhilta kiistoilta vältyttäisiin.

Helatorstain tienoilla moni kaivaa grillin talviteloilta ja ryhtyy kokkauspuuhiin parvekkeella tai terassilla. Ympäristöön leviävät grillaamisen tuoksut saattavat herättää naapureissa ruokahalun sijasta ärtymystä, ja tilanne voi poikia yhteydenottoja myös taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.

3D-tulostuksen huippukonferenssi kesäkuussa Turkuun

Turussa 15.–16. kesäkuuta järjestettävään lisäävän valmistuksen, eli 3D-tulostamisen, huippukonferenssiin odotetaan satoja alan huippunimiä. Kaksipäiväisessä Additive Manufacturing Seminar Days -konferenssin pääteemoja ovat ensimmäisenä päivänä metallin lisäävä valmistus ja toisena päivänä muut materiaalit, esimerkiksi lääketieteessä käytettävät tulostusratkaisut.

Kirjastopihalla ohjelmaa koko kesän

Seppelöity Mellu eli Miina Äkkijyrkän Sweet Yellow Melon.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Kirjastopihalla tapahtuu koko kesän. Luvassa on ohjelmaa yhteislauluista ja katutansseista lavarunotapahtumaan, Taiteiden yöhön ja Itämeripäivään. Kesäkausi käynnistyy Suvi suloisella, kaikkien yhteisellä kevätjuhlalla 30. toukokuuta.

Puupuhallinmusiikkia konsertissa Betel-kirkossa

Marcin Domagala, klarinetti, Marcin Wosinski, fagotti ja Marianne Sihvonen, huilu.

3Ilmaa on suomalais-puolalainen huilu-, klarinetti- ja fagottitrio, joka koostuu fagotistista Marcin Wosinski (Tampere filharmonia), klarinetistista Marcin Domagała ja huilistista Marianne Sihvonen . Konsertit koostuvat suomalaisista uuden musiikin puupuhallintrioista, -duoista ja -sooloteoksista. Konsertti koostuu suomalaisista uuden musiikin teoksista. Siinä liidetään Jouni Kaipaisen täydenkuun kuutamosta Minna Leinosen harmaapäätikan ja Harri Vuoren harmaapöllön mukaan ja ihastellaan Kaija Saariahon musiikin avulla, kuinka kauniita linjoja linnut piirtävätkään taivaalle.

”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta

Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään kahden vuoden tauon jälkeen

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä 5. kesäkuuta.

Suomen Marsalkka Mannerheimin muistojuhlaa vietetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä sunnuntaina 5. kesäkuuta kello 12 alkaen. Juhlan ohjelma noudattelee jo perinteiseksi muodostunutta muotoa. Kenttähartauden toimittaa Nousiaisten vt. kirkkoherra, rovasti Ilkka Järvinen ja juhlapuheen pitää valtiosihteeri Risto Volanen . Laivaston Soittokunta ja Turun Sotaveteraanien Perinnekuoro esiintyvät.

Aurinkonäytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla

Aurinkokaukoputken läpi aukeaa raivokas maailma Auringon pinnalla.

Auringon pinnan yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan Iso-Heikkilän tähtitornilla lauantaina 28. toukokuuta ja 18. kesäkuuta kello 13–15 tähtitieteellinen yhdistys Turun Ursan aurinkonäytöksissä.

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin tulipalossa

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin yöllä syttyneessä tulipalossa Hyrköistentiellä Pernossa. Talo ehti olla vuosia tyhjillään.

Verhoilijat haluavat pelastaa maailman huonekalu kerrallaan

Huonekalujen kunnostaminen ja korjaus vähentää jätteen määrää.

Verhoilu on perinteikäs vanha käsityöammatti. Verhoilijat eivät halua hylättyjä nojatuoleja metsäteiden päähän tai kaatopaikoille, sillä huonekalut kuuluvat ihmisten koteihin kertomaan suvun historiaa ja osaksi kotien persoonallista sisustusta. Verhoilijat haluavat pelastaa kulttuurihistoriaa tuoli ja sohva kerrallaan.

Eurojackpotissa yksi täysosuma – Suomeen kaksi yli 400 000 euron voittoa

Perjantaina Eurojackpotin kierroksella 21/2022 päävoitto matkasi Saksaan. Täysosuma toi saksalaiselle voittajalle lähes 17 miljoonaa euroa.

Täytyy antaa täydet pinnat

Jokin oli kummallisesti. Kieli hakeutui hampaiden väliin. Jotain puuttui. Oliko paikka hajonnut?

Sofia Virta pettynyt terapiatakuun pudottamiseen hoitotakuusta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) kummeksuu tilannetta, jossa vihreät näyttävät hallituksessa jääneen yksin terapiatakuun puolustajiksi.

Antti Laitisen Taipuisa maisema -näyttely avautuu WAMissa

Broken Landscapes -valokuvasarjassa (2017–20) Antti Laitinen luo surrealistia metsämaisemia.

WAMin kesänäyttelyssä 28.5.–18.9. astutaan Antti Laitisen maailmaan, jossa maisema ottaa kummia muotoja ja puu saa metallisen pinnan. Näyttelyssä luodaan katsaus taiteilijan parikymmentä vuotta kestäneen uran aikana syntyneeseen monipuoliseen tuotantoon. Painopiste on viime vuosien aikana syntyneissä teoksissa.

Turun kaupunki hakee lasten ja nuorten harrastamisen parissa työskenteleviä toteuttamaan harrastamisen Turun mallia

Turun kaupunki etsii lasten ja nuorten harrastustoiminnalle toteuttajia koulupäivien yhteyteen. Harrastustoiminnan järjestäjät valitaan lukuvuodelle 2022–23 hankintalain mukaisella pienhankintakilpailutuksella. Harrastamisen Turun mallin mukaisen harrastustoiminnan ohjauksen tarjouspyyntö on avoinna 10. kesäkuuta kello 11:een saakka.

Urheilu

Otteluanalyysi: Interin puolustuksella avoimien ovien päivä

Aleksi Paananen ampui Interin 2-2-tasoituksen.

Inter hakee pinnoja vieraskentiltä jalkapalloilun Veikkausliigassa mutta Kupittaalla on tuskaista. Ottelu Ilvestä vastaan päättyi 2 – 2 ja lähellä oli, etteivät vieraat vieneet koko pottia. Kahdesti Ilves meni johtoon ja kahdesti Inter nousi tasapeliin. Vieraiden tykki oli hyökkääjä Kai Meriluoto , joka teki kaksi maalia. Inter hyökkäyspeli tuottaa tulosta mutta puolustaminen ei ole samaa tasoa. Balanssi puuttuu.

Puukkokatsomo: Uusi Tintti-albumi

Jonatan ”Tintti” Johansson.

Belgialaisen Hergén klassikkosarjakuva Tintti sisältää useita klassikkoalbumeja, joiden joukossa on monia kiistanalaisiakin teoksia, jotka ovat herättäneet kritiikkiäkin aikojen saatossa. Tintti Afrikassa , Tintti Amerikassa , Tintti kuun kamaralla ja monet muut albumit ovat kuitenkin ansainneet paikkansa suuressa sarjakuvakaanonissa.

Hamara iskee viimein

Hannan Housmand.

Vapaaottelun tapahtumat tekevät vuosien tauon jälkeen paluun Turkuun, kun useampaan otteeseen siirretty Hamara MMA järjestetään viimein Kupittaan palloiluhallissa lauantaina 28. toukokuuta. Tulessa turkulaisista ottelijoista on muun muassa Hannan Housmand , joka kohtaa Anton Larssonin . Illan pääottelussa nähdään kaksi vanhan liiton legendaa Markus Halkosaari ja Toni Valtonen , jotka ottelivat vastakkain jo 2004.

Painiva konstaapeli Kaarlo Mäkinen vyörytti Ahvenanmaan olympiakisojen kultatilastoihin

Amsterdamin vuoden 1928 olympialaiset olivat turkulaisjuhlaa. Kolme miestä lähti matkaan ja takaisin tultiin yhtä monen kultamitalin kanssa. Paavo Nurmi (vas.) voitti kymppitonnin juoksun, Kaarlo Mäkinen oman painisarjansa ja Harri Larva 1500 metrin juoksun.

Kaarlo ” Kalle ” Mäkinen (1892–1980) kuului maamme parhaimpiin kevyempien sarjojen vapaapainijoihin 1920-luvulla. Mäkinen oli alun perin Ahvenanmaan poikia, mutta hän teki työuransa poliisina Turussa ja asettui mantereen puolelle loppuelämäkseen. Hän teki painissa kansainvälisen läpimurtonsa Helsingin vuoden 1921 MM-kisojen molskilla.

Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois.

Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.

Albin Granlund palaa Huuhkajiin, Benjamin Källman mukana joukkueessa

Benjamin Källman.

Miesten A-maajoukkueen taival Nations Leaguessa käynnistyy kesäkuussa neljällä ottelulla. Huuhkajat kohtaa Bosnia-Hertsegovinan Olympiastadionilla lauantaina 4. kesäkuuta, jonka jälkeen Suomi isännöi Montenegroa Olympiastadionilla tiistaina 7. kesäkuuta. Romania kohdataan Bukarestissa lauantaina 11. kesäkuuta ja Bosnia-Hertsegovina Zenicassa tiistaina 14. kesäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.