Väitös: Varhaiset kuormittavat kokemukset, vanhempien resurssit ja näiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin elinkaaren eri vaiheissa

Sanni Kotimäki. Sanni Kotimäki. Kuva: Turun yliopisto

Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.

Kotimäen väitöstutkimus tarjoaa tietoa mahdollisista riskeistä ja suojaavista tekijöistä elinkaaren varrella. Tietoa voidaan hyödyntää eriarvoisuuden ja terveyserojen kitkemisessä. Erityisesti vanhempien koulutustason, varhaisen kaltoinkohtelun ja tarpeiden laiminlyönnin, ja kasautumisprosessien merkitys nousivat esille.

– Tulokset tukevat erityisesti haavoittuviin perheisiin kohdistettujen ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Panostaminen sekä sosioekonomisiin että psykososiaalisiin perheoloihin voi auttaa suojaamaan lasten hyvinvointia myöhemminkin elämässä, Kotimäki sanoo.

Kotimäki selvitti neljästä tieteellisesti artikkelista muodostuvassa väitöstutkimuksessaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ja erilaisten sikiöajan, lapsuuden ja nuoruuden altisteiden yhteyttä kahteen hyvinvoinnin ulottuvuuteen, sosioekonomisiin resursseihin ja terveyteen. Kotimäki teki tutkimuksensa INVEST-lippulaivatutkimuskeskuksessa, joka tarjoaa tietoa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin teemoista.

– Varhaiset kuormittavat tapahtumat, vanhempien resurssit, ja erityisesti usean mahdollisen riskitekijän kasautuminen samaan perheeseen olivat negatiivisesti yhteydessä lasten koulutukseen ja kielenkehitykseen. Varhain koettu kaltoinkohtelu ja tarpeiden laiminlyönti myös selitti koulutustasojen välisiä eroja raskaudenaikaisessa mielenterveydessä, Kotimäki sanoo.

Eri resurssit näyttivät vaikuttavan ennemmin kokonaisuutena kuin itsenäisesti

Sanni Kotimäki yhdisti väitöskirjassaan eri tieteenalojen lähestymistapoja ja osaamista hyvinvointiin vaikuttavien prosessien tutkimiseksi sukupolvelta toiselle ja läpi elinkaaren. Tutkimuksessa otettiin huomioon sosioekonomisen taustan lisäksi varhaisia altisteita, kuten vanhemman kuolema, äidin raskaudenaikainen ja -jälkeinen stressi sekä lapsuus- ja nuoruusajan kaltoinkohtelu ja laiminlyönti.

– Poikkitieteellisyys mahdollistui yhdistämällä laadukkaita rekisteriaineistoja Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Rekistereistä saadaan luotettava kuva esimerkiksi sosioekonomisesta asemasta, kun taas kohorttiaineisto voi rikastaa rekisteripohjaista tietoa, Kotimäki sanoo.

Kaksi ensimmäistä artikkelia pohjautui pelkästään väestörekistereihin. Ensimmäisessä vanhempien koulutus, ammattiluokka ja tulot lapsuudessa ja nuoruudessa selittivät noin puolet aikuisuuden ammattiasemasta. Vanhempien – erityisesti äidin – koulutuksen merkitys nousi esille, kun taas tuloilla ei ollut itsenäistä merkitystä. Vastaavia havaintoja on saatu aikaisemminkin, mutta eri resurssit näyttivät kuitenkin vaikuttavan ennemmin kokonaisuutena kuin itsenäisesti.

– On tärkeä tietää, mikä perhetaustan osa-alue linkittyy vahvimmin lapsien elämään, sillä se kertoo mikä tekijä on keskeisin ja mihin kannattaa tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä. Lisäksi tutkimus osoitti, että resurssit eivät missään tietyssä lapsen ikävaiheessa ole vahvemmin yhteydessä lasten aikuisuuden ammattiasemaan, vaikka joissain tutkimuksissa varhaislapsuuden resurssien merkitys on noussut esille, Kotimäki kertoo.

Terveyserojen syyt voivat ulottua lapsuuteen ja nuoruuteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisempia ikävaiheita. Toisessa osatutkimuksessa vanhemman varhaisella kuolemalla havaittiin melko vahva yhteys lapsen matalampaan koulumenestykseen ja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, mutta heikohko yhteys yliopistokoulutukseen. Vaikka kuolinsyitäkin verrattiin, yhteydet olivat yleisesti kohtalaisia. Tämä saattaa selittyä esimerkiksi perheiden saamalla sosiaalisella tuella ja hyvinvointivaltion turvaverkoilla.

Kolmannessa artikkelissa matalampi koulutustaso oli yhteydessä lisääntyneeseen raskaudenaikaiseen masennus- ja ahdistusoireiluun. Erilaiset kaltoinkohtelun ja tarpeiden laiminlyönnin kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa selittivät yhteyttä osittain, mutta lapsuuden luokka-asema tai vanhempien mielenterveys eivät.

– Väestön hyvinvointi on ajan myötä kohentunut, mutta esimerkiksi koulutustaso ja terveys linkittyvät yhä toisiinsa. Terveyserojen ja niiden syiden tutkimuksessa on kuitenkin aukkokohtia. Varhaisten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin kokemusten yhteys matalampaan koulutukseen ja raskaudenaikaiseen stressiin vaatii huomiota, sillä sen merkitys voi yltää jopa seuraavaan sukupolveen, Kotimäki sanoo.

Tutkimuksesta saatiin viitteitä, että vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä, kuten vanhemman menettämisellä tai mielenterveysongelmilla saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin.

– Vanhemman kuoleman yhteys lasten koulutukseen oli yleisesti heikompi perheissä, joissa eloonjääneellä vanhemmalla oli korkea koulutustaso, mikä voi kertoa koulutukseen liittyvistä suojaavista tekijöistä, kuten resilienssistä. Lisäksi neljännessä osatutkimuksessa sekä äidin matala koulutus että masennusoireilu raskauden jälkeen olivat yhteydessä lapsen pienempään sanavarastoon, mikä voi viitata riskien kasautumiseen. Tulos saattaa liittyä esimerkiksi eroihin kielellisten virikkeiden määrässä ja vuorovaikutuksessa, mutta tulos kaipaa lisäselvitystä, Kotimäki sanoo.

Kotimäki esittää väitöskirjansa Mechanisms in health and socioeconomic wellbeing: The role of parental resources, early-life experiences, and their accumulation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10. joulukuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Sakari Karvonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kouluinkluusio vain riittävin resurssein

Kirjoittajien mielestä oikein toteutettua inkluusiota ei ole erityistä tukea tarvitsevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen luokkaan ilman hänelle kuuluvaa tukea.

Kaikkien oppijoiden tasa-arvoinen kohtelu, osallisuus ja oikeus osallistua opetukseen ominaisuuksistaan riippumatta on viime aikoina paljon keskustelua herättäneen inklusiivisen opetuksen keskeinen tavoite. Ketään ei tule sulkea muun yhteiskunnan ulkopuolelle ja kohdella ikään kuin ongelmatapauksena.

Käännytkö nukkuessa vatsallesi? Se on usein haitallista unelle ja terveydelle. Tässä syyt, seuraukset ja helppo ratkaisu!

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 6,2 % nukkuu vatsamakuuasennossa ja 24,8 % useissa asennoissa, joihin voi kuulua vatsalla nukkuminen. Nykytietämyksen mukaan juuri tätä asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vaivoja. Yllättävää voi olla myös se, että vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

Kartoituskausi alkaa – näistä merkeistä tunnistat Maanmittauslaitoksen kartoittajan

Maanmittauslaitoksen kartoittajat lähtevän jälleen täsmentämään paikkatietoja eri puolille Suomea. Kartoittajan tunnistaa Maanmittauslaitoksen työvaatteista ja auton tunnuksesta. Kaikki suomalaiset voivat hyödyntää kartoittajien keräämää tietoa maksutta Karttapaikka-palvelussa. Ajantasaista ja laadukasta paikkatietoa tarvitaan ennen kaikkea monien yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen esimerkiksi pelastustoimessa, maanpuolustuksessa, maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja ympäristöalalla.

Kasvisruokavalio sekaruokavaliota edullisempaa – mutta vain silloin, kun prosessoidut lihankorvikkeet jättää hyllyyn

Kasvisruokavalio on sekaruokavaliota edullisempaa.

Viime vuodet ovat tuoneet markkinoille runsaasti erilaisia niin sanottuja lihankorvikkeita. Kasvissyöjillä tai asiasta kiinnostuneilla on runsaasti varaa mistä valita. Kasvisyöntiä on kuitenkin harjoitettu jo ennen viime vuosien lihankorvikebuumia, ja muitakin vaihtoehtoja lihan välttämiseen on olemassa.

Parvekkeella grillaaminen sallittua, kunhan sen tekee paloturvallisesti

Grillatessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida naapureita, jotta turhilta kiistoilta vältyttäisiin.

Helatorstain tienoilla moni kaivaa grillin talviteloilta ja ryhtyy kokkauspuuhiin parvekkeella tai terassilla. Ympäristöön leviävät grillaamisen tuoksut saattavat herättää naapureissa ruokahalun sijasta ärtymystä, ja tilanne voi poikia yhteydenottoja myös taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.

3D-tulostuksen huippukonferenssi kesäkuussa Turkuun

Turussa 15.–16. kesäkuuta järjestettävään lisäävän valmistuksen, eli 3D-tulostamisen, huippukonferenssiin odotetaan satoja alan huippunimiä. Kaksipäiväisessä Additive Manufacturing Seminar Days -konferenssin pääteemoja ovat ensimmäisenä päivänä metallin lisäävä valmistus ja toisena päivänä muut materiaalit, esimerkiksi lääketieteessä käytettävät tulostusratkaisut.

Kirjastopihalla ohjelmaa koko kesän

Seppelöity Mellu eli Miina Äkkijyrkän Sweet Yellow Melon.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Kirjastopihalla tapahtuu koko kesän. Luvassa on ohjelmaa yhteislauluista ja katutansseista lavarunotapahtumaan, Taiteiden yöhön ja Itämeripäivään. Kesäkausi käynnistyy Suvi suloisella, kaikkien yhteisellä kevätjuhlalla 30. toukokuuta.

Puupuhallinmusiikkia konsertissa Betel-kirkossa

Marcin Domagala, klarinetti, Marcin Wosinski, fagotti ja Marianne Sihvonen, huilu.

3Ilmaa on suomalais-puolalainen huilu-, klarinetti- ja fagottitrio, joka koostuu fagotistista Marcin Wosinski (Tampere filharmonia), klarinetistista Marcin Domagała ja huilistista Marianne Sihvonen . Konsertit koostuvat suomalaisista uuden musiikin puupuhallintrioista, -duoista ja -sooloteoksista. Konsertti koostuu suomalaisista uuden musiikin teoksista. Siinä liidetään Jouni Kaipaisen täydenkuun kuutamosta Minna Leinosen harmaapäätikan ja Harri Vuoren harmaapöllön mukaan ja ihastellaan Kaija Saariahon musiikin avulla, kuinka kauniita linjoja linnut piirtävätkään taivaalle.

”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta

Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään kahden vuoden tauon jälkeen

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä 5. kesäkuuta.

Suomen Marsalkka Mannerheimin muistojuhlaa vietetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä sunnuntaina 5. kesäkuuta kello 12 alkaen. Juhlan ohjelma noudattelee jo perinteiseksi muodostunutta muotoa. Kenttähartauden toimittaa Nousiaisten vt. kirkkoherra, rovasti Ilkka Järvinen ja juhlapuheen pitää valtiosihteeri Risto Volanen . Laivaston Soittokunta ja Turun Sotaveteraanien Perinnekuoro esiintyvät.

Aurinkonäytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla

Aurinkokaukoputken läpi aukeaa raivokas maailma Auringon pinnalla.

Auringon pinnan yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan Iso-Heikkilän tähtitornilla lauantaina 28. toukokuuta ja 18. kesäkuuta kello 13–15 tähtitieteellinen yhdistys Turun Ursan aurinkonäytöksissä.

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin tulipalossa

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin yöllä syttyneessä tulipalossa Hyrköistentiellä Pernossa. Talo ehti olla vuosia tyhjillään.

Verhoilijat haluavat pelastaa maailman huonekalu kerrallaan

Huonekalujen kunnostaminen ja korjaus vähentää jätteen määrää.

Verhoilu on perinteikäs vanha käsityöammatti. Verhoilijat eivät halua hylättyjä nojatuoleja metsäteiden päähän tai kaatopaikoille, sillä huonekalut kuuluvat ihmisten koteihin kertomaan suvun historiaa ja osaksi kotien persoonallista sisustusta. Verhoilijat haluavat pelastaa kulttuurihistoriaa tuoli ja sohva kerrallaan.

Eurojackpotissa yksi täysosuma – Suomeen kaksi yli 400 000 euron voittoa

Perjantaina Eurojackpotin kierroksella 21/2022 päävoitto matkasi Saksaan. Täysosuma toi saksalaiselle voittajalle lähes 17 miljoonaa euroa.

Täytyy antaa täydet pinnat

Jokin oli kummallisesti. Kieli hakeutui hampaiden väliin. Jotain puuttui. Oliko paikka hajonnut?

Sofia Virta pettynyt terapiatakuun pudottamiseen hoitotakuusta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) kummeksuu tilannetta, jossa vihreät näyttävät hallituksessa jääneen yksin terapiatakuun puolustajiksi.

Antti Laitisen Taipuisa maisema -näyttely avautuu WAMissa

Broken Landscapes -valokuvasarjassa (2017–20) Antti Laitinen luo surrealistia metsämaisemia.

WAMin kesänäyttelyssä 28.5.–18.9. astutaan Antti Laitisen maailmaan, jossa maisema ottaa kummia muotoja ja puu saa metallisen pinnan. Näyttelyssä luodaan katsaus taiteilijan parikymmentä vuotta kestäneen uran aikana syntyneeseen monipuoliseen tuotantoon. Painopiste on viime vuosien aikana syntyneissä teoksissa.

Turun kaupunki hakee lasten ja nuorten harrastamisen parissa työskenteleviä toteuttamaan harrastamisen Turun mallia

Turun kaupunki etsii lasten ja nuorten harrastustoiminnalle toteuttajia koulupäivien yhteyteen. Harrastustoiminnan järjestäjät valitaan lukuvuodelle 2022–23 hankintalain mukaisella pienhankintakilpailutuksella. Harrastamisen Turun mallin mukaisen harrastustoiminnan ohjauksen tarjouspyyntö on avoinna 10. kesäkuuta kello 11:een saakka.

Urheilu

Otteluanalyysi: Interin puolustuksella avoimien ovien päivä

Aleksi Paananen ampui Interin 2-2-tasoituksen.

Inter hakee pinnoja vieraskentiltä jalkapalloilun Veikkausliigassa mutta Kupittaalla on tuskaista. Ottelu Ilvestä vastaan päättyi 2 – 2 ja lähellä oli, etteivät vieraat vieneet koko pottia. Kahdesti Ilves meni johtoon ja kahdesti Inter nousi tasapeliin. Vieraiden tykki oli hyökkääjä Kai Meriluoto , joka teki kaksi maalia. Inter hyökkäyspeli tuottaa tulosta mutta puolustaminen ei ole samaa tasoa. Balanssi puuttuu.

Puukkokatsomo: Uusi Tintti-albumi

Jonatan ”Tintti” Johansson.

Belgialaisen Hergén klassikkosarjakuva Tintti sisältää useita klassikkoalbumeja, joiden joukossa on monia kiistanalaisiakin teoksia, jotka ovat herättäneet kritiikkiäkin aikojen saatossa. Tintti Afrikassa , Tintti Amerikassa , Tintti kuun kamaralla ja monet muut albumit ovat kuitenkin ansainneet paikkansa suuressa sarjakuvakaanonissa.

Hamara iskee viimein

Hannan Housmand.

Vapaaottelun tapahtumat tekevät vuosien tauon jälkeen paluun Turkuun, kun useampaan otteeseen siirretty Hamara MMA järjestetään viimein Kupittaan palloiluhallissa lauantaina 28. toukokuuta. Tulessa turkulaisista ottelijoista on muun muassa Hannan Housmand , joka kohtaa Anton Larssonin . Illan pääottelussa nähdään kaksi vanhan liiton legendaa Markus Halkosaari ja Toni Valtonen , jotka ottelivat vastakkain jo 2004.

Painiva konstaapeli Kaarlo Mäkinen vyörytti Ahvenanmaan olympiakisojen kultatilastoihin

Amsterdamin vuoden 1928 olympialaiset olivat turkulaisjuhlaa. Kolme miestä lähti matkaan ja takaisin tultiin yhtä monen kultamitalin kanssa. Paavo Nurmi (vas.) voitti kymppitonnin juoksun, Kaarlo Mäkinen oman painisarjansa ja Harri Larva 1500 metrin juoksun.

Kaarlo ” Kalle ” Mäkinen (1892–1980) kuului maamme parhaimpiin kevyempien sarjojen vapaapainijoihin 1920-luvulla. Mäkinen oli alun perin Ahvenanmaan poikia, mutta hän teki työuransa poliisina Turussa ja asettui mantereen puolelle loppuelämäkseen. Hän teki painissa kansainvälisen läpimurtonsa Helsingin vuoden 1921 MM-kisojen molskilla.

Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois.

Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.

Albin Granlund palaa Huuhkajiin, Benjamin Källman mukana joukkueessa

Benjamin Källman.

Miesten A-maajoukkueen taival Nations Leaguessa käynnistyy kesäkuussa neljällä ottelulla. Huuhkajat kohtaa Bosnia-Hertsegovinan Olympiastadionilla lauantaina 4. kesäkuuta, jonka jälkeen Suomi isännöi Montenegroa Olympiastadionilla tiistaina 7. kesäkuuta. Romania kohdataan Bukarestissa lauantaina 11. kesäkuuta ja Bosnia-Hertsegovina Zenicassa tiistaina 14. kesäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.