Sofia Virta: Kansallisen imetyskoordinaattorin tehtävää tulee jatkaa
Kansanedustaja ja eduskunnan turvallisen odotus- ja vauvaryhmän puheenjohtaja Sofia Virta (vihr.) on jättänyt toimenpidealoitteen koskien kansallisen imetyskoordinaattorin työn jatkamista sekä koordinoinnin riittävää resursointia. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä nyt vietetään kansainvälistä imetysviikkoa.
– Imetys on asiasta, josta täytyy voida puhua yhteiskunnassa avoimesti. Meillä päättäjillä on vastuu huolehtia, että vauvaperheiden palveluiden resurssit ovat riittävät ja että imetyksen tukemista edistetään valtakunnallisesti, Virta perustelee päätöstään jättää asiasta toimenpidealoite.
Virran mukaan imetyksen hyödyt niin vauvalle kuin imettävälle vanhemmalle ovat moninaiset ja imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansanterveyttä. On siis perusteltua, että imetystä edistetään ja siihen tarjotaan apua kansallisen koordinoinnin avulla. Suomessa suositellaan vauvoille täysimetystä 4–6 kuukauden ikään asti, ja imetystä suositellaan jatkettavaksi kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikään saakka tai pidempään perheen niin halutessa.
– Imetyksessä tulee aina ottaa huomioon perheiden yksilölliset tilanteet ja toiveet. Moni tarvitsee imetyksessä myös neuvoja ja muuta tukea. Onkin äärimmäisen tärkeää, että Suomi edistää imetystä tukemalla perheitä, jakamalla tietoa sekä varmistamalla ammattilaisten riittävän osaamisen ja resurssit, Virta toteaa.
Suomessa on aikaisemmin toiminut kansallinen imetyskoordinaattori, jonka tehtäviin kuului muun muassa näyttöön perustuvan imetysohjauksen implementoinnin tuki sairaaloille ja neuvoloille sekä Vauvamyönteisyysohjelman koordinointi ja kansallisten imetysohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen. Imetyskoordinaattori tuotti tutkimustietoa kansallisesta tilanteesta päätöksenteon tueksi. Imetyskoordinaattorin työ on kuitenkin lopetettu.
– Kentältä on tullut viestiä, että kansalliselle koordinoinnille todella olisi yhä tarvetta. Lähivuosina olisi olennaista jatkaa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman toimeenpanoa antamalla vahvaa tukea implementoinnille. Erityisesti neuvoloiden vauva- ja perhemyönteisyysohjelman kehittäminen ja implementointi kansallisesti koordinoiden on olennaista, jotta toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Tähän tarvitaan kansallista imetyskoordinaattoria, Virta perustelee tehtävän tarpeellisuutta.
Virta toteaa ymmärtävänsä, että imetys voi tuntua marginaaliselta aiheelta silloin kun se ei kosketa itseä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä kansanterveydellinen sekä lapsen oikeuksiin liittyvä asia, joka suhteen tulisi varmistaa, että jokainen perhe saa imetykseen riittävän tuen. Hän kuitenkin korostaa, ettei kyseessä ole vastakkain asettelu imettävien ja ei-imettävien perheiden kesken vaan pyrkimys tarjota kaikki tuki, tieto ja ohjaus sitä tarvitseville perheille.
– Imetys on asia, joka on monelle sensitiivinen ja yksityinen ja jonka kommentointi ei muille kuulu. Sen sijaan tarvitsemme vielä paljon asennetyötä sen eteen, että esimerkiksi julkisesti imettäminen voi tuntua yhä useammalle luonnolliselta eikä herätä kanssaihmisissä mitä ihmeellisimpiä reaktioita. Kyse on luonnollisesta asiasta, pienen ihmisen ruokailusta, Virta muistuttaa.
Virta nousi eduskuntaan, kun hänen lapsensa oli kolmen kuukauden ikäinen ja vauva oli ensimmäisen kevään aikana tuttu näky eduskunnan käytävillä. Virta korostaa työelämän- ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksien tärkeyttä ja muistuttaa, että työelämällä on myös merkittävä rooli siinä, mahdollistuuko imetyksen jatkuminen myös imettävän vanhemman palatessa töihin.
Lasten oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ovat näkyneet Virran työssä myös laajemmin. Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauvaryhmän perustamisen ja puheenjohtamisen lisäksi Virta on jättänyt kirjallisen kysymyksen imetyksen yhdenvertaiseen edistämiseen liittyen sekä puhunut monipuolisesti lapsi- ja perhepalveluiden puolesta.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)