Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle

Syyskuun poutasäät tulivat tarpeeseen vauhdittamaan puintien etenemistä. Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen ja myös erikoiskasvien puinnit ovat kääntyneet lopuilleen. Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä.

Kulunutta kasvukautta leimasivat alueittain ja paikallisesti hyvin eri lailla esiintyneet haastavat sääolosuhteet. Yleisesti ottaen keskikesän kuivuudesta selvisivät parhaiten syysviljat ja aikaisin kylvetyt kasvustot. Säilörehunurmet selvisivät myös hyvin kasvukaudesta tuottaen hyvän ensimmäisen ja kolmannen sadon. Etelä-Pohjanmaalla herne ja vehnä onnistuivat odotettua paremmin. Rehumaissin viljelyssä oli onnistumisia esimerkiksi Pohjois-Savossa. Kesän äärisääoloista kärsivät eniten ohra ja kaura sekä härkäpapu. Kasvivalikoiman monipuolisuuden, aikaisen kylvön ja maan rakenteen merkitys korostuivat menneenä kasvukautena. Kesän epäonnistumisten arvioidaan lisänneen kiinnostusta syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyyn. Kasvilajivalikoimaa ja eri tuotantopanosten käyttöä suunnitellaan jatkossa yhä tarkemmin kasvinviljelyn kannattavuuden varmistamiseksi.

Rukiin ja syysvehnän puinnit saatiin päätökseen viimeisimmillä alueilla pari viikkoa sitten. Rukiista ja syysvehnästä jäi pieniä eriä puimatta sateista johtuen Karjalassa. Syysviljojen viimeisten erien puintikosteudet ovat yleisimmin olleet 15–20 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla on jouduttu puimaan kosteudeltaan jopa yli 30 prosentin eriä. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi suuressa osassa maata.

Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet viimeisissä puintierissä 72–79 kg/hl ja sakoluvut 180–300. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80–100 prosenttia. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-83 kg/hl ja valkuaispitoisuus 10–13,5 prosenttia. Sakoluvut ovat olleet korkeita 300–450.

Syyskuussa sateet ovat olleet vähäisempiä, joten kevätviljojen puinnit ovat edenneet elokuuta nopeammin. Useimmilla alueilla ohrista on puitu 90–100 prosenttia, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 80–85 prosenttia. Kauran puinnit ovat hieman ohraa jäljessä. Kevätvehnästä on puitu yleisesti 95–100 prosenttia. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnästä on puitu 85–90 prosenttia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla puinnit ovat vasta puolivälissä.

Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja Varsinais-Suomessa jätetään 1–5 prosenttia kaikkein heikoimpia kevätviljakasvustoja puimatta tai sato menee polttoon. Itäisissä osissa maata arvioidaan jopa 10–30 prosenttia kevätviljoista jäävän puimatta tai menevän polttoon. Puintikosteudet ovat yleisesti olleet 15–25 prosenttia, mutta osassa eriä puintikosteudet ovat olleet jopa yli 30 prosenttia. Viljojen hehtolitrapainoissa ja valkuaispitoisuuksissa on suurta vaihtelua ja joukossa on erittäin alhaisia hehtolitrapainoja. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 70–82 kg/hl, rehuohran 44–70 kg/hl, mallasohran 64-68 kg/hl ja kauran 40-60 kg/hl. Kevätvehnällä valkuaispitoisuus on ollut 11–15 prosenttia, ohralla 9–14 prosenttia ja kauralla 11,5–13 prosenttia.

Kevätviljoista ohra kärsi pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sato arvioidaan lähes koko maassa olevan huono tai välttävä, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato arvioidaan hyväksi. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasatojen arvioidaan olevan vain 20–40 prosenttia tavanomaisesta. Muualla ohrasadon arvioidaan olevan 50–70 prosenttia tavanomaisesta. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 50–80 prosenttia tavanomaisesta. Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsato arvioidaan jopa 10–20 prosenttia tavanomaista paremmaksi. Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Kymenlaakson tiloista sadon arvioidaan olevan vain 40 prosenttia tavanomaisesta.

Kevätrypsin puinnit ovat kääntymässä lopuilleen. Rypsin puinnit ovat pahimmin kesken Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä, jossa rypsistä on puitu vasta 35–50 prosenttia. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 10–16 prosenttia, vain Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on jouduttu puimaan rypsiä tavanomaista kosteampana (kosteus 20 %). Kevätrapsin puinnit ovat hieman jäljessä kevätrypsin puinteja. Ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueen länsiosissa rapsin puinnit on saatu päätökseen.

Pahimmin rapsin puinnit ovat kesken Etelä-Pohjanmaalla, jossa rapsista on puitu vasta 25 prosenttia. Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi, ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sato on keskimääräistä 10–20 prosenttia parempi. Etelä-Suomen rannikkoalueella sato arvioidaan huonoksi sekä määrältään että laadultaan. Sadon laatu arvioidaan useimmilla alueilla tyydyttäväksi.

Härkäpapu ja herne on saatu lähes puitua koko maassa. Vain pienen osan arvioidaan jäävän puimatta. Eniten härkäpapua arvioidaan jäävän puimatta Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla (20 %) ja hernettä Pohjois-Karjalassa (20 %). Pahimmin härkäpavun puinnit ovat kesken Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, jossa alasta on vielä puimatta 10–20 prosenttia. Härkäpavun puintikosteudet olivat viimeisissä erissä 17–27 prosenttia ja herneellä 16–27 prosenttia.

Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Hernesato oli useimmilla alueilla keskimääräinen, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista pienempi. Herneen laatu oli tyydyttävä useimmilla alueilla, Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla hyvä.

Kevätviljojen puintien hidas eteneminen vaikeutti syysviljojen kylvöjä elokuussa, mutta syyskuussa kylvöjä on päästy tekemään puintien edetessä. Viimeisiä syysvehnälohkoja kylvetään vielä Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Rukiin kylvöalan arvioidaan kasvaneen 5–20 prosenttia useimmilla alueilla, ainoastaan Varsinais-Suomessa ruisalan arvioidaan pienentyneen 20 prosenttia viime vuodesta. Syysvehnän kylvöalan arvioidaan kasvavan merkittävästi koko maassa. Muutoksien arvioidaan olevan suurimmat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysöljykasvien kylvöt saatiin tehtyä suunnitellusti elokuussa. Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla syysöljykasvialat kasvavat merkittävästi.

Etelä- ja Keski-Suomen ruislohkoista on orastunut 80–100 prosenttia, ja orastuminen arvioidaan hyväksi tai tyydyttäväksi. Syysvehnälohkojen orastuminen ei ole aivan yhtä pitkällä. Etelä-Suomen rannikkoalueella syysviljoista on ehtinyt orastua vasta 5–25 prosenttia kylvöjen venymisen vuoksi. Etelä-Suomen syysviljakasvustoissa on jouduttu torjumaan kahukärpäsiä ja paikoin myös etanoita. Syysöljykasvit ovat taimettuneet nopeasti. Taimettuminen arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi koko maassa.

Peltojen syysmuokkaukset ovat edenneet vaihtelevasti. Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa pelloista on ehditty muokata vajaa puolet, mutta muualla syysmuokkaukset ovat aivan alussa. Sängelle aiotaan jättää pelloista noin 30–50 prosenttia useimmilla alueilla. Useimmilla alueilla kerääjä- ja aluskasveja kasvaa 5–20 prosenttia alasta. Syysmuokattavan alan osuudet arvioidaan suurimmiksi (50–85 %) Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Nurmet ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan sateiden ja lämpimän sään ansiosta. Laidunkauden arvioidaankin jatkuvan eteläisessä Suomessa vielä pari viikkoa, mikäli sää ei kylmene. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa laidunkausi on jo päättynyt.

Kolmatta säilörehusatoa päästään korjaamaan lähes koko maassa, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmanteen satoon. Eniten kolmannen säilörehusadon korjaajia on Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa 50–70 prosenttia tiloista on korjannut kolmannen sadon. Säilörehun kokonaissato arvioidaan 25–40 prosenttia keskimääräistä suuremmaksi Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa kokonaissadon arvioidaan jääneen hieman keskimääräistä pienemmäksi. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Perunan sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Tärkeimpiin perunantuotantoalueisiimme kuuluvalla Pohjanmaalla sadosta on ehditty korjata 70–80 prosenttia. Perunasato jää Pohjanmaalla 10–15 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi, mutta kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa perunasadon arvioidaan jäävän noin 60–70 prosenttiin keskimääräisestä. Useimmilla alueilla ruokaperunan sato on tyydyttävä.

Tärkkelysperunan nostot ovat lopuillaan Pohjanmaan rannikkoalueella ja puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla. Tärkkelysperunan sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi. Siemenperuna on kokonaan nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla siemenperunasta on nostamatta enää 20 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla puolet. Siemenperunan sadon määrä ja laatu arvioidaan tavanomaiseksi useimmilla alueilla, mutta Etelä-Pohjanmaalla sadon laatu arvioidaan välttäväksi ja Pohjois-Pohjanmaalla hyväksi.

Sokerijuurikas jatkaa edelleen kasvuaan. Elokuun ja syyskuun alun sateet ja lämmin sää ovat nopeuttaneet kasvua. Etelä-Suomessa sato arvioidaan hyväksi lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

Tuorevihannesten, kuten jäävuorisalaattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien, viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä. Varastovihanneksista sipulin korjuu on myös päättymässä. Muiden varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken, ja varastokaalin, porkkanan sekä muiden juuresten korjuu jatkunee lokakuun puoleen väliin asti. Varastovihannesten satotaso on vähintään tyydyttävä ja osittain jopa todella hyvä. Tilakohtaisiin satotasoihin vaikuttavat etenkin kastelu keskikesän lämpimän jakson aikana mutta myös tuholaisten esiintyminen.

Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat jo kypsyneet poimintakuntoon ja tällä hetkellä poimitaan varastoihin pääosin talvilajikkeita kuten Amorosa, Santana ja Rubinola. Ahvenanmaan omenasato arvioidaan hyväksi. Marjasato avomaalta on pääosin loppunut, mutta pieniä määriä tyrniä ja marja-aroniaa poimitaan vielä. Marjapelloilla myös syyslannoitukset ovat pääosin jo tehty. Kotimaisia rasiamarjoja kuten mansikkaa valmistuu vielä pieniä määriä lokakuun alkuun asti tunneleista ja kasvihuoneista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sotesta puuttuu vain perälauta

Kirjoittajan mielestä soteuudistus kaatuu veronmaksajien niskaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ja sen myötä pidettävät aluevaalit lähestyvät. Vuodesta 2005 lähtien työstettyä uudistusta on alusta alkaen perusteltu väestörakenteen vääjäämättömällä muutoksella, valtion ja kuntatalouden haasteiden tunnustamisella sekä alueellisen tasa-arvon jalolla ajatuksella.

Kauppakeskuksen otettava vastuu isona toimijana

Kiinteistöpäällikkö Markku Koskinen ja markkinointikoordinaattori Laura Lehto ihailivat Turun Sunnuntaimaalarien lokakuista taidenäyttelyä yhdessä taitelija Risto Östbergin kanssa.  Turun Sunnuntaimaalarit ovat maalanneet myös Skanssin mehiläispesät.

Kauppakeskus Skanssissa on tehty pitkäjänteistä työtä sen eteen, että se on asiakkaalle miellyttävyyden lisäksi myös vastuullinen valinta. Skanssissa tehty energiaremontti tukee vahvasti Turun kaupungin tavoitteita saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029. Lisäksi kauppakeskus on ottanut asiakseen tehdä työtä muun muassa taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

Varsinais-Suomen vihreät nimesi kymmenen uutta aluevaaliehdokasta

Varsinais-Suomen vihreät nimesi kymmenen uutta ehdokasta ensi vuoden aluevaaleihin torstaina. Vihreillä on nyt Varsinais-Suomessa nimettynä 57 aluevaaliehdokasta.

Näyttelevä cembalisti, prinsessa ja sikopaimen

Elina_Mustonen.

Barokin labyrinteissä -sarjan lokakuun konsertissa näyttelevä cembalotaiteilija Elina Mustonen herättää eloon kolmena eri aikakautena eläneiden naisten tarinat. Laura Maddalena -musiikkidraama kertoo venetsialaisista tyttölasten orpokodeista, ja mukana vilahtelee useita historiallisia hahmoja.

Kolmannet koronarokotukset alkavat 60 vuotta täyttäneille ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville Naantalissa

Naantalissa aletaan antamaan kolmansia koronarokoteannoksia 60 vuotta täyttäneille ja sairautensa vuoksi riskiryhmään 1 ja 2 kuuluville naantalilaisille. Myös laitoksessa ja hoivakodeissa asuvat saavat kolmannen rokoteannoksen. Kolmas koronarokote voidaan antaa näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen koronarokotuksen jälkeen.

Suomalaisten päivittäinen tupakointi väheni hieman viime vuonna, nuuskan käyttö yleistynyt miehillä

Päivittäin tupakoivien aikuisten, eläkeikäisten ja nuorten osuudet (%) 2009–2020 (nuoret2008/2009–2021).

Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 12 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2020. Miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Tupakointi väheni edelleen vuonna 2020, joskin väheneminen on epätasaista eri väestöryhmissä.

Muutoksia eläinten lääkitsemismahdollisuuksiin

EU tarjoaa uusia aseita mikrobilääkeresistenssin vastaiseen taisteluun, ja eläinlääke- ja lääkerehumääräykset pätevät kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden tammikuun lopussa.

Niina Ratilainen nousee Euroopan alueiden komitean jäseneksi

Niina Ratilainen (oik.) yhdessä Saara Ilvessalon ja Mikael Miikkolan kanssa.

Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnassa vaihtuu yksi varsinainen jäsen ja kaksi varajäsentä. Valtioneuvosto on nimennyt uudet ehdokkaat komitean loppukaudeksi eli tammikuuhun 2025 asti.

Neljännes varhaiskasvatuksen opettajista ei täytä kelpoisuusehtoja Turun päiväkodeissa

Varhaiskasvatuksen tiukentuneista velvoitteista juontava henkilöstöpula on aiheuttanut viime aikoina laajaa keskustelua. Myös Turussa alalle kaivataan lisää työntekijöitä, vaikka tilanne on hieman parempi kuin pääkaupunkiseudulla. Haasteena on pitää kiinni alalla olevista työntekijöistä.

Turun Ursa näyttää taas tähtiä

Iso-Heikkilän tähtitornilla pääsee kurkistamaan kaukoputkeen.

Turun alueen tähtiharrastusyhdistys Turun Ursa r.y. näyttää jälleen tähtiä Iso-Heikkilän tähtitornilla 29. lokakuuta alkaen kirkkaina perjantai-iltoina kello 19–21. Tähtinäytöksissä katsotaan kaukoputkella yötaivaan kohteita ja opetellaan tunnistamaan tähtikuvioita harrastajien avustuksella. Turun Ursan tähtinäyttäjät kertovat myös tähtitieteestä, -harrastuksesta ja avaruudesta yleensä.

Kuntapalvelukysely yli 2 200 turkulaistalouteen

Turun kaupunki kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä ja kokemuksia palveluista kyselytutkimuksen avulla. Kaupunki haluaa kehittää palvelujaan ja kyselyn tavoitteena onkin päivittää kokonaiskuvaa siitä, miten asukkaat kokevat kaupungin palvelujen toimivan.

Veritas kasvatti markkinaosuuttaan YEL-vakuutuksissa

Kupittaalla pääkonttoriaan pitävän Veritaksen vakuutusmaksutulo ylittänee 600 miljoonan euron rajan tänä vuonna.

Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia. Sijoitusten hyvä tuotto on vahvistanut Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana. Vakavaraisuuspääoma on noussut yli miljardiin euroon eli 1,8 kertaiseksi vakavaraisuusrajaan nähden. Vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 131,1 prosenttia.

Tutkimus: Sosiaalinen media lietsoo naisia ja nuoria kuluttamaan

Lowell Maksukykybarometri, Suomi (+1500 vastaajaa).

Joka neljäs suomalainen kokee somen seurauksena painetta shoppailuun. Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan erityisesti naiset ja nuoret kokevat somen aiheuttamat ostopaineet voimakkaana.

Ikäkausiuimarit vauhdissa Impivaaran uimahallissa

Åbo Simklubb – Uintiklubi Turku ry (ÅSK) ja Aurajoen Uinti ry (AUi) järjestävät yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa lyhyen radan Ikäkausimestaruusuintien Varsinais-Suomen alueuinnit 25 metrin radalla 29.–30. lokakuuta Impivaaran uimahallissa.

Flame Jazz juhlii 10-vuotissynttäreitään lauantaina aamusta iltaan

Samara Joy tähdittää Flame Jazzin 10-vuotisjuhlia Logomossa 30.lokakuuta.

Turun kulttuuripääkaupunkivuonna alkunsa saanut konserttisarja Flame Jazz järjestää 30. lokakuuta 10-vuotisjuhlat. Juhlapäivän aikana jazzia kuullaan aamusta iltaan kymmenessä eri konsertissa Turun keskustan alueella. Mukana ovat kotimaisen jazzin kärkinimet, ja illan kruunaa newyorkilaislaulaja Samara Joy huippuyhtyeineen.

Sappitiehytsairaus PSC yleisin Suomessa

Primaariin sklerosoivaan kolangiittiin sairastuneita on Suomessa enemmän kuin missään muualla. Sairastuneista monella on taustalla tulehduksellinen suolistosairaus. Maailman PSC-päivänä perjantaina 29. lokakuuta. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että sairaus on tärkeä todeta ajoissa, jotta voidaan estää maksasyövän muodostuminen.

Nimekäs delegaatio tukee Åbo Akademin juristikoulutusta

Allan Rosas.

Joukko nimekkäitä juristeja, päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön edustajia Suomesta ja Pohjoismaista antaa tukensa täysmittaisen oikeustieteen koulutuksen järjestämiselle Åbo Akademissa.

Kausi-influenssarokotukset alkavat Turussa 8. marraskuuta

Kausi-influenssarokotukset alkavat Turussa 8. marraskuuta. Aikuisväestön rokotukset on keskitetty tänä vuonna pääosin Satakunnantie 105:n rokotusvastaanotolle. Rokotuksia annetaan siellä joka arkipäivä klo 8.15–15.45 marras-joulukuun ajan.

Urheilu

Ikäkausiuimarit vauhdissa Impivaaran uimahallissa

Åbo Simklubb – Uintiklubi Turku ry (ÅSK) ja Aurajoen Uinti ry (AUi) järjestävät yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa lyhyen radan Ikäkausimestaruusuintien Varsinais-Suomen alueuinnit 25 metrin radalla 29.–30. lokakuuta Impivaaran uimahallissa.

Interin kapteeni Timo Furuholmin ura päättyy

Inter kohtaa ensi sunnuntaina SJK:n Kupittaalla kaudne päätöspelissä. Se jää näillä näkymin myös Timo Furuholmin uran viimeiseksi.

Interin kapteeni Timo Furuholm , 34, on päättänyt lopettaa uransa jalkapalloilijana tämän kauden päätteeksi. Uraa on jäljellä kaksi ottelua, kun Furuholm pukee sinimustan paidan ylleen vielä keskiviikon Ilves- ja sunnuntain SJK-otteluissa.

Kaarinalaisen LaTeamin Henrik Saastamoinen ja Iida Johansson 10-tanssin mestareiksi

Vakiotanssien valmentaja Mika Jauhiainen, Henrik Saastamoinen, Iida Johansson, latinalaistanssien valmentajat Adrienn Fitori ja Mikko Kaasalainen.

Vakio- ja latinalaistanssien kuninkuuslajina pidettävän 10-tanssin Suomen mestaruuksista kilpailtiin viidessä eri ikäsarjassa lauantaina Salohallissa. Kilpailupäivän aikana ratkottiin myös Suomen edustajat The World Games 2022 Euroopan karsintakilpailuihin.

Fatos Durmishille 14. vapaapainin Suomen mestaruus

Fatos Durmishi.

Turun Voimamiesten Fatos Durmishi on vuodesta 2008 alkaen kahminut vapaapainin alimman sarjan mestaruuksia yhtäjaksoisesti. Nyt Porvoossa tuli täyteen 14. mestaruus 57 kilon sarjassa.

Pyrinnön akatemia haastaa Kristikan

Turun Kristikan kausi koripallon 1. divisioona A:ssa jatkuu kauden toisella kotiottelulla sunnuntaina 24. lokakuuta, kun turkulaisten vieraaksi Kupittaan palloiluhalliin saapuu Pyrinnön Akatemia A Tampereelta. 1. divisioona A:n suosikkeihin lukeutuva Kristika on aloittanut kauden vakuuttavasti kahdella voitolla HNMKY:tä ja Kouvoja vastaan. Pyrintö on hävinnyt kaksi ensimmäistä otteluaan. Ottelu alkaa kello 15.

Turun Nappulaliiga etsii valmentajia

Turun Nappulaliiga on tehnyt viime vuosina voimakasta työtä eri puolilla kaupunkia uusien pelaajien saamiseksi.

Turun Nappulaliigan seurakoordinaattori Miika Weckmanin toimenkuva on moninainen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.