Puukauppaa on käyty tammi-elokuussa huomattavasti enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Reiluun kilpailuun perustuva markkina ja sen ennustettavuus ovat tärkeä osa metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-elokuussa puuta yksityismetsistä 24,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 48 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Puukauppaa käytiin myös kesällä aiempia vuosia vilkkaammin.

Tammi-elokuussa tukkien ostomäärä oli 12,2 miljoonaa kuutiota, eli 76 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 11,3 miljoonaa kuutiota, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Havutukkien kantohinnat olivat elokuussa 15 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden elokuussa. Koivutukin kantohinta oli 6 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Kuitupuiden kantohinnoissa oli nousua 4–7 prosenttia. Korkeat raaka-ainekustannukset heikentävät suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Elokuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 62 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 66 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 66 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 36 ja 69 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 45 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 30 ja 51 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 18–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 11 ja 24 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Puumarkkinat ovat toimineet viime vuosina ilman suurempia häiriöitä ja ennustettavasti. Ennustettava ja reiluun kilpailuun perustuva markkina on tärkeä osa metsäteollisuuden toimintaympäristöä ja kilpailukykyä.

– Tulevien vuosien ennustettavuutta heikentävät lukuisat EU-komission aloitteet, mutta myös vapaaehtoisten hiilikompensaatiomarkkinoiden kehittyminen, toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Kansallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi puumarkkinoihin. Esimerkiksi hiilikompensaatiomarkkinoiden voimakas kasvu vähentäisi puun tarjontaa, mikä heikentäisi metsäteollisuuden kilpailukykyä. Samalla jäisi tekemättä puupohjaisia tuotteita, joilla korvataan fossiilisia tuotteita ja luodaan hyvinvointia ympäri Suomen.

Suomalaisten puupohjaisten tuotteiden tuotannon väheneminen ei olisi ilmaston etu. Lopulta puun kysynnän heikentyminen koituisi myös aktiivisten metsänomistajien haitaksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)