Harva nuori liikkuu riittävästi

Kyselyn mukaan vain 14 prosenttia 16‒20-vuotiaista nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin. Liikemittarilla mitaten vastaava osuus oli 2,6 prosenttia. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä. Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävely- ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston koordinoimasta Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksesta.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa on kerätty vuodesta 2014 lähtien tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-aineisto on kerätty aiemmin perusopetusikäisiltä, mutta vuonna 2020 tutkimus kohdentui ensimmäistä kertaa toisella asteella opiskeleviin nuoriin. Tutkimukseen saatiin vastauksia lähinnä lukiossa opiskelevilta nuorilta.

LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastasi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa.

Kyselytutkimuksen mukaan lukiolaisista 14 prosenttia liikkui vähintään tunnin joka päivä syksyllä 2020. Suurin osa lukiolaisista liikkui kuitenkin 3‒4 päivänä (33 %) tai 5–6 (31 %) päivänä viikossa. Vähän liikkuvia (0–2 päivänä viikossa) nuorista oli reilu viidennes (22 %). Arkiliikkumisen merkitystä korostaa se, että vain reilu kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ylsi suositeltuun liikkumismäärään.

Ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista 13 prosenttia liikkui seitsemänä päivänä viikossa. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen oli selvästi vähäisempää verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet toimintarajoitteita. Suomenkieliset liikkuivat ruotsinkielisiä yleisemmin joka päivä.

Liikemittausten mukaan lukiolaiset olivat valveilla reilut 15 tuntia vuorokaudesta ja nukkuivat keskimäärin reilut seitsemän tuntia. Mittarin mukaan liikkumisen suosituksen täytti vain 2,6 prosenttia mitatuista. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6 178 askelta päivässä. Arkipäivinä askeleita kertyi jo aamun ja aamupäivän aikana, mutta viikonloppuisin askeleita kertyi vasta myöhemmin päivän kuluessa.

Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Valtaosa lukiolaisista käytti kevyenliikenteenväyliä viikoittain riippumatta liikunta-aktiivisuudesta. Noin kolmannes lukiolaisista liikkui sisäsaleissa, luonnossa ja ylläpidetyillä ulkoilualueilla. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävely- ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit.

Reilu kolmasosa lukiolaisista kulki opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen. Tärkein opiskelumatkan aktiiviseen kulkemiseen vaikuttava tekijä on opiskelumatkan pituus, sillä enintään kolmen kilometrin opiskelumatkoista 80 prosenttia kuljettiin lihasvoimin, mutta yli viiden kilometrin matkoista vain 15 prosenttia.

Opetuksen yhteydessä liikkumisen hyödyntäminen paikallaan olon katkaisemiseksi tai opetuksen tukena (toiminnallinen opetus) on vielä varsin vähäistä. Opiskelupäivän aikaisilla tauoilla nuoret liikkuivat pääsääntöisesti kevyesti liikkuen.

Yleisimmin nuoret hakivat liikunnasta hyvää oloa, kuntoa, iloa ja terveyttä, mutta myös sitä, että saa tehdä parhaansa. Peruskouluikäisiin verrattuna lukiolaisten liikunnan merkityskirjo oli oleellisesti suppeampi. Yleisimmiksi liikunnan esteiksi nimettiin ajan puute, muut harrastukset ja ”en viitsi, vaikka onkin tärkeää”.

Koettu liikunnallinen tuki oli yhteydessä itseraportoituun liikunta-aktiivisuuteen. Esimerkiksi lukiolaisilla sekä vanhempien että kavereiden liikunnallisen tuen määrä kasvoi sitä mukaa, mitä useampana viikonpäivänä nuori arvioi liikkuvansa tunnin päivässä. Merkittävällä osalla toisen asteen opiskelijoista näyttää olevan puutteelliset liikunnallista elämäntapaa tukevat sosiaaliset verkostot, mikä voi osaksi selittää vähäistä liikunta-aktiivisuutta tässä ikäryhmässä.

Videopelaaminen ei ollut yksiselitteisesti yhteydessä vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen, mutta ne, jotka pelaavat runsaasti (yli 11 tuntia viikossa), olivat keskimääräisesti harvemmin aktiivisia liikkujia kuin vähän pelaavat. Toisaalta esimerkiksi yli puolet aktiivisimmistakin miesliikkujista pelasi noin tunnin tai enemmän päivittäin. Yksilötason erot pelaamisessa ja liikunta-aktiivisuudessa voivat siis olla suuria.

Liikunnalla on useita myönteisiä yhteyksiä lukiolaisten terveyteen, hyvinvointiin ja arkirytmiin. Terveytensä huonoksi arvioineita oli kaksitoistakertainen määrä vähän tai ei lainkaan liikkuvien lukiolaisten joukossa verrattuna päivittäin liikkuviin. Päivittäin liikkuvista lähes kaikki kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Liikunta oli yhteydessä myös vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen.

Syrjintää tai kiusaamista kohdanneista lukiolaisista noin kolmannes oli joutunut syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi liikunnassa ja urheilussa. Ainoastaan oppilaitoksissa koettiin useammin kiusaamista ja syrjintää. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimuksen kanssa, joissa nuorten vapaa-ajalla kokema kiusaaminen ja syrjintä on yhdistetty liikuntaan ja urheiluun.

LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys-joulukuussa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 333 nuorta, joista 4 958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukiossa opiskelevien nuorten osallistujajoukko oli kattava, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistujamäärä jäi pieneksi. Aineiston keruun aikaiset koronaepidemian aiheuttamat sulkutoimet ovat voineet vaikuttaa osallistujien liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen.

LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastasi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen toteuttamisessa ovat olleet mukana myös Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Turun yliopisto, Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK), Samfundet Folkhälsan, Nuorisotutkimusverkosto, Kisakallion urheiluopisto, Pajulahden urheiluopisto, Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry (LiikU) ja Oulun Diakonissalaitos / Oulun Lääketieteellinen klinikka (ODL). LIITU-tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kansalaiset: Kuntapalkat ennallaan, lähinnä vain hoitajille halutaan lisää palkkaa

Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi yleisesti ottaen seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne lähinnä ennallaan, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Korotuksen kannalla on vajaa viidennes (18 %) vastaajista. Määrä on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Kansa valitsi, pulinat pois

Aluevaalit on käyty. Käynnissä on tulosten eli syiden ja seurausten analysointi.

Aluevaalit tarjosivat yllätyksiä, kuten vaalit aina. Keskustan vahva ääniosuus oli yllätys, vaikka se vain ylsi kuntavaalitulokseensa eli piti äänestäjänsä, kun äänestysaktiivisuus laski. Yllätyksiä olivat myös perussuomalaisten ja vihreiden kannatuskyykyn syvyys.

Merialueen kaupallisten kalastajien saalis pieneni edelleen

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2021 ennakkoarvion mukaan 94 miljoonaa kiloa. Se oli 18 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista. Rannikkokalastuksessa käytettiin valtaosin rysiä ja verkkoja. Myös useimpien rannikolta kalastettujen lajien saalis jäi pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös avaa Turun vapaa-ajan palveluita

Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sekä tilojen sulkemista koskevat rajoitukset kevenevät Turussa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston perjantaina tekemä päätös vapauttaa kaikki aiemmin suljetuiksi määrätyt liikunta-, urheilu-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettävät tilat. Ne voidaan jatkossa pitää auki yleisölle, asiakkaille ja muille osallistujille, kun samalla taataan tilojen terveysturvallinen käyttö.

Turun filharmoninen tavoitti yleisöä verkossa ja paikan päällä

Olli Mustonen aloitti Turun filharmonisen orkesterin taiteellisena johtajana viime vuoden alusta.

Turun filharmoninen orkesteri tavoitti yleisöä koronarajoitusten jatkuessa vuonna 2021 niin verkon välityksellä kuin paikan päällä järjestettävissä konserteissa ja muissa yleisötapahtumissa. Orkesterin vuoden 2021 kokonaiskävijämäärä oli 24 500. Vastaava luku vuonna 2020 oli 26 000 ja ennen koronaa vuonna 2019 noin 70 000.

Varsinais-Suomen Yrittäjät pettyneitä hallituksen koronaministeriryhmän linjaukseen

Koronaministeriryhmä tiedotti viimeisimmistä ravintola-alaa koskevista rajoituksista torstai-iltana. Ryhmän linjauksen mukaan baarien ja yökerhojen rajoitukset säilyvät ennallaan, poikkeuksena ruokaravintolat, joiden aukioloja pidennetään kolmella tunnilla. Uudet rajoitukset astuvat voimaan helmikuusta lähtien.

Mikael Pyyhtiä jatkaa TPS-paidassa

Mikael Pyyhtiä.

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen jatkosopimuksen hyökkääjä Mikael Pyyhtiän kanssa. Laitahyökkääjän roolissa viilettävä 20-vuotias Pyyhtiä kuuluu TPS:n omiin kasvatteihin ja seuran junioripolun läpikäyneisiin lahjakkuuksiin.

Tallinkin Baltic Queen telakalla Naantalissa

Baltic Queen on huollossa Naantalissa.

Tallinkin Tallinna–Tukholma-reitin laivan Baltic Queenin on telakallan Turun korjaustelakalla Naantalissa 27.1.–9.2.

Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sekä tilojen sulkemista koskevat rajoitukset kevenevät merkittävästi Varsinais-Suomessa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto ei 29. tammikuuta alkaen anna uutta asiakas-, osallistuja- ja odotustilojen väliaikaista sulkemista koskevaa päätöstä. Päätös koskee yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa. Niihin voi jatkossa osallistua korkeintaan 50 prosenttia suurimmasta osallistujamäärästä, joka tilaan on sallittua ottaa. Päätös on voimassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 29.1.–15.2.

Antti Grönlund Varsinais-Suomen Keskustan vs. toiminnanjohtajaksi

Antti Grönlund.

Varsinais-Suomen Keskustan vakinaisen toiminnanjohtajan Hanna Vuolan jäädessä vuorotteluvapaalle on piirihallitus valinnut vs. toiminnanjohtajaksi lietolaisen Antti Grönlundin , 28. Tehtävä alkaa 2. helmikuuta ja kestää puolen vuoden ajan. Grönlund on viimeiset kaksi vuotta toiminut piirissä poliittisena suunnittelijana. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut muun muassa Keskustanuorten varapuheenjohtajana ja poliittisena sihteerinä. Hän opiskelee työnsä ohessa taloustiedettä Turun yliopistossa.

Yrttiaho kanteli neuvolapalvelujen ja kouluterveydenhuollon tilasta Turussa

Turun kaupungin neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto ovat ajautuneet terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen vastaiseen tilaan, arvioi kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.). Turun Sanomat nosti kouluterveydenhuollon ongelmat esille kuluneella viikolla. Myös lasten ja perheiden neuvolapalvelut ovat pahoissa vaikeuksissa eikä lain vaatimia palveluita ole Yrttiahon mukaan voitu järjestää pitkään aikaan.

Nuorisotilojen kävijämäärä nousi

Alueellisissa nuorisotiloissa kävi viime vuonna 40 414 nuorta.

Turun kaupungin nuorisopalvelujen toimipisteissä kävi yhteensä 96 690 asiakasta viime vuonna. Määrä on hieman vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin asiakkaita kävi 98 780. Aiemmin nuorisopalvelujen kävijämääristä on tiedotettu ovilaskurilukuina, mutta käytännöstä on sittemmin luovuttu. Luvut on ilmoitettu vuosien 2021 ja 2020 osalta asiakasmäärinä.

Valtteri-lumipyry saapuu Suomeen lauantaina

Erittäin voimakas matalapaine liikkuu lauantai-illan ja sunnuntain aikana Suomen lounaispuolitse kaakkoon. Samanaikaisesti maan etelä- ja keskiosaan on odotettavissa merkittävä lumipyry, joka hellittää otteensa vasta myöhään sunnuntaina.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä pieneni loppuvuonna

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin syys-marraskuun aikana yhteensä 9,3 miljoonaa kuutiometriä, 11,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnettiin 3,1 miljoonaa kuutiometriä, 14,1 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä väheni 10,2 prosenttia.

Verohallinto muistuttaa – myyjän pitää ilmoittaa puun myyntitulot verotuksessa

Verohallinto muistuttaa, että viime vuonna puita myyneiden pitää ilmoittaa tulot metsätalouden veroilmoituksella tänä keväänä. Myös puukaupan arvonlisäverot on ilmoitettava ja maksettava.

Koronan vaikutukset näkyvät Turun neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluissa

Sirpa Kuronen.

Lähes kaksi vuotta jatkunut koronatilanne näkyy Turun neuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon palveluissa. Terveydenhoitajista on tilapäisesti vajausta, sillä Turun neuvoloista on poissa töistä 15 terveydenhoitajaa ja kouluterveydenhuollosta 12 terveydenhoitajaa.

Aluevaltuutetut hyvinvointialueen poliittiseen seurantaryhmään

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittinen seurantaryhmä kokoontui neljänteen kokoukseensa keskiviikkona 26. tammikuuta. Seurantaryhmä jatkaa työtään, kunnes uusi aluevaltuusto ja aluehallitus maaliskuussa aloittavat. Aluevaalien johdosta seurantaryhmän kokoonpanoon tulee kuitenkin muutoksia.

Kauppakeskus Skanssi palkittiin ensimmäisenä Suomessa ympäristösertifikaatin parhaimmalla arvosanalla

Skanssi on vuodesta 2019 alkaen ollut lähes energiaomavarainen.

Kauppakeskus Skanssi on saanut kansainvälisesti merkittävän BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatin parhaimmalla mahdollisella luokituksella. Korkeimmalla mahdollisella arvosanalla sertifikaatin saaminen vaatii äärimmäisen vahvaa sitoutumista jatkuvaan kestävään kehitykseen kiinteistön ylläpidossa sekä kehittämisessä.

Urheilu

Mikael Pyyhtiä jatkaa TPS-paidassa

Mikael Pyyhtiä.

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen jatkosopimuksen hyökkääjä Mikael Pyyhtiän kanssa. Laitahyökkääjän roolissa viilettävä 20-vuotias Pyyhtiä kuuluu TPS:n omiin kasvatteihin ja seuran junioripolun läpikäyneisiin lahjakkuuksiin.

Åboraakkeli: Urheilun yllä vuosien pituinen koronavarjo

Koronan varjo on pitkä ja vaikuttaneen vielä pitkään urheiluun eri tavoin.

Timo Furuholm uuteen rooliin Interissä

Timo Furuholm.

Aktiiviuransa jalkapalloilijana viime kauteen päättänyt Timo Furuholm jatkaa tutussa ympäristössä uudessa roolissa. Furuholm on valittu Interin junioritoiminnasta vastaavan FC Inter Turku ry:n hallitukseen.

Argentiinalainen Rodrigo Arciero tehnyt pelaajasopimuksen Interin kanssa

Rodrigo Arciero vaihtaa Interin paitaan.

Argentiinalainen Rodrigo Arciero on tehnyt pelaajasopimuksen FC Interin kanssa. Hän siirtyy sinimustiin SJK:sta. 28-vuotiaan laitapuolustajan sopimus turkulaisten kanssa kattaa kaudet 2022 ja 2023, sekä sisältää option kaudesta 2024.

Tuto juhlii vasta maaliskuussa

Tuton juhlaottelu, jonka yhteydessä jäädytetään Tero Forsellin , Markku Vuorisalon ja Atte Saunamäen pelinumerot, siirretään vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Juhlaottelun uusi päivämäärä on 12. maaliskuuta, jolloin Tuto kohtaa K-Espoon. Alkujaan juhlaottelu piti pelata 29. tammikuuta, jolloin Tuto kohtaa Ketterän. Ottelu pelataan kuitenkin koronasta johtuen ilman yleisöä. Tuto on aiemmin jäädyttänyt neljä numeroa.

Jääkiekkoilija Aaro Löyttymäki löysi uuden uran viheriön reunalta

 Runsaassa kymmenessä vuodessa Aaro Löyttymäki on huomannut yhden selkeän muutoksen golfkentillä. Kun itse aloitin teini-iässä, teini-ikäisiä pelaajia ei ollut juurikaan. Nyt nuoria pelaajia on todella paljon, mikä on lajille tosi hyvä juttu.

Kun Aaro Löyttymäki vuonna 2010 tarttui ensimmäistä kertaa golfmailaan, teini-ikäinen jääkiekkoilija ei aavistanutkaan, että golfin kautta löytyisi tulevaisuudessa ammatti. Kun kiekkouralle lyötiin päätepiste koronakeväänä 2020, oli aika etsiä uusia haasteita. Muutaman mutkan kautta Löyttymäki päätyi Hirvensalo golfiin opettamaan golfin alkeita.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.