Naisvaltaisuus vähensi lastenhankintaa selvästi kaupungeissa, maaseudulla vain niukasti

Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.

– Naisia on monissa kaupungeissa enemmän kuin miehiä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa naisten perheellistymiseen, Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen erikoistutkija Jenny Pettay sanoo.

Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Pennsylvania State Universityn yhteistutkimus perustuu karjalaisen siirtoväen digitoituihin henkilömatrikkeleihin. Tutkija John Loehrin johtama ryhmä selvitti, miten asuinpaikkakunnan sukupuolijakauma vaikutti naimattomien naisten todennäköisyyteen saada ensimmäinen lapsi tai muuttaa toiselle paikkakunnalle. Tuo yhteys oli erilainen kaupungeissa ja maaseudulla.

– Jos paikkakunnalla asui enemmän naisia, vähensi se lapsen saamisen todennäköisyyttä kaupungeissa, mutta samaa ilmiötä ei ollut havaittavissa maaseudulla. Tästä huolimatta naiset eivät hakeutuneet paikkakunnille, missä oli enemmän miehiä vaan sen sijaan naisvaltaisiin kaupunkeihin. Todennäköisimmin työn ja opiskelujen perässä, Pettay sanoo.

Kaupungeissa asuessaan naiset joutuivat kilpailemaan mahdollisuudesta löytää puoliso.

– Kaupungissa asuvan naisen jääminen lapsettomaksi kunakin seurantavuonna oli 15 prosenttia todennäköisempää verrattuna maaseudulla asuvaan naiseen. Jos miesten suhteellinen osuus kaupungin väestöstä kasvoi, jokainen prosenttiyksikön suuruinen kasvu lisäsi kaupunkilaisnaisen todennäköisyyttä saada lapsi 2,7 prosentilla kun maaseudulla sama ilmiö nosti todennäköisyyttä vain 0,4 prosentilla, Pettay kertoo.

Tutkijoiden analysoima aineisto on poikkeuksellisen laaja, sillä kymmenyksen maa-alastaan sodassa menettäneen Suomen piti asuttaa yli 400 000 evakkoa eri puolille Suomea. Tavoitteena oli asuttaa luovutettujen kylien asukkaat uusilla asuinalueillaan lähelle toisiaan, mutta muuttajat saattoivat valita toisin. Kaupungit todennäköisesti houkuttelivat erityisesti töihin tai opiskelemaan pyrkineitä naisia.

– Suuressa osassa nykyajan kaupungeista asuu enemmän naisia kuin miehiä, ja koko maailma kaupungistuu paraikaa kovaa vauhtia. Aiemmin sukupuolivinoumaa on tutkittu miesten suhteellisen osuuden näkökulmasta, koska miesten suuremman suhteellisen määrän on arveltu johtavan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Meitä kiinnosti naisvoittoinen sukupuolivinouma sodanjälkeisessä yhteiskunnassa, jossa suuri määrä miehiä oli kaatunut rintamalla. Analysoimme, miten naisten suhteellinen osuus väestöstä vaikuttaa heidän avioitumiseensa ja lisääntymishistoriaansa yhteiskunnan kaupungistuessa, tutkimusryhmässä mukana ollut Turun yliopiston professori Virpi Lummaa kertoo.

Tutkijoiden digitoimista siirtokarjalaisten henkilömatrikkeleista selvisi haastatellun nimi, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, ammatti, avioitumisvuosi, tiedot lapsista sekä tiedot, missä ja milloin henkilö oli asunut syntymästään tietojen keruuhetkeen vuosiin 1968–70.

– Valitsimme aineistosta tutkimukseemme iältään 19–42-vuotiaita naisia, jotka eivät sodan päättyessä olleet vielä avioituneet. Tutkimusvuosina 1945–1950 siirtoväen muuttoliike oli vielä suhteellisen vilkasta. Mukaan tutkimukseen päätyi 8 296 naista, joiden lapsien syntymät ja asuinpaikka kunakin vuonna oli tiedossamme. Selvitimme asuinpaikkojen miesten ja naisten väliset osuudet ja arvoimme naisten todennäköisyyttä perustaa perhe tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, Pettay kertoo.

Tutkimuksen löydökset naisten kokemuksista kertovat, miten muutokset yhteiskunnassa voivat luoda ristiriitoja perhe- ja työelämän välille. Syntyvyys on ollut voimakkaassa laskussa sekä kaupungeissa, että maaseudulla, mutta kaupunkien syntyvyys on erityisen alhaista. Kaupungistumisen myötä yhä useampi nainen muuttaa jo valmiiksi naisvoittoisiin kaupunkeihin, johtaen mahdollisesti vieläkin alhaisempaan syntyvyyteen tulevaisuudessa.

Behavioral Ecology -tiedelehti julkaisi tutkimustulokset 18. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kysely: Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että hyvä seksi päättyy aina orgasmiin

Kaalimato.comin keväällä 2022 toteuttamasta tutkimuksesta selviää, että 12 prosenttia suomalaisista kokee orgasmin aiheuttavan paineita seksin aikana. Monet kokevat enemmän paineita seksikumppanin tulemisesta kuin omasta orgasmistaan: jopa 27 prosenttia kertoo kokevansa epäonnistuneensa, jos seksikumppani ei saa orgasmia seksin yhteydessä.

Oletko huolissasi hintojen nousemisesta? – Näin saat rahasi riittämään

Kuluneen vuoden aikana inflaation nousu on ollut merkittävän suurta. Inflaatio heikentää rahanarvoa, mikä puolestaan johtaa hintojen nousemiseen. Kuluttajat voivat kuitenkin itse vaikuttaa siihen miten hintojen nousu näkyy arjessa. Kun hyödykkeiden hinnat nousevat, täytyy rahaa silloin saada säästöön jostain muusta. Listasimme tähän kahdeksan säästövinkkiä, miten saat rahasi riittämään, kun päivittäisten hankintojen hinnat nousevat.

Asfaltinpaikkaus hidastaa liikennettä Hakapellonkadulla

Hakapellonkadulla tehdään asfaltinpaikkaustöitä 6. heinäkuuta asti. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla. Päivittäinen työaika on kello 7–17. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

72-vuotias mies kateissa Turun seudulla

72-vuotias mies on kateissa Turun seudulla. Hänet nähtiin viimeksi Kaarinassa Hepojoentiellä myöhään keskiviikkoiltana. Miehestä ei ole havaintoa tämän jälkeen. Hän on pitkä ja hoikka. Päällään miehellä oli beiget housut, ruskeat kengät ja kauluspaita. Miehellä on silmälasit.

Lainojen kilpailuttaminen voi tuoda helpotusta inflaation kurittamaan kotitalouteen

Toisinaan eteen tulee tilanne, jossa tarvitaan jonkin verran ylimääräistä rahaa. Rahantarve voi johtua mistä tahansa. Ehkä autoosi pitää hankkia uudet kesärenkaat tai huomaat kotona kiireellisen remontointitarpeen. Tai ehkä jääkaappi meni rikki ja tarvitset mahdollisimman pian uuden. Tällaisissa tilanteissa avuksi voi kilpailuttaa vakuudettoman lainan.

Turku loikkaa torstaina vuoteen 1423

Keskiaikaiset markkinat on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma Vanhan Suurtorin alueella Turussa 30.6.-3.7. Keskiaikaisten markkinoiden ohjelman teemana on tänä vuonna turkulainen arki ja arjen moninaisuus vuonna 1423.

Turun Kauppaopetussäätiö lahjoittaa 100 000 euroa yliopistojen kauppatieteelliselle koulutusalalle

Turun Kauppaopetussäätiö sr – Stiftelsen för Handelsutbildning i Åbo rs on päättänyt 85 000 euron lahjoituksesta Turun yliopiston sekä 15 000 euron lahjoituksesta Åbo Akademin vastinrahakampanjaan. Lahjoitukset on kohdennettu korkeakoulujen kauppatieteelliselle koulutusalalle opiskelijamäärien suhteessa.

Pohjoismaiden Investointipankki myöntää Meyer Turulle sata miljoonaa euroa koronatukilainaa

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) osallistuu sadan miljoonan euron osuudella 1 056 miljoonan euron rahoitusohjelmaan suomalaiselle Meyer Turku Oy (Meyer) -telakkayhtiölle. NIB:n laina tukee koronapandemiaan liittyvää elpymisprosessia.

Viemäri- ja vesijohtotyö Frantsinkadulla

Viemäri- ja vesijohtotyö hidastaa liikennettä Frantsinkatu 3:n kohdalla. Yksi ajokaista pois käytöstä. Työ jatkuu perjantaihin 1.7. asti. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Uusi koronalääke käyttöön Tyksin erityisvastuualueella

Koronalääke Paxlovidia on saapunut Suomeen ja tällä viikolla lääke tulee käyttöön Varsinais-Suomessa. Lääke on tarkoitettu niille, jotka kuuluvat Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiin riskiryhmiin. Lääke on aloitettava mahdollisimman aikaisin, viimeistään viiden vuorokauden kuluessa koronaoireiden alkamisesta.

Käsityöläismarkkinat vaikuttavat liikennejärjestelyihin jokirannassa

Turun Käsityöläismarkkinat aiheuttaa poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä jokirannassa loppuviikon ajan. Päivittäiset markkina-ajat ovat torstaina ja perjantaina kello 12–20 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10–18. Yleiseltä liikenteeltä suljetaan katuosuudet seuraavasti: Läntinen Rantakatu välillä Tuomiokirkkosilta – Auransilta, Itäinen Rantakatu välillä Nunnankatu – Auransilta, Nunnankatu.

Kupittaa–Turku-ratahankkeelle myönnettiin liki 23 miljoonaa euroa EU-rahaa

Euroopan Unionin komissio päätti tänään myöntää Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamiselle myönnettiin tukea 22 980 000 euroa. Summa jakautuu tasan Väyläviraston ja Turun kaupungin kesken.

Rajavartiolaitos tilaa Meyer Turulta kaksi monitoimista ulkovartiolaivaa

Rajavartiolaitos valitsi vuonna 2021 järjestetyssä tarjouskilpailussa toimittajaksi Meyer Turku Oy:n. Osapuolet allekirjoittivat laivanrakennussopimuksen Helsingissä tänään 29. kesäkuuta. Uusien laivojen perussuunnittelu alkaa välittömästi. Ensimmäinen laiva valmistuu vuoden 2025 ja toinen laiva vuoden 2026 aikana. Laivat kootaan ja varustellaan Suomessa. Osa laivojen rungoista valmistetaan muualla EU:n alueella.

Tallinkin rahtilaiva Sailor huoltoon Naantalin korjaustelakalle

Paldiski-Kapellskär-reitillä liikennöivälle Tallinkin rahtilaiva Sailorille suoritetaan suunniteltu kuivatelakointi Turun Korjaustelakalla Naantalissa 30.6.-11.7. Rahtilaiva Regal Star siirtyy korvaamaan Sailoria reitille.

Kristiinankatu katkaistaan läpiajoliikenteeltä 1. heinäkuuta

Kristiinankatu toimii kahden korttelin pituisena kesäkatuna Eerikinkadun ja Läntisen Rantakadun välillä 31.8. asti. Sen jälkeen kesäkatu jatkaa vielä Eerikinkatu – Linnankatu välillä 18.9. saakka.

Rattijuoppo rysäytti päin omakotitalon seinää Paimiossa

Parikymppistä mies törmäsi autolla omakotitalon seinään Vistantien ja Kisatien risteyksessä Paimiossa keskiviikkoyönä. Talossa oli törmäyksen aikana ihmisiä, mutta kukaan heistä ei loukkaantunut tilanteessa. Törmäys aiheutti poliisin arvion mukaan todellisen vaaratilanteen.

Turun AMK:n koulutusjohtaja Juha Kontio valittu kansainvälisen korkeakouluverkoston johtajaksi

Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio on valittu CDIO:n toiseksi johtajaksi.

Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio on nimitetty kansainvälisen CDIO-verkoston johtajaksi kesäkuussa Reykjavikissä Islannissa pidetyssä verkoston vuosikokouksessa. Verkostolla on kaksi johtajaa ja CDIO:n toisena johtajana jatkaa Helene Leong . Hän toimii koulutuksen kehittämisen osaston johtajana Singapore Polytechnic:ssa.

Joka neljäs naispalkansaaja työskenteli osa-aikaisena vuonna 2021

Osa-aikaisesti työskenteleviä palkansaajia oli viime vuonna 55 000 enemmän kuin edellisvuonna ja 28 000 enemmän kuin vuonna 2019, kertoo Tilastokeskus. Osa-aikaisia oli yhteensä 385 000 eli 18 prosenttia kaikista palkansaajista.

Urheilu

Otteluanalyysi: Inter pudotti Klubin cupista rankkareilla

Benjamin Källman nähtiin viimeistä kertaa Interin paidassa, ainakin toistaiseksi.

Inter kohtasi HJK:n jo kolmannen kerran tällä kaudella, nyt Suomen cupin puolivälierissä Kupittaalla. Inter voitti maalittoman varsinaisen peliajan jälkeen rangaistuskisassa maalein 5-4 ja eteni välieriin yhdessä FC Lahden, Kuopion Palloseuran ja HIFK:n kanssa. Inter kaikki laukaisijat eli Petteri Forsell , Benjamin Källman , Matias Ojala , David Haro ja Roger Bonet vetivät pallon verkkoon. HJK:lla onnistujia oli neljä ( David Browne , Anthony Olusanya , Pyry Soiri ja Arttu Hoskonen ) mutta kun kisan ensimmäinen ampuja eli Bojan Radulovic kiskaisi pallon taivaan tuuliin, eteni Inter jatkoon. Keskinäisissä kohtaamisissa voitot ovat Interin hyväksi 2-1.

Interin junioreita nimetty UEFA:n A-malliryhmäleirille

Interistä on nimetty yhteensä viisi 2006–07 syntynyttä junioria UEFA A -malliryhmäleirille. Leiri järjestetään Eerikkilän urheiluopistolla 4.–7. heinäkuuta.

Helmarit hioo EM-kuntoa Kupittaalla maanantaina

Suomen naisten A-maajoukkue pelaa toiseksi viimeisen EM-kisoihin valmistavan ottelunsa maanantai-iltana Kupittaalla. Kello 18.15 alkavassa ottelussa vastaan asettuu Japani.

Tuore toiminnanjohtaja Matti Mäkelä haluaa nuoria salibandyn pariin

Urheilullisesti TPS Salibandy voi hyvin, kun Matti Mäkelä aloittaa työnsä seuran toiminnanjohtajana.

TPS Salibandy astui kesäkuun puolivälissä uuteen aikaan, kun uusi toiminnanjohtaja Matti Mäkelä aloitti työt seuran toimistolla. Mäkelä jatkaa toiminnanjohtajana Toni Aution työtä, joka ilmoitti keväällä vetäytyvänsä toiminnanjohtajan pestistä vajaan kolmen vuoden jälkeen.

Mikkelsson jatkaa TUL:n johdossa

Suomen Työväen Urheiluliiton liittokokous valitsi lauantaina Helsingissä liikuntatieteiden tohtorin Lasse Mikkelssonin jatkamaan puheenjohtajana seuraavan liittokokouskauden 2022–2025. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Henrik Nyholm Uudeltamaalta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Anu Rajajärvi niin ikään Uudeltamaalta.

Åboraakkeli: HIFK:n kurimus ei kenenkään etu

HIFK:n jalkapallojoukkue on taloudellisessa kurimuksessa. Kesäkuun puolivälissä HIFK julkaisi avoimen kirjeen, jossa kertoi konkurssin olevan nurkan takana, ellei saa lähiviikkoina kohennettua talouttaan.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.