Naisvaltaisuus vähensi lastenhankintaa selvästi kaupungeissa, maaseudulla vain niukasti

Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.

– Naisia on monissa kaupungeissa enemmän kuin miehiä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa naisten perheellistymiseen, Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen erikoistutkija Jenny Pettay sanoo.

Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Pennsylvania State Universityn yhteistutkimus perustuu karjalaisen siirtoväen digitoituihin henkilömatrikkeleihin. Tutkija John Loehrin johtama ryhmä selvitti, miten asuinpaikkakunnan sukupuolijakauma vaikutti naimattomien naisten todennäköisyyteen saada ensimmäinen lapsi tai muuttaa toiselle paikkakunnalle. Tuo yhteys oli erilainen kaupungeissa ja maaseudulla.

– Jos paikkakunnalla asui enemmän naisia, vähensi se lapsen saamisen todennäköisyyttä kaupungeissa, mutta samaa ilmiötä ei ollut havaittavissa maaseudulla. Tästä huolimatta naiset eivät hakeutuneet paikkakunnille, missä oli enemmän miehiä vaan sen sijaan naisvaltaisiin kaupunkeihin. Todennäköisimmin työn ja opiskelujen perässä, Pettay sanoo.

Kaupungeissa asuessaan naiset joutuivat kilpailemaan mahdollisuudesta löytää puoliso.

– Kaupungissa asuvan naisen jääminen lapsettomaksi kunakin seurantavuonna oli 15 prosenttia todennäköisempää verrattuna maaseudulla asuvaan naiseen. Jos miesten suhteellinen osuus kaupungin väestöstä kasvoi, jokainen prosenttiyksikön suuruinen kasvu lisäsi kaupunkilaisnaisen todennäköisyyttä saada lapsi 2,7 prosentilla kun maaseudulla sama ilmiö nosti todennäköisyyttä vain 0,4 prosentilla, Pettay kertoo.

Tutkijoiden analysoima aineisto on poikkeuksellisen laaja, sillä kymmenyksen maa-alastaan sodassa menettäneen Suomen piti asuttaa yli 400 000 evakkoa eri puolille Suomea. Tavoitteena oli asuttaa luovutettujen kylien asukkaat uusilla asuinalueillaan lähelle toisiaan, mutta muuttajat saattoivat valita toisin. Kaupungit todennäköisesti houkuttelivat erityisesti töihin tai opiskelemaan pyrkineitä naisia.

– Suuressa osassa nykyajan kaupungeista asuu enemmän naisia kuin miehiä, ja koko maailma kaupungistuu paraikaa kovaa vauhtia. Aiemmin sukupuolivinoumaa on tutkittu miesten suhteellisen osuuden näkökulmasta, koska miesten suuremman suhteellisen määrän on arveltu johtavan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Meitä kiinnosti naisvoittoinen sukupuolivinouma sodanjälkeisessä yhteiskunnassa, jossa suuri määrä miehiä oli kaatunut rintamalla. Analysoimme, miten naisten suhteellinen osuus väestöstä vaikuttaa heidän avioitumiseensa ja lisääntymishistoriaansa yhteiskunnan kaupungistuessa, tutkimusryhmässä mukana ollut Turun yliopiston professori Virpi Lummaa kertoo.

Tutkijoiden digitoimista siirtokarjalaisten henkilömatrikkeleista selvisi haastatellun nimi, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, ammatti, avioitumisvuosi, tiedot lapsista sekä tiedot, missä ja milloin henkilö oli asunut syntymästään tietojen keruuhetkeen vuosiin 1968–70.

– Valitsimme aineistosta tutkimukseemme iältään 19–42-vuotiaita naisia, jotka eivät sodan päättyessä olleet vielä avioituneet. Tutkimusvuosina 1945–1950 siirtoväen muuttoliike oli vielä suhteellisen vilkasta. Mukaan tutkimukseen päätyi 8 296 naista, joiden lapsien syntymät ja asuinpaikka kunakin vuonna oli tiedossamme. Selvitimme asuinpaikkojen miesten ja naisten väliset osuudet ja arvoimme naisten todennäköisyyttä perustaa perhe tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, Pettay kertoo.

Tutkimuksen löydökset naisten kokemuksista kertovat, miten muutokset yhteiskunnassa voivat luoda ristiriitoja perhe- ja työelämän välille. Syntyvyys on ollut voimakkaassa laskussa sekä kaupungeissa, että maaseudulla, mutta kaupunkien syntyvyys on erityisen alhaista. Kaupungistumisen myötä yhä useampi nainen muuttaa jo valmiiksi naisvoittoisiin kaupunkeihin, johtaen mahdollisesti vieläkin alhaisempaan syntyvyyteen tulevaisuudessa.

Behavioral Ecology -tiedelehti julkaisi tutkimustulokset 18. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä

Selitystä poikien tyttöjä huonompaan koulumenestykseen ei löytynyt murrosiän ajoittumisesta. Murrosiän ajoittumisella oli kuitenkin yhteys sekä tyttöjen että poikien liikunnan arvosanoihin.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä.

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä.

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä aloitti toimintansa

Kuluvan kesän aikana ydinkaupunkiseudun kuntien valtuustot (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku) hyväksyivät yhteisen kuntayhtymän perustamista koskevan perussopimuksen. Kuntayhtymän tavoitteena on vahvistaa poliittista yhteistyötä lisäämällä seudun elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja pitovoimaa. Ensimmäinen seutuhallituksen kokous pidettiin 17. elokuuta.

Koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski syrjäytyä digitaalisesti

Hyvinvointipalvelujen digitalisoitumisen myötä väestön digitaaliset kyvyt ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Turun yliopistossa tehty sosiologian alan tutkimus osoitti, että erityisesti koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski jäädä syrjään informaatioyhteiskunnan digitaalisesta osallisuudesta.

Sairaalabakteerit tarttuvat ohuilla, joustavilla karvoillaan pintoihin ja aiheuttavat infektioita

Antibioottiresistentti Acinetobacter baumannii -bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi vahingollisimmista sairaalainfektioita aiheuttavista bakteereista. Turun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että bakteeri leviää tarttumalla pintoihin erittäin ohuilla, joustavilla karvoilla. Tutkijat myös paljastivat, miten karvat muodostuvat bakteerien pintaan, ja ehdottivat uusia tapoja estää bakteeri-infektioita. Uudet löydökset on julkaistu Naturessa, yhdessä maailman johtavista tieteellisistä julkaisuista.

EU:n ja Suomen tulevaisuus sekä Ukraina ovat vahvasti esillä Eurooppa-foorumin ohjelmassa

Eurooppa-foorumi käynnistyy elokuun viimeisellä viikolla 24.–26. elokuuta Turussa. Foorumin ohjelmaosuudet käsittelevät eurooppalaista yhteistyötä ja yhteiskunnan resilienssikykyä, EU:n globaalia roolia erityisesti taloudessa, muuttunutta ulkopoliittista tilannetta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin sekä energiakysymyksiä ja vihreää siirtymää.

Kela kertoo valtuuttamisesta monella kielellä

Jos asiakas ei pysty itse hoitamaan Kela-asioitaan, hän voi valtuuttaa tehtävään toisen henkilön. Kelan uusi ohje kertoo monella eri kielellä, mitä valtuuttaminen tarkoittaa ja miten se tehdään.

Poliitikot museoharjoittelussa Luostarinmäen museokorttelissa

Suomen museoliiton koordinoiman valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoa vietetään 22.–26. elokuuta. Turun museokeskuksen museoharjoitteluun on tänä vuonna ilmoittautunut runsaslukuinen määrä poliitikkoja, jotka pääsevät tällä kertaa tutustumaan Luostarinmäen museokorttelissa tehtävään museotyöhön.

Venetsialaisten ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita yksityistilaisuuksissa Venetsialaisten aikana.

Raisiossa ja Ruskolla annetaan syyskuussa koronarokotuksia kaikille 60–69 -vuotiaille

Raision kaupunki tarjoaa raisiolaisille ja ruskolaisille neljänsiä rokoteannoksia portaittain. Rokotukset alkavat henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. Ajan koronarokotukselle voivat nyt varata 60–69-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Posankka Race laskee Aurajokeen 4 000 pikkuposankkaa Turun päivänä

Turun oma kaupunkieläin Posankka ja ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät Aurajoessa Turun päivänä 18.9. vauhdikkaan varainkeruutapahtuman, Posankka Racen. Osallistua voi adoptoimalla itselleen numeroidun kylpyposankan, jonka urheilusuoristusta pääsee myös seuraamaan tapahtumassa. Tempauksella halutaan kiinnittää kaupunkilaisten huomio vesistöjen roskaantumiseen ja kerätä varoja PSS ry:n työn tukemiseen.

Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Puinnit hyvässä alussa, toiveissa keskimääräinen sato

Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat sadon kuivauksesta.

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

BioCity Symposium tuo Turkuun immunologian huiput

BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.–26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe .

Itämerta juhlitaan Turussa kolmatta kertaa

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutuksen merkeissä. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25. elokuuta muun muassa Forum Marinumilla, Kirjastosillalla, pääkirjastolla ja Biologisen museon pihalla. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turku kukkii ennätyksellisen runsaasti

Kaupungin joutomaita on muutettu maisemapelloiksi yhteensä 22 hehtaarin edestä. Maisemakukkaseosta kylvettiin kesäkuussa 37 pellolle ympäri Turkua. Ruissalossa kasvaa perinteisesti auringonkukkaa.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Kaupunki

Urheilu

Otteluanalyysi: EIF tasoitti lisäajalla ja oli lähellä voittoa

Olli Jakosella oli kahden maalin ilta.

TPS johti vajaan puolen tunnin pelin jälkeen 2-0 ja näytti ottavan helpon voiton tammisaarelaisesta (raaseporilaisesta) EIF:stä jalkapalloilun Ykkösessä. Mutta toisin kävi. EIF hallitsi toista puoliaikaa ja tasoitti lisäajalla. Eikä voittomaalikaan ollut kaukana. Viherpaidat saivat lisäajan loppuhetkillä luotua vielä yhden maalitilanteen mutta Stanislav Efimovin pusku ei suuntautunut enää kohti maalia. Viisi minuuttia lisää ja... Kuka tietää, mitä olisi tapahtunut.

Seitsemän turkulaista salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin

Cira Virta (oik.).

Puolassa elokuun viimeisenä päivänä alkaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin valittu joukkue on kovin turkulainen. TPS:n ja FBC Loiston pelaajia on 20 pelaajan joukossa peräti seitsemän. TPS:stä mukana ovat Henrika Maikola , Emilia ja Olivia Pietilä , Cira Virta sekä Veera Kuosmanen . FBC Loistosta kisoihin lähtevät Pipsa Eko ja Eerika Koski . Suomi puolustaa syksyllä 2021 voittamaansa MM-kultaa.

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.