Kun työntekijä kokee työn imua, hyödyt heijastuvat sekä yksilön elämään että laajemmin yhteiskuntaan. Työn imulla havaittiin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia työmarkkinoilla. Työterveyslaitoksen ja Etlan selvitys osoittaa, että on tärkeää panostaa ennalta ehkäisevästi työhyvinvointiin.

Työntekijöiden kokema työn imu vaikuttaa myönteisesti työmarkkinoilla. Työn imu (work engagement) ennustaa pienempää todennäköisyyttä päätyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti suomalaisten ammattiaseman kohenemiseen ja palkkatasoon.

– Työn imua on tutkittu 20 vuotta, ja nyt saadut tulokset ovat vahvimpia näyttöjä sen myönteisestä merkityksestä yksilöille, työpaikoille ja jopa yhteiskunnalle. Työn imulla on monipuolisia ja kauaskantoisia seurauksia työkyvylle ja työuralle, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Tulokset käyvät ilmi vastikään julkaistusta Työterveyslaitoksen ja Etlan tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin Tilastokeskuksen työolotutkimusta: lähes 5 000 suomalaisen työikäisen vastaukset työn imusta yhdistettiin heitä koskeviin rekisteritietoihin.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Työn imua tarkasteltiin työssä koettuna onnellisuutena, joka on yksi kolmesta kestävän työuran indikaattorista terveyden ja tuottavuuden ohella.

Kestävän työuran ja tuottavuuden kannalta merkittävää on, että työntekijän kokema imu ennustaa pienempää todennäköisyyttä jäädä työttömäksi. Siten se myös edistää selviytymistä silloin, kun yksilö kohtaa urallaan vastoinkäymisiä.

– Monet täysin yksilöstä riippumattomat tekijät voivat aiheuttaa työttömyyden, ja joillakin aloilla palkka tai ammattiasema ei muutu, vaikka töitä tekisi miten energisesti ja omistautuen, sanoo Hakanen.

Uutta tietoa palkkatason ja työhyvinvoinnin suhteesta

Tutkimuksen näkökulmaa voi pitää monessa mielessä uraauurtavana.

– Meillä on valtava määrä tietoa esimerkiksi työstressin haitallisista vaikutuksista, mutta vähemmän tutkimusta siitä, miten myönteinen työhyvinvoinnin kokemus voi ennustaa, ettei mitään ongelmia pääse syntymään, sanoo Hakanen.

Perinteisesti on tutkittu esimerkiksi sitä, lisääkö palkkataso työtyytyväisyyttä. Nyt asiaa lähestyttiin toisesta suunnasta selvittämällä, vaikuttaako työhyvinvointi palkkatasoon.

– Taustalla vaikuttaisi olevan nimenomaan syy–seuraussuhde: työn imu tuottaa hyviä työmarkkinatulemia. Tämä havainto säilyy, vaikka huomioimme laajan kirjon erilaisia henkilöominaisuuksia, toteaa tutkija Ilkka Ylhäinen Etlasta.

Jo kahden vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että työn imun myönteiset seuraukset työmarkkinoilla ovat merkittävät. Kääntöpuolta eli työholismiin viittaavia näkökulmia ei noussut esiin.

– Tutkimustulos on painava viesti suomalaiselle työelämälle siitä, että työpaikoilla kannattaa panostaa ennakoivasti työhyvinvointiin. On tärkeää, ettei toimenpiteitä tehdä vain silloin, kun asiat menevät huonosti. Meillä on kertynyt vuosien varrella paljon tietoa siitä, miten työn imua edistetään esimerkiksi työtä tuunaamalla, Hakanen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)