Jari Kaikkosen tutkimuksen mukaan seerumin tyydyttyneen rasvan osuus lapsuudessa, siihen aineenvaihdunnallisesti ja saantilähteellisesti liittyvä kertatyydyttyneen rasvan osuus sekä omega-3-rasvojen osuus ovat yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen ja paksumpaan kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisiässä, 27 vuotta ensimmäisten mittausten jälkeen. Omega-6-rasvahappojen osuus taas oli yhteydessä alentuneeseen riskiin. Tutkimushenkilöiden ilmoittamat tiedot omasta ravitsemuksestaan tukivat havaintoa.

– Löydökset tukevat ravitsemussuosituksia, jotka ohjeistavat korvaamaan tyydyttyneen eläinrasvan osittain runsaasti omega-6-rasvoja sisältävällä tyydyttymättömällä kasvisrasvalla jo lapsuusiässä kardiometabolisen terveyden parantamiseksi, Kaikkonen summaa.

Kaikkonen tutki väitöskirjassaan myös aikuisiän rasvahappo-osuuksien yhteyttä lihavuuden, kohonneen verenpaineen, insuliiniresistenssiin ja rasvamaksan esiintyvyyteen sekä ilmenemiseen kymmenen vuoden seurannassa.

– Seerumin korkeammat tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan osuudet ja matalammat monityydyttymättömän rasvan osuudet olivat yhteydessä ja jopa ennustivat kardiometabolisia riskitekijöitä. Kymmenen vuoden seurannassa löytyi vahva yhteys erityisesti rasvahappo-osuuksien ja lihavuuden ilmenemisen välillä. Aikuisiän ravitsemusdata ei ollut yhteydessä riskitekijöihin, Kaikkonen kertoo.

Länsimaisessa ruokavaliossa tyydyttyneet ja kertatyydyttyneet rasvat ovat pääsääntöisesti peräisin eläinkunnan tuotteista, kun taas omega-6-rasvahappoja saadaan kasvisperäisistä öljyistä. Omega-3-rasvahappoja saadaan molemmista lähteistä sekä levitteistä, joissa on mukana tyydyttynyttä rasvaa.

– Ravitsemuksen lisäksi myös perimä, ympäristöaltisteet ja aineenvaihdunta vaikuttavat seerumin rasvahappo-osuuksiin ja niiden terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi tyydyttyneet rasvat muuttuvat elimistössä osittain kertatyydyttyneeksi rasvaksi. Näiden tekijöiden vaikutuksia on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa, Kaikkonen kertoo.

Väitöstutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on kerätty alun perin 3596 tutkittavalta tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä. Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus on jatkunut 40 vuoden ajan. Kyseessä on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja laajimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.

FT Jari Kaikkonen esittää väitöskirjansa Childhood and Adulthood Serum Fatty Acid Proportions as Risk and Preventive Factors for Cardiometabolic Outcomes in Adulthood: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26. helmikuuta kello 12.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä on professori Jussi Pihlajamäki (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede sekä kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)