Energiapalveluyhtiö Väre selvitti suomalaisten ilmastoa kuormittavattottumukset ja asenteet. Selvityksen mukaan 49 prosenttia suomalaisista on vähentänyt viimeisen vuoden aikana turhaa sähkönkulutusta kotona ja suurin osa kertoikiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkön kulutukseen konkreettisilla teoilla.

Suomalaiset säästävät mieluiten sähköä valoja sammuttamalla, vaikka vain asteen laskuhuonelämpötilaan merkitsisi viiden prosentin säästöjä lämmityskuluissa. Suomalaiset toivoivat laajasti lisää säästövinkkejä omaan kulutuskäyttäytymiseensäsekä fiksun sähkönkulutuksen opettamista lapsille.

Kotona vietetty aika lisääntyi koronan myötä. Samalla kiinnostus kotitalouden kulutukseen ja sen ilmastoa kuormittavia tekijöitä kohtaan on kasvanut. Suomalaiset ovat vähentäneet monia ympäristöä kuormittavia tekijöitä omassa kulutuksessaan viime vuoden aikana.

Viimeisen vuoden aikana 45 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista on vähentänyt turhaa sähkönkulutusta. Ruokahävikkiä on vähentänyt 71 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä. Yhteensä 37 prosenttia suomalaisista taas on vähentänyt yksityisautoilua, missä näkyy varmasti osaltaan myös koronavuoden etätyöskentelyn lisääntyminen. Vastaajista jopa 83 prosenttia kertoi kiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkönkulutukseen konkreettisilla teoilla.

– Etenkin naiset ovat selvästi kiinnittäneet erityistä huomioita turhan karsimiseen. Tutkimuksessamme ilmeni, että naiset ovat jokaisessa kategoriassa vähentäneet ilmaston kuormitusta lisääviä tekoja prosentuaalisesti miehiä enemmän, kertoo Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen.

Tutkimuksen mukaan naiset myös uskovat miehiä useammin, että oman kotitalouden sähkönkulutuksella voi vaikuttaa ilmaston kuormitukseen.

– Fiksulla sähkönkulutuksella todella voi merkittävästi vaikuttaa niin omaan hiilijalanjälkeen kuin kukkaroonkin. Turhan hävikkisähkön karsiminen kannattaa aina, etenkin jos haluaa karsia myös sähkölaskun loppusummasta. Mutta esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen on todella merkittävä tekijä yksilön hiilijalanjäljen muodostumisessa, Martikainen kertoo.

Suomalaisilta kysyttiin myös, miten he mieluiten säästäisivät sähköä kotona. Kaikkein mieluisimpana koettiin turhien valojen sammuttaminen. Seuraavaksi eniten ollaan valmiita tinkimään sähkösaunan lämmittämisestä. Kaikkein vaikeinta suomalaisille on sisälämpötilan laskeminen, jota mieluisimpana piti ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista.

– Valojen sammuttaminen sähkön säästökeinona on meille kaikille ehkä jo lapsuudesta tuttu ja toki edelleen toimiva. Ikävä kyllä sen vaikutukset eivät ole välttämättä kaikkein tehokkaimmat. Sisälämpötilan lasku asteella sen sijaan tuo viiden prosentin säästön lämmityskuluihin. Mikäli jokainen suomalainen kotitalous laskisi huonelämpötilaa asteen verran, pääsisimme lukuun, mikä vastaisi noin 150 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kokonaissähkönkulutusta vuodessa, Martikainen selventää.

– Harva varmaan edes huomaa asteen laskua lämpötilassa. Eli käytännössä mistään ei edes tarvitsisi luopua ja säästö olisi merkittävä sekä ajatellen luontoa että omaa kukkaroa.

Lähes puolet (47 %) suomalaisista kaipaa enemmän vinkkejä ja tietoa sähkönkulutuksen vähentämiseen. 81 prosenttia toivoo fiksumman sähkönkulutuksen monipuolista opetusta lapsille myös koulussa.

Harva tietää, että pyykit kannattaa mieluummin kuivattaa lämmityskaudella energiatehokkaassa, nykyaikaisessa kuivausrummussa kuin sisällä pyykkitelineessä. Yleisesti sähkönkulutuksen aktiivisen seuraamisen on todettu pienentävän kulutusta.

Selvitys suomalaisten ilmastoa kuormittavista tottumuksista ja asenteista toteutettiin Norstatin kuluttajapaneelissa marraskuussa ja siihen vastasi 1015 suomalaista ikähaarukassa 18–69 vuotta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)