Lähes puolet suomalaisista vähentänyt sähkön kulutusta viimeisen vuoden aikana

Energiapalveluyhtiö Väre selvitti suomalaisten ilmastoa kuormittavattottumukset ja asenteet. Selvityksen mukaan 49 prosenttia suomalaisista on vähentänyt viimeisen vuoden aikana turhaa sähkönkulutusta kotona ja suurin osa kertoikiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkön kulutukseen konkreettisilla teoilla.

Suomalaiset säästävät mieluiten sähköä valoja sammuttamalla, vaikka vain asteen laskuhuonelämpötilaan merkitsisi viiden prosentin säästöjä lämmityskuluissa. Suomalaiset toivoivat laajasti lisää säästövinkkejä omaan kulutuskäyttäytymiseensäsekä fiksun sähkönkulutuksen opettamista lapsille.

Kotona vietetty aika lisääntyi koronan myötä. Samalla kiinnostus kotitalouden kulutukseen ja sen ilmastoa kuormittavia tekijöitä kohtaan on kasvanut. Suomalaiset ovat vähentäneet monia ympäristöä kuormittavia tekijöitä omassa kulutuksessaan viime vuoden aikana.

Viimeisen vuoden aikana 45 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista on vähentänyt turhaa sähkönkulutusta. Ruokahävikkiä on vähentänyt 71 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä. Yhteensä 37 prosenttia suomalaisista taas on vähentänyt yksityisautoilua, missä näkyy varmasti osaltaan myös koronavuoden etätyöskentelyn lisääntyminen. Vastaajista jopa 83 prosenttia kertoi kiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkönkulutukseen konkreettisilla teoilla.

– Etenkin naiset ovat selvästi kiinnittäneet erityistä huomioita turhan karsimiseen. Tutkimuksessamme ilmeni, että naiset ovat jokaisessa kategoriassa vähentäneet ilmaston kuormitusta lisääviä tekoja prosentuaalisesti miehiä enemmän, kertoo Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen.

Tutkimuksen mukaan naiset myös uskovat miehiä useammin, että oman kotitalouden sähkönkulutuksella voi vaikuttaa ilmaston kuormitukseen.

– Fiksulla sähkönkulutuksella todella voi merkittävästi vaikuttaa niin omaan hiilijalanjälkeen kuin kukkaroonkin. Turhan hävikkisähkön karsiminen kannattaa aina, etenkin jos haluaa karsia myös sähkölaskun loppusummasta. Mutta esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen on todella merkittävä tekijä yksilön hiilijalanjäljen muodostumisessa, Martikainen kertoo.

Suomalaisilta kysyttiin myös, miten he mieluiten säästäisivät sähköä kotona. Kaikkein mieluisimpana koettiin turhien valojen sammuttaminen. Seuraavaksi eniten ollaan valmiita tinkimään sähkösaunan lämmittämisestä. Kaikkein vaikeinta suomalaisille on sisälämpötilan laskeminen, jota mieluisimpana piti ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista.

– Valojen sammuttaminen sähkön säästökeinona on meille kaikille ehkä jo lapsuudesta tuttu ja toki edelleen toimiva. Ikävä kyllä sen vaikutukset eivät ole välttämättä kaikkein tehokkaimmat. Sisälämpötilan lasku asteella sen sijaan tuo viiden prosentin säästön lämmityskuluihin. Mikäli jokainen suomalainen kotitalous laskisi huonelämpötilaa asteen verran, pääsisimme lukuun, mikä vastaisi noin 150 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kokonaissähkönkulutusta vuodessa, Martikainen selventää.

– Harva varmaan edes huomaa asteen laskua lämpötilassa. Eli käytännössä mistään ei edes tarvitsisi luopua ja säästö olisi merkittävä sekä ajatellen luontoa että omaa kukkaroa.

Lähes puolet (47 %) suomalaisista kaipaa enemmän vinkkejä ja tietoa sähkönkulutuksen vähentämiseen. 81 prosenttia toivoo fiksumman sähkönkulutuksen monipuolista opetusta lapsille myös koulussa.

Harva tietää, että pyykit kannattaa mieluummin kuivattaa lämmityskaudella energiatehokkaassa, nykyaikaisessa kuivausrummussa kuin sisällä pyykkitelineessä. Yleisesti sähkönkulutuksen aktiivisen seuraamisen on todettu pienentävän kulutusta.

Selvitys suomalaisten ilmastoa kuormittavista tottumuksista ja asenteista toteutettiin Norstatin kuluttajapaneelissa marraskuussa ja siihen vastasi 1015 suomalaista ikähaarukassa 18–69 vuotta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kolme niksiä, joilla säästää rahaa ja energiaa taloyhtiössä

Taloyhtiöillä on energiansäästöpotentiaalia etenkin ilmanvaihdossa, vedenkulutuksessa sekä ikkunoiden ja ovien tiivistyksessä.

Isännöintiliiton Energiabarometri paljastaa kolme asiaa, joissa taloyhtiöt hukkaavat rahaa ja energiaa. Monelle tulee energiaremontista mieleen suuri työmaa, mutta energiatehokkuuden parantaminen onnistuu myös pienemmillä teoilla.

Kaunistamisrahaston tuotoilla juhlistetaan kulttuuripääkaupunkivuotta ja Göteborgin 400-vuotisjuhlia

Juhannusmasto-teos pystytetään Sigyn-laivan läheisyyteen.

Maanantaina kokoontuvalle Turun kaupunginhallitukselle esitetään 280 000 euron jakamista kaunistamisrahaston tuotosta erityisesti juhlistamaan kymmenen vuoden takaista kulttuuripääkaupunkivuotta sekä ystävyyskaupunki Göteborgin 400-vuotisjuhlia.

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön huhtikuun alusta

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön 1. huhtikuuta alkaen. Tunnuksen hinnaksi esitetään sata euroa tunnukselta kahden vuoden ajaksi. Maksulla katetaan sähköisen pysäköintilupajärjestelmän hankinnasta ja ylläpidosta sekä henkilöstökuluista aiheutuvia menoja.

Viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi

Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa.

Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.

Artukaisiin Mahatma Gandhin lehto

Kaavoituspäällikön päätöksellä osa Artukaisissa sijaitsevaa Messupuistoa on nimetty uudelleen Mahatma Gandhin lehdoksi, ruotsiksi Mahatma Gandhis lund. Alueelle on aikaisemmin istutettu Intian tasavallan suurlähetystön ja Turun kaupungin yhteistyönä 150 tammea. Istutus liittyi Mahatma Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen.

Kaikilla oltava oma istumapaikka, turhaa liikkumista vältettävä

Ravitsemisliikkeen on jatkossakin huolehdittava siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta.

Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Ravitsemisliikkeiden tulee huolehtia asiakkaiden ja asiakasryhmien välisistä etäisyyksistä aiempaa tehokkaammin. Ravintoloiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoilleen. Ravintolat eivät saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.

Loton potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 8/2021 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla pelin potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon.

Hallituksen pitää erota

Sanna Marin.

Nykyisen hallituksen jäsenet ovat rikkoneet ministerivastuulakia. Sen vuoksi hallituksen tulee jättää paikkansa ja tehdä tilaa uudelle. Eduskunta on hajotettava ja maahan on julistettava ennenaikaiset eduskuntavaalit joko vuonna 2021 tai 2022.

Pallivahan seurakuntakeskus puretaan ja korvataan kahdella asuinkerrostalolla

Pallivahan seurakuntakeskuksen tilalle on tulossa kaksi kerrostaloa.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Kärsämäen urheilupuiston asemakaavanmuutosehdotusta.

Kike Elomaa: Suojelukoirien väkivaltainen koulutus ja muu eläinrääkkäys saatava kuriin

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa , Leena Meri , Mari Rantanen ja Veikko Vallin ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain noudattamisen valvonnasta. He peräänkuuluttavat hallitukselta eläinsuojelurikosten valvonnan tehostamista lainsäädäntöä uudistamalla ja resursseja lisäämällä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Kehollisuus tärkeää myös etäaikana, tutkimus selvitti läsnäolon ja hienovaraisten eleiden merkitystä luovassa työssä

Läsnäolon puutteen on todettu rajoittavan yhteistyötä ja esimerkiksi asiantuntijatyön spontaania ideointia.

Mitä vuorovaikutukselle tapahtuu, kun töissä ja opinnoissa siirrytään virtuaalisiin työskentelyalustoihin? Tehdäänkö tulevaisuuden asiantuntijatyötä ilman perinteisiä toimistoja, ja mitä siitä seuraa? Kansainvälisessä yhteisjulkaisussa pohditaan yhteisöllistä luovuutta ja kehollisuutta työssä. Artikkeli on julkaistu Management Learning -journaalissa.

Tammitien kulma halutaan muuttaa pienteollisuusalueesta asumisen alueeksi

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Tammitien kulman asemakaavanmuutoksen tavoitteita.

WAMin julkisivussa esillä kaksi teosta meren muutoksista

Timo Ahon ja Pekka Niittyvirran hohtava valoteos kommentoi merenpinnan nousua.

Wäinö Aaltosen museon julkisivussa on helmikuusta alkaen esillä kaksi teosta, jotka molemmat ottavat kantaa muuttuvaan mereen ympärillämme.

Turkulaiskansanedustajalla todettu koronavirustartunta

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannalla (sd.) on todettu koronavirustartunta. Tartunta on varmistettu 27. helmikuuta.

Aluehallintoviraston rajoituksilla vaikutuksia taloyhtiöiden yhtiökokouksiin Varsinais-Suomessa

Juuso Kallio.

Koronavirustartuntojen leviämisen ennaltaehkäisemiseksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kiristää kokoontumisrajoituksia. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Koronarajoitukset vaikuttavat taloyhtiöiden yhtiökokouksiin. Kokouskutsujen sisältöön ja turvalliseen osallistumiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Varsinais-Suomen kokoontumisrajoitukset kiristyvät, korkeintaan kuuden henkilön kokoontumiset sallittuja

Lounais-Suomen aluehallintovirasto kiristää kokoontumisrajoituksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueella. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Ilkka Kanerva isännöi Tsihanouskajan vierailua Helsingissä

Ilkka Kanerva.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) isännöi Valko-Venäjän opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskajan vierailua 1.–4. maaliskuuta Helsingissä.

Monen genren kiipparisti

Ilmari Aitoahon koskettimia kuullaan monissa eri bändeissä.

Princen löytäminen oli Ilmari Aitoaholle käänteentekevä hetki

Urheilu

Perttu Kytöhonka ottaa vastuuta TPS Salibandyn urheilujohtajana

Perttu Kytöhonka on toiminut viime aikoina myös GrIFK:n urheilutoimenjohtajana. Kauniaisten pestin jatko on TPS:n urheilujohtajuuden myötä auki. – Suoranaisesti TPS-pesti ei estä sitä, mutta sen jatkoa täytyy nyt tarkasti arvioida, Kytöhonka sanoo.

TPS Salibandy on jo pitkään rakentanut kulisseissa aiempaa selkeämpää organisaatiota. Pari viikkoa sitten yksi merkittävä osa organisaatiorakenteessa saatiin valmiiksi, kun Perttu Kytöhonka nimettiin TPS Salibandyn urheilujohtajaksi.

Puukkokatsomo: Iso voitto

Yksi salibandykauden yllättäjistä on naisten F-liigaan täksi kaudeksi noussut FBC Loisto, joka on lunastanut ryminällä paikkansa pääsarjatasolta.

TPS:n pelit jatkuvat normaalisti ohjelman mukaisesti

Kiristyvät koronrajoitukset eivät muuta Liigan otteluohjelmaa.

Hallituksen torstaina ilmoittama kolmen viikon sulkutila sekä uudet alueelliset rajoitustoimenpiteet eivät vaikuta Liigan runkosarjaohjelmaan.

Kristika haastaa Loimaan

Kristika saa vastaansa LoKoPon.

Miesten koripallon 1. divisioona A:ssa on 26. helmikuuta edessä kärkikamppailu, kun Turun Kristika saa Nunnavuoren palloiluhallissa vieraakseen LoKoKo Bisonsin.

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho MM-hiihtoihin

Niko Kytösaho.

Paimiolaislähtöinen kolmannen polven mäkihyppääjä Niko Kytösaho valittiin odotetusti Suomen mäkimaajoukkueeseen 23. helmikuuta Oberstdorfissa käynnistyviin hiihdon MM-kisoihin. Suomen runsaan 30 hengen kisajoukkueeseen valittiin myös varsinaissuomalaiset hiihtäjät Johanna Matintalo ja Lauri Vuorinen . Matintalo edustaa seuratasolla Pöytyän Urheilijoita ja Vuorinen raisiolaista SkiTeam 105:ttä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.