Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia

Markus J. Rantala. Markus J. Rantala. Kuva: Lennart Holmberg

Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.

Turun yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala on kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusartikkelin, jossa he ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin. Tutkimusryhmään kuuluvat Rantalan lisäksi Severi Luoto Aucklandin yliopistosta, Javier Borraz-Leon Turun yliopistosta sekä Indrikis Krams Tarton yliopistosta.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveysongelma, jossa mieliala vaihtelee manian tai hypomanian sekä masennuksen välillä. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kaksisuuntainen mielialahäiriötä sairastavista 15–20 prosenttia tekee itsemurhan ja 33–50 prosenttia yrittää itsemurhaa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi on vaikeaa. Suomessa ensimmäisen sairasjakson jälkeen kestää keskimäärin kahdeksan vuotta oikean diagnoosin saamiseen. Oikeaa diagnoosia vaikeuttaa se, että monia samoja oireita esiintyy myös muissa mielenterveysongelmissa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei ole osattu parantaa, sillä sen syntymekanismia ei ole ymmärretty. Siksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito on keskittynyt oireiden hoitamiseen.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön on pitkään tiedetty liittyvän univalverytmiä säätävän sisäisen kellon toimintahäiriöön. Ihmisen sisäisenä kellona toimii hypotalamuksessa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake, joka säätelee elintoimintojemme rytmiä.

Maniassa henkilö ei välttämättä nuku ollenkaan tai nukkuu vain muutamia tunteja yössä, mutta voi siitä huolimatta olla ylienerginen ja tarmoa täynnä, kun taas masennusvaiheessa henkilö voi nukkua 12–18 tuntia vuorokaudessa, mutta on siitä huolimatta väsynyt.

– Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä sisäisen kellon toimintahäiriö näkyy hyvin esimerkiksi lentäessä aikavyöhykkeiden yli. Kun lennetään lännestä itään, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on taipumus sairastua masennusjaksoon. Lennettäessä idästä länteen on taipumus sairastua maniaan. Sama sisäisen kellon jätättäminen tapahtuu myös valvomisen seurauksena. Maniajakson tiedetäänkin voivan puhjeta aamutunteihin jatkuvan juhlinnan seurauksena, Markus J. Rantala kertoo.

Aiemmin ei ole tiedetty, miksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on sisäisen kellon toimintahäiriö. Kokeellisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että immuunijärjestelmän aktivaatio saa sisäisen kellon epäsynkroniaan. Myös kroonisen stressin on osoitettu sotkevan sisäisen kellon toimintaa sekä aiheuttavan neuroinflammaatiota eli keskushermoston tulehdusta.

Rantala tutkimusryhmineen esittää tutkimusartikkelissa, että länsimaisen elämäntyylin aiheuttama krooninen stressi ja matala-asteinen tulehdus sotkevat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla sisäisen kellon toiminnan. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on huomattu veressä matala-asteisesta tulehduksesta kertovien tulehdussytokiinien kohonneita tasoja. Ruumiinavauksissa heidän aivoistaan on löytynyt merkkejä voimakkaasta neuroinflammaatiosta.

Neuroinflammaation voimakkuus on havaittu olevan suoraan yhteydessä kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden voimakkuuteen. Kroonisen stressin tiedetään myös liittyvän sairauden puhkeamiseen, sillä se puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen seurauksena.

– Unen tarpeen väheneminen on ajateltu olevan manian oire, mutta se näyttääkin olevan manian syy. Kun koe-eläimiä pakotetaan valvomaan pitkiä aikoja, tulee niistä hyperaktiivisia. Kokeellisten tutkimusten pohjalta tiedetään, että valvomaan pakottaminen voi myös ihmisellä laukaista manian sille alttiilla henkilöillä. Aivokuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että valvottaminen nostaa myös terveillä koehenkilöillä aivojen dopamiinitasoja, joiden tiedetään olevan maniassa kohonneet ja joita pyritään lääkityksellä laskemaan, Rantala sanoo.

Sisäisen kellon epäsynkronian aiheuttama unen määrän ja laadun heikkeneminen näyttäisi tutkijoiden mukaan olevan manian laukaiseva tekijä. Unen määrän väheneminen voimistaa kroonista stressiä ja kohottaa siten neuroinflammaatiota, aiheuttaen lopulta noidankehän.

– Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien tiedetään olevan herkkiä vuorokausirytmin muutokselle. Kirkasvalohoito voi heillä laukaista manian, mutta tiedetään myös, että manian oireita saadaan hillittyä laittamalla potilas öisin 14 tunniksi pimeään, mikä oli ennen lääkehoitoja yleinen manian hoitokeino, Rantala kertoo.

Pitkään jatkuessaan manian aiheuttama stressijärjestelmän ylikuormitus johtaa stressijärjestelmän negatiiviseen takaisinkytkentään, mikä muuttaa stressijärjestelmän hypoaktiiviseksi, mikä puolestaan johtaa masennusjaksoon. Neuroinflammaation seurauksena yksilö saa voimakkaita sairaskäyttäytymisen piirteitä, jotka näkyvät muun muassa unen tarpeen lisääntymisenä, sosiaalisena eristäytymisenä, sekä mielialan ja itsetunnon laskuna.

Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön takana ei ole yksi geeni vaan kymmenet eri geenit. Niiden tietyt geenimuodot lisäävät todennäköisyyttä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

– Meistä jokainen kantaa useita kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavia geenimuotoja, kuitenkaan koskaan sairastumatta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön voimakkaan perinnöllisyyden asemasta olisi parempi puhua geneettisestä alttiudesta, sillä suotuisissa ympäristöoloissa monet niistä, joilla on voimakaskin geneettinen alttius, eivät koskaan sairastu, Rantala sanoo.

Kun sairauden väitetään olevan perinnöllinen, luodaan tutkijoiden mukaan mielikuva sairauden vääjäämättömyydestä. Tämä ei kannusta sairastuneita muuttamaan elämäntapojaan, vaikka terveellisten elämäntapojen on jo kauan tiedetty heikentävän kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita.

Tutkijoiden mukaan syy siihen, miksi luonnonvalinta ei ole ehtinyt karsia kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavia geenejä, on se, että sairaus on evolutiivisessa historiassamme uusi ilmiö ja länsimaisen elämäntyylin aiheuttama.

– Väitettä tukevat havainnot siitä, että kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei tavata esi-isiemme elämäntyyliä elävillä metsästäjä-keräilijäkansoilla. Myös 1700-luvun elämäntyyliä elävien Yhdysvaltojen amishien keskuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö on 18 kertaa harvinaisempaa kuin modernin länsimaisen elämäntyylin omaksuneilla yhdysvaltalaisilla. Kanadassa asuvilla hutterilaisilla kaksisuuntainen mielialahäiriö on vielä tätäkin harvinaisempaa, Rantala sanoo.

Perinnöllisen alttiuden lisäksi myös lapsena koetut traumat ja kaltoinkohtelu lisäävät riskiä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti siitä, että traumat lisäävät henkilön stressiherkkyyttä.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien suoliston mikrobiston on havaittu eroavan terveiden suoliston mikrobistosta. Suoliston mikrobisto-ongelmien tiedetään ylläpitävän kehon matala-asteista tulehdusta ja lisäävän osaltaan stressiherkkyyttä.

Viimeaikaiset tutkimukset ja niistä tehdyt meta-analyysit ovat osoittaneet, että matala-asteista tulehdusta heikentävät tulehduskipulääkkeet heikentävät myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita.

– On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa nykyisen lääkehoidon rinnalla aletaan potilaille antamaan myös neuroinflammaatiota laskevia lääkkeitä, Rantala ennustaa.

Artikkelissa esitetyn teorian perusteella nykyinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito, joka keskittyy potilaiden lääkitsemiseen oireettomiksi, pitäisi korvata hoitomuodoilla, jotka parantavat myös sairauden juurisyitä eli tekijöitä, jotka aiheuttavat sisäisen kellon toimintaa sotkevaa neuroinflammaatiota.

– Tässä hoitomuodossa elämäntapa näyttelee keskeistä roolia, sillä terveet elämäntavat auttavat vähentämään neuroinflammaatiota aiheuttavaa kroonista stressiä sekä parantamaan stressiherkkyyttä. Mielenterveysongelmien hoidossa pitää muistaa, että mielenterveysongelmat eivät ole ainoastaan mielen vaan koko kehon ongelma, Rantala päättää.

Tutkimus on julkaistu Neuroscience and Biobehavioral Reviews -nimisessä arvostetussa tieteellisessä lehdessä.

Maksumuurin takana oleva artikkeli on helmikuun loppuun saakka luettavissa osoitteesta https://authors.elsevier.com/c/1cOncY3M3Txvv.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kolme niksiä, joilla säästää rahaa ja energiaa taloyhtiössä

Taloyhtiöillä on energiansäästöpotentiaalia etenkin ilmanvaihdossa, vedenkulutuksessa sekä ikkunoiden ja ovien tiivistyksessä.

Isännöintiliiton Energiabarometri paljastaa kolme asiaa, joissa taloyhtiöt hukkaavat rahaa ja energiaa. Monelle tulee energiaremontista mieleen suuri työmaa, mutta energiatehokkuuden parantaminen onnistuu myös pienemmillä teoilla.

Kaunistamisrahaston tuotoilla juhlistetaan kulttuuripääkaupunkivuotta ja Göteborgin 400-vuotisjuhlia

Juhannusmasto-teos pystytetään Sigyn-laivan läheisyyteen.

Maanantaina kokoontuvalle Turun kaupunginhallitukselle esitetään 280 000 euron jakamista kaunistamisrahaston tuotosta erityisesti juhlistamaan kymmenen vuoden takaista kulttuuripääkaupunkivuotta sekä ystävyyskaupunki Göteborgin 400-vuotisjuhlia.

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön huhtikuun alusta

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön 1. huhtikuuta alkaen. Tunnuksen hinnaksi esitetään sata euroa tunnukselta kahden vuoden ajaksi. Maksulla katetaan sähköisen pysäköintilupajärjestelmän hankinnasta ja ylläpidosta sekä henkilöstökuluista aiheutuvia menoja.

Viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi

Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa.

Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.

Artukaisiin Mahatma Gandhin lehto

Kaavoituspäällikön päätöksellä osa Artukaisissa sijaitsevaa Messupuistoa on nimetty uudelleen Mahatma Gandhin lehdoksi, ruotsiksi Mahatma Gandhis lund. Alueelle on aikaisemmin istutettu Intian tasavallan suurlähetystön ja Turun kaupungin yhteistyönä 150 tammea. Istutus liittyi Mahatma Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen.

Kaikilla oltava oma istumapaikka, turhaa liikkumista vältettävä

Ravitsemisliikkeen on jatkossakin huolehdittava siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta.

Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Ravitsemisliikkeiden tulee huolehtia asiakkaiden ja asiakasryhmien välisistä etäisyyksistä aiempaa tehokkaammin. Ravintoloiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoilleen. Ravintolat eivät saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.

Loton potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 8/2021 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla pelin potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon.

Hallituksen pitää erota

Sanna Marin.

Nykyisen hallituksen jäsenet ovat rikkoneet ministerivastuulakia. Sen vuoksi hallituksen tulee jättää paikkansa ja tehdä tilaa uudelle. Eduskunta on hajotettava ja maahan on julistettava ennenaikaiset eduskuntavaalit joko vuonna 2021 tai 2022.

Pallivahan seurakuntakeskus puretaan ja korvataan kahdella asuinkerrostalolla

Pallivahan seurakuntakeskuksen tilalle on tulossa kaksi kerrostaloa.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Kärsämäen urheilupuiston asemakaavanmuutosehdotusta.

Kike Elomaa: Suojelukoirien väkivaltainen koulutus ja muu eläinrääkkäys saatava kuriin

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa , Leena Meri , Mari Rantanen ja Veikko Vallin ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain noudattamisen valvonnasta. He peräänkuuluttavat hallitukselta eläinsuojelurikosten valvonnan tehostamista lainsäädäntöä uudistamalla ja resursseja lisäämällä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Kehollisuus tärkeää myös etäaikana, tutkimus selvitti läsnäolon ja hienovaraisten eleiden merkitystä luovassa työssä

Läsnäolon puutteen on todettu rajoittavan yhteistyötä ja esimerkiksi asiantuntijatyön spontaania ideointia.

Mitä vuorovaikutukselle tapahtuu, kun töissä ja opinnoissa siirrytään virtuaalisiin työskentelyalustoihin? Tehdäänkö tulevaisuuden asiantuntijatyötä ilman perinteisiä toimistoja, ja mitä siitä seuraa? Kansainvälisessä yhteisjulkaisussa pohditaan yhteisöllistä luovuutta ja kehollisuutta työssä. Artikkeli on julkaistu Management Learning -journaalissa.

Tammitien kulma halutaan muuttaa pienteollisuusalueesta asumisen alueeksi

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Tammitien kulman asemakaavanmuutoksen tavoitteita.

WAMin julkisivussa esillä kaksi teosta meren muutoksista

Timo Ahon ja Pekka Niittyvirran hohtava valoteos kommentoi merenpinnan nousua.

Wäinö Aaltosen museon julkisivussa on helmikuusta alkaen esillä kaksi teosta, jotka molemmat ottavat kantaa muuttuvaan mereen ympärillämme.

Turkulaiskansanedustajalla todettu koronavirustartunta

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannalla (sd.) on todettu koronavirustartunta. Tartunta on varmistettu 27. helmikuuta.

Aluehallintoviraston rajoituksilla vaikutuksia taloyhtiöiden yhtiökokouksiin Varsinais-Suomessa

Juuso Kallio.

Koronavirustartuntojen leviämisen ennaltaehkäisemiseksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kiristää kokoontumisrajoituksia. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Koronarajoitukset vaikuttavat taloyhtiöiden yhtiökokouksiin. Kokouskutsujen sisältöön ja turvalliseen osallistumiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Varsinais-Suomen kokoontumisrajoitukset kiristyvät, korkeintaan kuuden henkilön kokoontumiset sallittuja

Lounais-Suomen aluehallintovirasto kiristää kokoontumisrajoituksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueella. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Ilkka Kanerva isännöi Tsihanouskajan vierailua Helsingissä

Ilkka Kanerva.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) isännöi Valko-Venäjän opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskajan vierailua 1.–4. maaliskuuta Helsingissä.

Monen genren kiipparisti

Ilmari Aitoahon koskettimia kuullaan monissa eri bändeissä.

Princen löytäminen oli Ilmari Aitoaholle käänteentekevä hetki

Urheilu

Perttu Kytöhonka ottaa vastuuta TPS Salibandyn urheilujohtajana

Perttu Kytöhonka on toiminut viime aikoina myös GrIFK:n urheilutoimenjohtajana. Kauniaisten pestin jatko on TPS:n urheilujohtajuuden myötä auki. – Suoranaisesti TPS-pesti ei estä sitä, mutta sen jatkoa täytyy nyt tarkasti arvioida, Kytöhonka sanoo.

TPS Salibandy on jo pitkään rakentanut kulisseissa aiempaa selkeämpää organisaatiota. Pari viikkoa sitten yksi merkittävä osa organisaatiorakenteessa saatiin valmiiksi, kun Perttu Kytöhonka nimettiin TPS Salibandyn urheilujohtajaksi.

Puukkokatsomo: Iso voitto

Yksi salibandykauden yllättäjistä on naisten F-liigaan täksi kaudeksi noussut FBC Loisto, joka on lunastanut ryminällä paikkansa pääsarjatasolta.

TPS:n pelit jatkuvat normaalisti ohjelman mukaisesti

Kiristyvät koronrajoitukset eivät muuta Liigan otteluohjelmaa.

Hallituksen torstaina ilmoittama kolmen viikon sulkutila sekä uudet alueelliset rajoitustoimenpiteet eivät vaikuta Liigan runkosarjaohjelmaan.

Kristika haastaa Loimaan

Kristika saa vastaansa LoKoPon.

Miesten koripallon 1. divisioona A:ssa on 26. helmikuuta edessä kärkikamppailu, kun Turun Kristika saa Nunnavuoren palloiluhallissa vieraakseen LoKoKo Bisonsin.

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho MM-hiihtoihin

Niko Kytösaho.

Paimiolaislähtöinen kolmannen polven mäkihyppääjä Niko Kytösaho valittiin odotetusti Suomen mäkimaajoukkueeseen 23. helmikuuta Oberstdorfissa käynnistyviin hiihdon MM-kisoihin. Suomen runsaan 30 hengen kisajoukkueeseen valittiin myös varsinaissuomalaiset hiihtäjät Johanna Matintalo ja Lauri Vuorinen . Matintalo edustaa seuratasolla Pöytyän Urheilijoita ja Vuorinen raisiolaista SkiTeam 105:ttä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.