Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella

Haudan 127 vainajan lantion ja reisien kohdalla oli 90 hirvenhammasta, mahdollisesti esiliinan tapaiseen asusteeseen kiinnitettynä. Myös vyötäröllä oli hirvenhammasriipuksia. Punamultaa oli siroteltu vainajan päälle. Haudan 127 vainajan lantion ja reisien kohdalla oli 90 hirvenhammasta, mahdollisesti esiliinan tapaiseen asusteeseen kiinnitettynä. Myös vyötäröllä oli hirvenhammasriipuksia. Punamultaa oli siroteltu vainajan päälle. Kuva: Piirros: Tom Björklund

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kiinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Venäjän Karjalassa, Äänisen Peurasaarella sijaitsi noin 8 200 vuotta sitten laaja kalmisto. Saarelle haudattiin eri-ikäisiä miehiä, naisia ja lapsia. Suuressa osassa haudoista on runsaasti esineitä ja punamultaa merkkinä siitä, että vainajille haluttiin varmistaa hyvät olot myös kuoleman jälkeen. Hirven etuhampaista tehdyt riipukset on ilmeisesti kiinnitetty vaatteisiin ja asusteisiin, esimerkiksi mekkoihin, takkeihin, viittoihin, päähineisiin ja vöihin. Vaikka asujen materiaalia ei ole säilynyt, hirvenhampaiden sijainti antaa tietoa siitä, millaisista asuista on voinut olla kysymys.

Arkeologi Kristiina Mannermaan johtamassa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, keitä nämä hirvenhammaskoruilla koristelluissa asuissa haudatut ihmiset olivat, ja mitä korut merkitsivät. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä yli 4 000 hammaskorun valmistustekniikka eli tapa, jolla hampaat oli työstetty kiinnittämistä tai ripustamista varten. Analyysin tulos yllätti, sillä käytännössä kaikki hampaat oli työstetty samalla tavalla: tekemällä juuren päähän pieni ura tai uria, jotka helpottivat riipuksen sitomista.

Vain kahdessa tapauksessa hampaaseen oli tehty pieni reikä langan pujottamista varten. Molemmat rei’itetyt hampaat löytyivät samasta naisen haudasta. Peurasaaren hautojen kanssa saman ikäisissä Baltian ja Skandinavian haudoissa esiintyy lähes yksinomaan rei´itettyjä hammasriipuksia. Rei’ittäminen on varmin kiinnitystapa, mutta reiän tekeminen kapeaan juureen on työläämpää kuin uran tekeminen.

Arkeologisten ja kansatieteellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että ihminen on lähes aina ja kaikkialla käyttänyt koristeita. Niillä on ollut monia merkityksiä. Monille Euraasian alkuperäiskansoille, muun muassa saamelaisyhteisöille, koristeet ovat ja ovat olleet tärkeä tapa kertoa ihmisen identiteetistä ja alkuperästä. Ne eivät ole vain esteettisiä yksityiskohtia, vaan liittyvät yhteisöjen väliseen tiedottamiseen ja yhteisön sisäisen yhtenäisyyden vahvistamiseen. Korujen kaltaiset ulkoiset elementit voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka naapuriryhmät yhteisöä kutsuvat. Kristiina Mannermaa nimittääkin hautausmaata käyttäneitä ihmisiä uritettujen hirvenhammasriipusten kansaksi.

– Vaikka haudoista löytyy myös majavan- ja karhunhampaista tehtyjä riipuksia, hirven osuus riipuksissa on ylivoimainen, Mannermaa sanoo.

Eniten hirven hampaita löytyi nuorten aikuisten naisten ja miesten haudoista, vähiten lasten ja vanhojen ihmisten haudoista. Hirvenhammaskorut liittyivät siis jollakin tavalla ihmisen ikään, ehkä nimenomaan parhaaseen lisääntymisikään.

Euraasian metsävyöhykkeen esihistoriallisten metsästäjä-keräilijöiden ideologiassa ja uskomuksissa tärkein eläin oli hirvi. Hirvenhampaat olivat muinaisille metsästäjille arvokas materiaali, sillä niiden saatavuus oli rajallista. Hirveä ei kaadettu kovin usein, eivätkä kaikki yhteisön jäsenet osallistuneet pyyntiin. Mahdollisesti vain yksi henkilö sai kaikki pyydetyn hirven etuhampaat.

Yhdellä hirvellä on kaikkiaan kahdeksan etuhammasta: kuusi pysyvää alaleuan etuhammasta ja kaksi pysyvää etuhampaan muotoista kulmahammasta. Joskus koruiksi muokattiin myös vastaavia maitohampaita. Suurimpiin koristeisiin käytettiin vähintään 8–18 hirviyksilön hampaat.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Archaeological and Anthropological Sciences. Mannermaan lisäksi tutkimuksessa oli mukana Riitta Rainio Helsingin yliopistosta sekä Evgeniy Yu. Girya ja Dmitriy Gerasimov Pietari Suuren Etnografisesta ja Antropologisesta museosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kolme niksiä, joilla säästää rahaa ja energiaa taloyhtiössä

Taloyhtiöillä on energiansäästöpotentiaalia etenkin ilmanvaihdossa, vedenkulutuksessa sekä ikkunoiden ja ovien tiivistyksessä.

Isännöintiliiton Energiabarometri paljastaa kolme asiaa, joissa taloyhtiöt hukkaavat rahaa ja energiaa. Monelle tulee energiaremontista mieleen suuri työmaa, mutta energiatehokkuuden parantaminen onnistuu myös pienemmillä teoilla.

Kaunistamisrahaston tuotoilla juhlistetaan kulttuuripääkaupunkivuotta ja Göteborgin 400-vuotisjuhlia

Juhannusmasto-teos pystytetään Sigyn-laivan läheisyyteen.

Maanantaina kokoontuvalle Turun kaupunginhallitukselle esitetään 280 000 euron jakamista kaunistamisrahaston tuotosta erityisesti juhlistamaan kymmenen vuoden takaista kulttuuripääkaupunkivuotta sekä ystävyyskaupunki Göteborgin 400-vuotisjuhlia.

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön huhtikuun alusta

Kotihoidon pysäköintitunnus otetaan käyttöön 1. huhtikuuta alkaen. Tunnuksen hinnaksi esitetään sata euroa tunnukselta kahden vuoden ajaksi. Maksulla katetaan sähköisen pysäköintilupajärjestelmän hankinnasta ja ylläpidosta sekä henkilöstökuluista aiheutuvia menoja.

Viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi

Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa.

Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.

Artukaisiin Mahatma Gandhin lehto

Kaavoituspäällikön päätöksellä osa Artukaisissa sijaitsevaa Messupuistoa on nimetty uudelleen Mahatma Gandhin lehdoksi, ruotsiksi Mahatma Gandhis lund. Alueelle on aikaisemmin istutettu Intian tasavallan suurlähetystön ja Turun kaupungin yhteistyönä 150 tammea. Istutus liittyi Mahatma Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen.

Kaikilla oltava oma istumapaikka, turhaa liikkumista vältettävä

Ravitsemisliikkeen on jatkossakin huolehdittava siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta.

Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Ravitsemisliikkeiden tulee huolehtia asiakkaiden ja asiakasryhmien välisistä etäisyyksistä aiempaa tehokkaammin. Ravintoloiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoilleen. Ravintolat eivät saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.

Loton potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 8/2021 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla pelin potti kohoaa 6,5 miljoonaan euroon.

Hallituksen pitää erota

Sanna Marin.

Nykyisen hallituksen jäsenet ovat rikkoneet ministerivastuulakia. Sen vuoksi hallituksen tulee jättää paikkansa ja tehdä tilaa uudelle. Eduskunta on hajotettava ja maahan on julistettava ennenaikaiset eduskuntavaalit joko vuonna 2021 tai 2022.

Pallivahan seurakuntakeskus puretaan ja korvataan kahdella asuinkerrostalolla

Pallivahan seurakuntakeskuksen tilalle on tulossa kaksi kerrostaloa.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Kärsämäen urheilupuiston asemakaavanmuutosehdotusta.

Kike Elomaa: Suojelukoirien väkivaltainen koulutus ja muu eläinrääkkäys saatava kuriin

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa , Leena Meri , Mari Rantanen ja Veikko Vallin ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain noudattamisen valvonnasta. He peräänkuuluttavat hallitukselta eläinsuojelurikosten valvonnan tehostamista lainsäädäntöä uudistamalla ja resursseja lisäämällä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Kehollisuus tärkeää myös etäaikana, tutkimus selvitti läsnäolon ja hienovaraisten eleiden merkitystä luovassa työssä

Läsnäolon puutteen on todettu rajoittavan yhteistyötä ja esimerkiksi asiantuntijatyön spontaania ideointia.

Mitä vuorovaikutukselle tapahtuu, kun töissä ja opinnoissa siirrytään virtuaalisiin työskentelyalustoihin? Tehdäänkö tulevaisuuden asiantuntijatyötä ilman perinteisiä toimistoja, ja mitä siitä seuraa? Kansainvälisessä yhteisjulkaisussa pohditaan yhteisöllistä luovuutta ja kehollisuutta työssä. Artikkeli on julkaistu Management Learning -journaalissa.

Tammitien kulma halutaan muuttaa pienteollisuusalueesta asumisen alueeksi

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään Tammitien kulman asemakaavanmuutoksen tavoitteita.

WAMin julkisivussa esillä kaksi teosta meren muutoksista

Timo Ahon ja Pekka Niittyvirran hohtava valoteos kommentoi merenpinnan nousua.

Wäinö Aaltosen museon julkisivussa on helmikuusta alkaen esillä kaksi teosta, jotka molemmat ottavat kantaa muuttuvaan mereen ympärillämme.

Turkulaiskansanedustajalla todettu koronavirustartunta

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannalla (sd.) on todettu koronavirustartunta. Tartunta on varmistettu 27. helmikuuta.

Aluehallintoviraston rajoituksilla vaikutuksia taloyhtiöiden yhtiökokouksiin Varsinais-Suomessa

Juuso Kallio.

Koronavirustartuntojen leviämisen ennaltaehkäisemiseksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kiristää kokoontumisrajoituksia. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Koronarajoitukset vaikuttavat taloyhtiöiden yhtiökokouksiin. Kokouskutsujen sisältöön ja turvalliseen osallistumiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Varsinais-Suomen kokoontumisrajoitukset kiristyvät, korkeintaan kuuden henkilön kokoontumiset sallittuja

Lounais-Suomen aluehallintovirasto kiristää kokoontumisrajoituksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueella. Lauantaista 27. helmikuuta alkaen on kiellettyä järjestää yli kuuden hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Ilkka Kanerva isännöi Tsihanouskajan vierailua Helsingissä

Ilkka Kanerva.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) isännöi Valko-Venäjän opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskajan vierailua 1.–4. maaliskuuta Helsingissä.

Monen genren kiipparisti

Ilmari Aitoahon koskettimia kuullaan monissa eri bändeissä.

Princen löytäminen oli Ilmari Aitoaholle käänteentekevä hetki

Urheilu

Perttu Kytöhonka ottaa vastuuta TPS Salibandyn urheilujohtajana

Perttu Kytöhonka on toiminut viime aikoina myös GrIFK:n urheilutoimenjohtajana. Kauniaisten pestin jatko on TPS:n urheilujohtajuuden myötä auki. – Suoranaisesti TPS-pesti ei estä sitä, mutta sen jatkoa täytyy nyt tarkasti arvioida, Kytöhonka sanoo.

TPS Salibandy on jo pitkään rakentanut kulisseissa aiempaa selkeämpää organisaatiota. Pari viikkoa sitten yksi merkittävä osa organisaatiorakenteessa saatiin valmiiksi, kun Perttu Kytöhonka nimettiin TPS Salibandyn urheilujohtajaksi.

Puukkokatsomo: Iso voitto

Yksi salibandykauden yllättäjistä on naisten F-liigaan täksi kaudeksi noussut FBC Loisto, joka on lunastanut ryminällä paikkansa pääsarjatasolta.

TPS:n pelit jatkuvat normaalisti ohjelman mukaisesti

Kiristyvät koronrajoitukset eivät muuta Liigan otteluohjelmaa.

Hallituksen torstaina ilmoittama kolmen viikon sulkutila sekä uudet alueelliset rajoitustoimenpiteet eivät vaikuta Liigan runkosarjaohjelmaan.

Kristika haastaa Loimaan

Kristika saa vastaansa LoKoPon.

Miesten koripallon 1. divisioona A:ssa on 26. helmikuuta edessä kärkikamppailu, kun Turun Kristika saa Nunnavuoren palloiluhallissa vieraakseen LoKoKo Bisonsin.

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho MM-hiihtoihin

Niko Kytösaho.

Paimiolaislähtöinen kolmannen polven mäkihyppääjä Niko Kytösaho valittiin odotetusti Suomen mäkimaajoukkueeseen 23. helmikuuta Oberstdorfissa käynnistyviin hiihdon MM-kisoihin. Suomen runsaan 30 hengen kisajoukkueeseen valittiin myös varsinaissuomalaiset hiihtäjät Johanna Matintalo ja Lauri Vuorinen . Matintalo edustaa seuratasolla Pöytyän Urheilijoita ja Vuorinen raisiolaista SkiTeam 105:ttä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.