Kolumni: Verta käsissä
Vuosi ei ole ehtinyt vanhentua kahta viikkoakaan, mutta on paljon on jo ehtinyt tapahtua. Liian paljon ja liian pahaa.
Jäin loppiaisena koukkuun seuraamaan CNN:ltä USA:n senaatin täytevaalien kohtaloa Georgiassa. Edessä oli myös presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen kongressissa. Sitä ennen Donald Trump piti omille kannattajilleen herätyskokouksen ja lähetti joukon Capitol Hillille.
Katselin suu ammollaan, kun väkijoukko ryntäsi lähes vastustuksetta sisälle amerikkalaisen demokratian pyhimpään. Oli vaikea uskoa tapahtunutta todeksi, vaikka sen omin silmin näki.
Viisi ihmistä kuoli. Vasta jälkeenpäin on käynyt ilmi, kuinka vakava tilanne oli. Kyse ei ollut siitä, että mielenosoitus muuttui sattumalta väkivaltaiseksi. Valtausta oli suunniteltu etukäteen avoimesti sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena oli pysäyttää prosessi, jossa oltiin vahvistamassa Joe Bidenin valinta presidentiksi. Lynkkausjoukkio vaati petturiksi leimattua varapresidentti Mike Penceä hirtettäväksi ja tiedossa on, että oli suunnitelmia edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin murhaamiseksi. Joukossa oli mukana miehiä nippusitein varustettuna. Oliko tarkoitus ottaa lainsäätäjiä panttivangeiksi?
On ennennäkemätöntä, että istuva presidentti yllyttää väkivaltaan demokraattisesti valittuja kansanedustajia vastaan. Voiko hän selvitä näin törkeästä teosta ilman rangaistusta? Trumpilla on verta käsissään. Häntä ei voi mitenkään pestä puhtaaksi vastuusta.
Käsittämätöntä oli myös turvatoimien olemattomuus ja se, että tiedustelu epäonnistui täysin. Miten on mahdollista, ettei USA:n massiivinen turvallisuuskoneisto ymmärtänyt mitä on tapahtumassa? Kysymyksiä kysytään nyt USA:ssa ja koko maailmassa. Tapahtuma on historiallinen maamerkki, jota pohditaan vuosia. Kuvaa ja tekstiä riittää analysoitavaksi.
Trumpin aikakausi päättyy, eikä perintöä jää jaettavaksi. Jos sitä oli, se tuhoutui hetkessä loppiaisena. Demokratiaa vastaan hyökättiin sisältä, ei ulkoa, kuten yleensä pelätään.
Kaikki tämä tapahtuu hetkellä, jolla pitäisi taistella yhdessä koronavirusta vastaan. Selvää on, ettei toivottuun rokotustahtiin ylletä. Siitä seuraa tyytymättömyyttä ja eripuraa. Pettymys ja väsymys uhkaavat yhteiskuntia.
Tästä on tulossa pitkä vuosi. Tästäkin.
Lasse Virtanen