Pääkirjoitus: Hiekka valuu sormien läpi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella on kiire, sillä uudistusta on puuhattu jo yli kymmenen vuotta, eikä valmista ole tullut. Nyt täytyy tulla.
Soten valmistelussa ei pidä kiirehtiä, sillä uudistus on tärkeä sekä palvelujen toimivuuden että talouden kestävyyden kannalta. Kannattaa tehdä kerralla kunnollista hätäilemättä eikä sutta.
Molempia väitteitä kuulee tämän tästä. Molemmat ovat yhtä totta. On kiire, mutta ei saisi olla liian kiire.
Soten lakipaketti on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Valmista halutaan tämän vuoden aikana, mutta kiire tulee sekä eduskunnassa että alueilla, joilla valmistelua pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin koittaa toimeenpanon hetki. Varmuutta ei ole mistään. Kalkkiviivoilla on kaaduttu ennenkin.
Varsinais-Suomessa kiire on ilmeinen. Palvelut ja päätöksenteko ovat hajallaan, eikä muutosta ole viritelty vielä samalla tavalla kuin muualla Suomessa. Viime vaalikaudella rakennettiin muutosorganisaatio, joka valmisteli uudistuksen toimeenpanoa. Nyt sellaista ei ole ollenkaan.
Sote-uudistuksen pitkittymisen luoma ongelma on se, että kehittämishankkeet takkuavat, kun tulevasta ei ole tietoa. On jääty odottelemaan asioissa, joissa ei pitäisi odottaa. Ei ehkä ole motivaatiota eikä yhtä toimivaltaista viranomaista. Odotellaan ja katsellaan, mitä tuleman pitää.
Kehittämistä toki tehdään, mutta isompia rakenteellisia muutoksia ei kannata suunnitella. Keskitytään sellaiseen, joka hyödyttää kaikkia osapuolia joka tapauksessa. Tuli sote tai ei.
Osapuoliahan riittää. Jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmien määrää voitaisiin karsia ja toimintaa yhdenmukaistaa, tarvitaan erillinen projekti, joka tekee asiasta esityksen sote-johtajille. Yhtä toimivaltaista instanssia ei ole. Jokainen kunta ja kuntayhtymä päättää lopulta itsenäisesti osallistuuko hankkeeseen ja millä tavalla. Prosessi on kankea ja hidas kuntakierroksineen.
Sote tarvitaan, ja pian, mutta uudistuksen pitää samalla olla toimiva ja hyvä.
Lasse Virtanen