Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto Elina Virtaselle ja Mikko Karjalaiselle

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. He jakavat 10 000 euron palkinnon. Palkinto myönnettiin kahdeksannen kerran.

Filosofian tohtori Elina Virtasen tutkimus Ruth Munckista (Schwester, lotta ja maanpetturi, Sigillum 2018) on Turun yliopistossa hyväksytty kulttuurihistorian väitöskirja. Lopputulos on joka suhteessa erinomainen, niin kysymyksenasettelu, lähdekritiikki kuin kieliasukin ansaitsevat kiitoksen. Tutkimus edustaa uudenlaista tapaa lähestyä sotahistoriaa, siinä kehitystä tarkastellaan yhden henkilön muistelmien, muistikuvien ja omien tulkintojen kautta. Tällainen lähestymistapa vaatii tutkijalta paitsi tiukkaa lähdekritiikkiä myös riittävää eläytymistä kohdehenkilön elämään ja siinä vaikuttaviin voimiin.

Ylhäisaateliin (Munck af Fulkila) kuulunut vapaaherratar Ruth Munck eli aikana, jolloin suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui isoja muutoksia: Suomi itsenäistyi, kävi läpi sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan sekä sotien jälkeen koki aatteellisen murroksen. Munckin henkilökohtainen elämäntarina kietoutui näihin tapahtumiin varsin kiehtovalla tavalla.

Virtasen väitöskirja tarkastelee jääkäriliikettä, suomalaisten SS-miesten toimintaa ja ennen muuta naisten osuutta maanpuolustuksessa ja sodankäynnissä. Tutkija suhtautuu kohteeseensa hienovaraisesti ja maltillisesti. Kuten Virtanen toteaa, Ruth Munckia ja hänen kaltaisiaan vahvasti valkoisiin arvoihin sitoutuneita suomalaisia – olivatpa nämä miehiä tai naisia – on ajankohdasta riippuen sekä ihannoitu että kritisoitu. Tässä teoksessa yksilö asettuu oman aikansa muodostamiin kehyksiin – kuten aidon historiantutkimuksen tuleekin. Näin väitöskirja muodostaa punnitun puheenvuoron moneen keskusteluun. Valaistusta saavat ainakin Suomen ja Saksan sotienväliset ja jatkosodan aikaiset suhteet, sotienvälisen oikeiston tutkimus sekä suomalainen mielipideilmasto ja historiakulttuuri 1920-luvulta 1970-luvulle. Kustantaja, turkulainen Sigillum, on luonut väitöskirjalle tyylikkään ulkoasun.

Filosofian tohtori Mikko Karjalainen palkitaan kirjasta Mannerheimin päämaja, sodanajan johtoesikunta 1918–1944 (Otava 2019). Hän toimii sotahistorian apulaisprofessorina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen erikoisalanaan on Suomen sotien historia.

Mannerheimista ja sodistamme on julkaistu satoja kirjoja. Päämajan toimintaakin niissä on käsitelty, mutta nyt ensi kertaa Päämaja on nostettu tutkimuksen keskiöön.

Päämajan historia alkaa Suomen vapaussodasta. Armeijan johtoesikunnaksi muodostettiin Päämaja. Alkuvaiheessa Päämaja sijoittui junaan, jolla sitten liikuttiin tarpeen mukaan. Vapaussodan loppuvaiheessa Päämaja sijoittui Mikkeliin. Voidaan hyvällä syyllä puhuakin Mannerheimin Päämajasta, koska se oli Mannerheimin luomus ja sen johtamista leimasivat Mannerheimin kokemus, määrätietoisuus ja karisma. Karjalainen selvittää yksityiskohtaisesti Päämajan kulloisenkin organisaation ja henkilöstörakenteen aina vapaussodasta jatkosodan loppuun. Kirjasta selviää myös hyvin henkilösuhteet sekä henkilöiden taustat ja niiden vaikutukset Päämajan sisäiseen toimintaan.

Sotatoimien suunnitteluun ja johtamiseen osallistuivat muutkin Päämajan ylimpään johtoon kuuluneet, mutta sotilaspoliittisia kannanottoja sai esittää vain Mannerheim itse. Suurin osa Päämajan tehtävistä toteutettiin osasto- ja toimistotasolla laadittujen työjärjestysten ja organisaation mukaisesti. Lähempänä Mannerheimin asemaa olleet tehtävät määritteli marsalkka enemmän tai vähemmän itse.

Karjalainen tuo selvästi esille Päämajan ylimmän johdon osittain ristiriitaisat henkilökemiat. Mannerheimin välillä hyvinkin horjuva terveys pitkine sairaslomineen tuodaan esille. Mannerheimin terveydentilanne ei ollut Päämajassa kaikkien tiedossa, etenkään toimisto- ja osastotasolla. Mikäli Mannerheim olisi menettänyt toimintakykynsä, niin Karjalaisen arvion mukaan toiminta tuolla tasolla olisi jatkunut normaalina esikuntatyöskentelynä.

Vapaussodan alussa perustetun Päämajan kehittämistä ja työjärjestysten muokkaamista jatkettiin rauhan vuosina. Päämajan voidaankin katsoa olleen hyvinkin toimintavalmis talvisodan syttyessä ja se toimi pääsääntöisesti hyvin jatkosodankin aikana. Esitetyistä ristiriidoista, Mannerheimin korkeasta iästä, sairauksista, ye-koulutuksen puutteesta, välillä jopa itsepäisyydestä, kiukunpuskista tai turhastakin pikkutarkkuudesta huolimatta, Päämaja selvisi tehtävässään ja johti Mannerheimin apuna rintamajoukot torjuntavoittoon, joka takasi Suomelle vapauden ja itsenäisyyden. Kokonaisuudessaan Karjalaisen teos on helppolukuinen ja analyyseissaan selkeä.

Päätöksen palkittavasta työstä teki säätiön hallitus. Päätöstä valmisteli erillinen valintatoimikunta, johon kuuluvat säätiön hallituksen edustajina Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja), Juha-Pekka Liikola ja Vera von Fersen sekä kaksi asiantuntijajäsentä. Tällä kertaa palkittava teos valittiin vuosina 201820 valmistuneista sotahistorian töistä. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2022.

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinnon sai vuonna 2006 FT Lasse Laaksonen, vuonna 2008 ST Pentti Airio, vuonna 2010 VTT Harri Korpisaari, vuonna 2014 FT Pasi Tuunainen ja vuonna 2016 ST Marko Palokangas ja vuonna 2018 FT Touko Perko. Vuonna 2012 palkinto myönnettiin elämäntyöpalkintona professori Ohto Manniselle.

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö on vuonna 1973 perustettu säätiö, jonka tärkein tehtävä on Suomen Marsalkka Mannerheimin muiston vaaliminen. Säätiö tukee taloudellisesti Suomen sotia koskevan sotahistorian tutkimustyötä sekä suomalaisten upseerien koulutusta. Säätiön puheenjohtajana toimii kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Åbo Akademin farmasian oppiaineelle lahjoituksena 150 000 euroa, vahvistaa proviisorikoulutusta ja oppiaineiden välistä yhteistyötä

Moira von Wright.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sr -säätiö lahjoittaa 150 000 euroa Åbo Akademin farmasian koulutusalalle. Se on yksi ensimmäisistä isoista lahjoituksista valtion vastinrahoitusohjelman mukaisessa varainkeruukampanjassa.

Länsi-Suomen merivartiostolla yli kaksi miljoonaa sisärajatarkastusta

Länsi-Suomen merivartioston tavoitteena oli viime vuonna edistää etenkin meriturvallisuuden eteen tehtävää työtä muun muassa merellisen ympäristövahinkojen torjunnan saralla. Suunnitelmissa oli jatkaa uusien valvontavälineiden (esimerkiksi miehittämättömät ilma-alukset) tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä enenevissä määrin ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä raja- ja meriturvallisuuden edistämiseksi.

Vuokrat nousivat viime vuonna nopeimmin Turussa, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla

Vuokrat nousivat suurissa kaupungeissa selkeästi keskisuuria ja pieniä kaupunkeja nopeammin.

Tilastokeskuksen tuoreiden vuokratilastojen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna koko maassa 1,2 prosentilla. Vuokrat nousivat suurissa kaupungeissa selkeästi keskisuuria ja pieniä kaupunkeja nopeammin. Poikkeuksen muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen linkittyvät Kerava, Järvenpää ja Porvoo. Myös Rovaniemellä vuokrat nousivat lähes yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla.

Piispanlähteen yläkoululaiset etäopetukseen

Piispanlähteen yläkoulussa Kaarinassa on todettu vuoden alusta kuusi koronavirustartuntaa, joista kolme viikolla 3. Epidemian hillitsemiseksi yläkoulun tilat ovat suljettuina vuosiluokkien 7–9 yleisopetuksen ryhmien opetukseen käytettävien tilojen osalta 25.1.–7.2. Vuosiluokat 7–9 ovat etäopetuksessa 25.1.–5.2. Muiden koulujen toiminta Kaarinassa jatkuu normaalisti.

Varsinais-Suomen Urheilugaalaa juhlitaan virtuaalisesti

Kaapo Kakko valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen parhaaksi urheilijaksi.

Varsinais-Suomen Urheilugaala on myyty viime vuosina loppuun, eikä pääsylippuja ole riittänyt kaikille halukkaille. Koronarajoitusten vallitessa vaihtoehtona oli joko luopua tai etsiä ratkaisuja. Tänä vuonna tiketit eivät lopu kesken, sillä Varsinais-Suomen Urheilugaalaa juhlitaan virtuaalisesti.

Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta päättyvät maanantaina

Suomen lentoasemilla viranomaisten terveysturvallisuustoimia on lisätty merkittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi lausunnossaan, että matkustuslentoliikenteen keskeyttäminen ei ole enää välttämätöntä, jos järjestelyt lentoasemalla ovat riittäviä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei tee uutta päätöstä lentorajoituksista Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta.

Lähes joka kolmas suomalainen vähentänyt alkoholin kulutustaan

Yhä useampi suomalainen valitsee saunajuomaksi, illanistujaisiin tai nautiskeluun nollaoluen. Kehitykseen vaikuttaa osaltaan alkoholittomien oluiden laadun parantuminen, sillä valmistusmenetelmät ovat ottaneet viime vuosina jättiharppauksen eteenpäin. Mutta miten valmistetaan olut, joka on hyvänmakuista ilman alkoholia?

Turun Kokoomus nimesi kuusi uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin, listalla 86 nimeä

Turun Kokoomuksen hallitus kokoontui perjantaina nimeämään uusia kuntavaaliehdokkaita. Jo aiemmin 80 henkilön mittaiselle listalle hyväksyttiin 6 uutta ehdokasta.

Ulkoministeriön historia Koiviston valinnasta EU-jäsenyyteen yksiin kansiin

Louis Clerc.

Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.

Eurojackpotissa yksi täysosuma

Eurojackpotin kierroksen 3/2021 arvonnassa löytyi yksi täysosuma. 13,7 miljoonan euron voitto meni Ruotsiin.

Kukkulan uudet kuninkaat

Viime päivinä on kovasti järkytytty kun jokin enemmin tai vähemmin organisoitu tai karnevaalihulinapositiivinen joukko yrittää ängetä sisään jonnekin ”vallan pyhimpiin paikkoihin”.

Koronavirustartunnalle altistuneiden karanteeni pitenee 14 vuorokauteen

Koronavirustartunnan saaneiden lähikontakteille määrättävä karanteeni pitenee kymmenestä vuorokaudesta 14 vuorokauteen. Kyseessä on tartuntatautilääkärin määräämä virallinen karanteeni, josta saa myös tartuntatautipäivärahaa.

Timo J. Laihinen Turun Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi

Timo Laihinen ja Anneli Wellroos.

Timo J. Laihinen on allekirjoittanut ehdokassitoumuksen osallistumisesta vuoden 2021 kuntavaaleihin Turun Keskustan listalta.

Suomessa 1 496 euroseteliväärennöstä viime vuonna

Suomessa setelikierrosta löydettiin vuoden 2020 aikana 1 496 euroseteliväärennöstä. Määrä on kasvanut viime vuodesta, mutta on edelleen muuhun euroalueeseen verrattuna vähäinen.

Turun SDP:n kuntavaaliehdokaslista lähes valmis

Turun SDP:n kuntavaaliehdokaslista on täydentynyt yhdeksällä ehdokkaalla. Turun SDP:n hallitus täydensi listaa torstaisessa kokouksessaan.

Vuokkokodissa 29 asukkaalla koronavirustartunta

Turun kaupungin ylläpitämässä Vuokkokodissa on todettu 29 asukkaalla koronavirustartunta. Yksikössä on todettu myös muutamia työntekijätartuntoja. Asukkaista ja henkilöstöstä otetaan seulontanäytteet. Kaikki koronavirukselle altistuneet on asetettu karanteeniin.

Sortuvatko katot Turun seudulla nuoskalumen painosta?

Katoilla olevat lumimäärät ovat paikoin huolestuttavia.

Varsinais-Suomessa on satanut lunta kuluneen reilun viikon aikana niin paljon, että katoilla olevat lumimäärät ovat paikoin huolestuttavia. Kiinteistön omistajien on syytä seurata tilannetta jo hyvissä ajoin ja poistaa lumimassat ammattilaisten avulla mieluummin liian varhain kuin myöhään. Näin voidaan välttää vakavia vahinkoja, joita vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa.

Piispanlähteen koulu Kaarinassa saattaa siirtyä etäopetukseen

Kaarinalaisen Piispanlähteen koulun luokilla 7–9 on todettu tällä viikolla ainakin kolme koronatartuntaa. Altistumisia on lukuisia, ainakin 30. Koulun siirtymistä etäopetukseen valmistellaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee ylimääräisessä kokouksessa koulun osittaista sulkemista 25. tammikuuta alkaen 5. helmikuuta asti.

Urheilu

Varsinais-Suomen Urheilugaalaa juhlitaan virtuaalisesti

Kaapo Kakko valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen parhaaksi urheilijaksi.

Varsinais-Suomen Urheilugaala on myyty viime vuosina loppuun, eikä pääsylippuja ole riittänyt kaikille halukkaille. Koronarajoitusten vallitessa vaihtoehtona oli joko luopua tai etsiä ratkaisuja. Tänä vuonna tiketit eivät lopu kesken, sillä Varsinais-Suomen Urheilugaalaa juhlitaan virtuaalisesti.

Åboraakkeli: Olympiatuskaa lajiliitoissa

Olympialaisten yllä leijuu useita kysymysmerkkejä. Loppukesästä pitäisi kerääntyä ympäri maailmaa urheilemaan Tokioon. Ei ihme, että maailmalla on liikkunut huhuja kisojen perumisesta, vaikka Japanin hallitus onkin kiistänyt tiedot.

Lauri Korpikosken kausi päättyi lonkkaoperaatioon

Lauri Korpikoski.

Turun Palloseuran kapteenin Lauri Korpikosken lonkka tähystettiin maanantaina Turussa. Korpikosken pelit tältä kaudelta on pelattu, vaikka leikkaus sujui hyvin.

Argentiinalainen Pibe Interin uusin pelaajahankinta

Pibe.

Inter on solminut pelaajasopimuksen argentiinalaisen hyökkäyspään pelaajan Piben kanssa. Koko uransa Espanjassa pelannut 24-vuotias Pibe, varsinaiselta nimeltään Agustín Pastoriza Cacabelos , jätti edellisen seuransa Burgos Promesasin päästäkseen siirtymään Inter-paitaan.

Tuton Dani Aavinen: Mestiksellä kolme mahdollista skenaariota

Tuton toimitusjohtaja Dani Aavinen muistuttaa, että työllistävän merkityksen lisäksi Mestiksellä on iso merkitys ihmisten arjen parantajana myös henkisellä puolella.

Jääkiekon Liiga pelaa toistaiseksi tyhjille katsomoille, jotta kassaan virtaa tv-sopimusrahoja. Lisäksi useat seurat ovat saaneet valtionkonttorin maksamaa kustannustukea.

TPS:n maalivahtiosasto vahvistuu Kari Piiroisella

Kari Piiroinen.

Turun Palloseura on tehnyt lainasopimuksen maalivahti Kari Piiroisen kanssa. 19-vuotias siirtyy TPS-paitaan Tampereen Tapparan sopimuspelaajana. Kuluvalla kaudella hän on pelannut Mestistä Tuton paidassa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.