Korona kurittaa sekä kansalaisia kansantaloutta. Pandemia on vienyt yrityksiä ahdinkoon ja osalta ihmisiä paitsi terveyden myös toimeentulon. Kansantalous kokee kovia, vaikkakaan tuhot eivät ole niin suuria kuin on pelätty. Ei ainakaan vielä.

Yksityinen talous syöksyy. Samoin tekee julkinen talous. Kulut kasvavat, tulot vähenevät. Menetyksiä on paikattava säästöillä, maksuja ja veroja nostamalla sekä velanotolla. Kuntavero nouseekin monessa kunnassa, mutta ei niin monessa kuin on pelätty. Railoa paikataan velalla. Velkaa ottaa valtio, joka paikkaa kuntien menetyksiä.

Varsinais-Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 20,06. Kasvua on 0,1 prosenttiyksikköä. Keskiarvo on maakunnista kolmanneksi pienin. Alhaisempi keskiarvo on vain Ahvenanmaalla (17,60) ja Uudellamaalla (18,70). Koko maan keskiarvo on 20,02.

Varsinais-Suomessa kireintä veroa kantaa Vehmaa, jossa prosentti on 22,25. Matalinta veroa maksetaan Kustavissa (18,25). Kuntavero laskee Taivassalossa. Se on yksi neljästä kunnasta koko maassa, jossa veroa lasketaan.

Kuntovero nousee 39 kunnassa, 266 pitää veron ennallaan. Varsinais-Suomessa korotukseen turvautuu neljä: Lieto, Kaarina, Parainen ja Raisio. Kehyskunnat ovat tähän asti hyötyneet keskuskaupungin vetovoimasta, mutta veto hiipuu.

Turussa veronkorotusta väläytti vain vihreiden ryhmä, joka ehdotti 0,25 prosenttiyksikön korotusta. Tukea ei kuitenkaan tullut miltään suunnalta. Oli melkoinen yllätys, että valtuustopuheissa korotus tyrmättiin oikealta vasemmalle. Kiinteistövero kuitenkin nousee.

Kuntaveron suunta on kaikesta huolimatta nouseva. Efektiivinen veroaste eli se osuus, joka todellisuudessa jää kunnan käyttöön, on kuitenkin laskeva. Ensi vuonna se on 14,43 prosenttia. Sote-uudistus leikkaa paitsi kuntien tehtäviä myös niiden rahoitusta. Osa veropotista siirtyy maakunnille. Kunnille jää velkataakka, jota ne hoitavat entistä vähäisemmällä rahoituksella. Kuinka kuntien käy?

Lasse Virtanen