Moni asunnonetsijä kohtelee sähkölämmitystaloa kuin spitaalista. Netin asunnonvälityspalvelut tarjoavat mahdollisuuden rajata hakutuloksia lämmitysjärjestelmän mukaan. Jos asunnonetsijä käyttää mahdollisuuttaan rajata sähkölämmitystalot hakutulosten ulkopuolelle, häneltä jää näkemättä melkoinen osa tarjonnasta.

Omakotitaloissa noin 45 prosentissa ja paritaloissa runsaassa 40 prosentissa on sähkölämmitys. Rivitaloista sähkölämmitteisiä on noin 35 prosenttia ja maatilojen päärakennuksista noin 20 prosenttia. Lisäksi vapaa-ajan asunnoista noin 45 prosenttia lämpiää sähköllä.

Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 600 000 sähköllä lämpiävää asuntoa, kun Suomessa on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asuntoa. Sähköllä lämpiäviksi on laskettu myös hybridiratkaisut, joissa on käytetty esimerkiksi ilmalämpöpumppuja.

Tässäkään asiassa luulo ei ole tiedon väärti, vaan totuus sähkölämmityksen takana kannattaa selvittää. Kysyimme Sähkölämmitysfoorumin puheenjohtaja Gustaf Åbergilta, onko sähkölämmitys sittenkään niin paha kuin luullaan. Sähkölämmitystä on karteltu useammastakin syystä, Åberg kertoo.

– Moni karttaa sähkölämmitystä, tosin tilanne on parantunut viime aikoina. 2010–luvun alussa sähköä pidettiin erittäin saastuttavana lämmitysmuotona. Nyt sähkön hinta on jarruna. Hinnasta puhuessakin pitää muistaa, että noin 45 prosenttia sähkölaskustahan on veroja ja verkkomaksun osuutta ei voi kilpailuttaa, Åberg huomauttaa.

Vaikka 45 prosenttia loppulaskusta meneekin verottajan taskuun, säilyy kuluttajan maksurasitus kuitenkin korkeana. Mitkä sitten olisivat ne hyvät puolet, joiden vuoksi sähkölasku kannattaa ottaa maksaakseen?

– Sähkölämmitys on helposti ohjattavissa ja reagoi nopeasti, pois lukien järjestelmät, joissa on vesi. Sähkölämmitys myös optimoi energiakäytön ja on tässä ehdottomasti tehokkain, Åberg luettelee.

Lisäksi järjestelmään on helposti lisättävissä esimerkiksi omat aurinkopaneelit. Sähkölämmitysjärjestelmien rakentamisen suosiota menneinä vuosikymmeninä selittänee suurelta osin se, että sähkölämmitysjärjestelmän rakentamisen investointikustannukset ovat kaikista lämmitysjärjestelmistä alhaisimmat.

– Sähkölämmitysjärjestelmä on myös melkein huoltovapaa, eikä se aiheuta vesivahinkoja.

Heikkouksien listalle ei löydy muuta kuin hinnan arvaamattomuus, mikä sekin selittyy pitkälti verojen suurella osuudella kokonaishinnasta. Sähkölämmitysjärjestelmän kulutusta, eli samalla hintaa, voi helposti vähentää erilaisilla älyratkaisuilla kuten älytermostaateilla. Nopeasti reagoivana järjestelmänä sähkölämmitys antaa hyvän mahdollisuuden esimerkiksi asuintilojen lämpötilan laskuun, kun tiloissa ei oleskella. Kalliin maineessa olevan sähkölämmityksen älykkäällä ohjauksella ja optimoinnilla on mahdollisuus saavuttaa jopa 40 prosentin säästöt lämmityskuluissa.

Jos lämmitysratkaisunsa tekee ympäristönäkökulma edellä, kannattaa muistaa, että esimerkiksi kaukolämmöllä lämmitettäessä kuluu huomattavasti enemmän energiaa saman neliömäärän lämmittämiseen, joten näin ajateltuna sähkö on järkevämpi vaihtoehto.

– Lisäksi kaukolämpö tarvitsee myös aina sähköä. Sähkölämmityksessä sähköä ei myöskään kulu ollenkaan, jos ei tarvita lämmitystä. Molempien lämmitysmuotojen hinnat perustuvat osittain poliittisiin päätöksiin ja monopoleihin, joten hintojen vaikuttamiseen ei ole aina mahdollista, Åberg muistuttaa.

Maalämpöjärjestelmäkään ei pärjää ilman sähköä, vaan syö sitä jopa yllättävän paljon. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa sähköä laitekohtaisen COP-lukunsa suhteessa. Jos tuo luku on vaikkapa 3 ja maalämpöjärjestelmällä lämmitettävän rakennuksen lämmöntarve on 15 000 kilowattituntia, kuluu sen tuottamiseen sähköä 5 000 kilowattituntia. Jos maalämpöjärjestelmän tuottama lämpö ei riitä, tehdään loppu lämpö järjestelmään kuuluvalla sähkövastuksella, eli maalämpötalostakin saattaa sopivissa olosuhteissa tulla osittain sähkölämmitystalo.

Jarno Keskinen