Pimeässä loistavan luonnonkiven salaisuus selvisi tuoreessa tutkimuksessa

Jälkiloistava hackmaniitti, jolla on hyvin vaihteleva koostumus. Kuvattu UV-valossa. Jälkiloistava hackmaniitti, jolla on hyvin vaihteleva koostumus. Kuvattu UV-valossa. Kuva: Mika Lastusaari

Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet pimeässä valkoisena hohtavan luonnonmineraalin loiston alkuperän. Luonnonmateriaaleja tutkimalla voidaan saada merkittävää tietoa entistä parempien synteettisten materiaalien kehittämiseen.

Pimeässä hohtavat, eli jälkiloistavat materiaalit ovat kaikille tuttuja ainakin itsevalaisevista poistumisopasteista. Jälkiloistavia materiaaleja hyödynnetään paljon myös muissa käyttötarkoituksissa, kuten biokuvantamisessa.

– Tällä hetkellä käytettävät materiaalit ovat kaikki synteettisiä, ja esimerkiksi tutussa vihreänä jälkiloistavassa materiaalissa loisteen tuo alkuaine nimeltä europium. Tällaisten materiaalien hankaluutena on se, että vaikka niihin osataan liittää mukaan haluttu loistava alkuaine, ei niiden jälkiloisteominaisuuksia osata ennustaa, kertoo epäorgaanisen materiaalikemian fotoniikkatutkimusryhmän johtaja, yliopistonlehtori Mika Lastusaari Turun yliopistosta.

Luonnostakin löytyy muutamia mineraaleja, jotka jälkiloistavat. Yksi niistä on hackmaniitti, jota löytyy esimerkiksi Afghanistanista, Grönlannista, Kanadasta ja Pakistanista. Kaikki hackmaniitit eivät kuitenkaan loista pimeässä. Hackmaniitti on suomalaisittain erityisen kiinnostava luonnonmateriaali, sillä se on nimetty suomalaisen geologin, Victor Hackmanin mukaan.

– Olemme tehneet paljon tutkimustyötä synteettisten hackmaniittien parissa ja pystyneet kehittämään selvästi luonnonhackmaniittia kauemmin jälkiloistavan materiaalin, mutta loisteeseen vaikuttavat tekijät ovat tähän asti olleet pitkälti epäselviä, kuvaa tutkimusryhmässä post doc -tutkimusta tekevä Isabella Norrbo.

– Luonnolla on takanaan pitkä kokemus mineraalien optimoinnista, ja siksi lähdimmekin tutkimaan jälkiloisteilmiötä luonnonhackmaniittien avulla, lisää ryhmässä väitöstutkimustaan tekevä Sami Vuori.

Luonnon mineraaleissa on usein monimutkaisia koostumuksia sekä melko suuria koostumuseroja riippuen siitä, millaisissa olosuhteissa ne ovat syntyneet.

– Luonnonmateriaalin optimointi antaa meille mahdollisuuden selvittää, mikä tekee parhaiten loistavista hackmaniiteista niin hyviä, toteaa tohtorikoulutettava Cecilia Agamah.

Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä, johon osallistui eri alojen tutkijoita. Kemistien lisäksi tutkimukseen osallistui mineralogeja, geologeja, fyysikko, tilastotieteilijä sekä materiaalien ominaisuuksien mallinnukseen erikoistuneita tutkijoita.

– Laaja-alaisen yhteistyön ansiosta pääsimme selvyyteen siitä, että luonnonhackmaniitin loisteeseen vaikuttavat keskeisimmin rikki, kalium, titaani ja rauta sekä niiden pitoisuuksien oikea tasapaino, Mika Lastusaari kertoo.

Yhdistämällä kokeellista ja laskennallista tietoa tutkimuksessa pystyttiin todentamaan, että hackmaniitissa loistavana keskuksena on titaani ja että jälkiloisteeseen liittyy elektronien kuljetus johtovyön kautta.

– Näiden tulosten avulla saimme tärkeää tietoa hackmaniittien jälkiloisteeseen vaikuttavista tekijöistä. Vaikka luonto ei tässä tapauksessa ole pystynyt muovaamaan yhtä tehokkaasti loistavaa materiaalia kuin ihminen, saatiin luonnolta kuitenkin merkittävää apua, jota käytämme hyväksi entistä tehokkaampien loistavien materiaalien kehitystyössä, Lastusaari kertoo.

Tutkimukseen osallistuivat apulaisprofessori Tangui Le Bahers’in ryhmä Lyonin yliopistosta, professori Philippe Smetin ryhmä Ghentin yliopistosta, Antwerpenin mineraloginen yhdistys sekä São Paulon yliopiston tutkijoita. Suomalaiset yhteistyökumppanit olivat Turun yliopiston eri laitoksilta sekä Åbo Akademista ja Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Business Finland, Ranskan kansallinen tutkimusrahoituslaitos ANR, ranskalainen Pôle de Compétitivité, São Paolon tutkimussäätiö FAPESP sekä Ghentin yliopisto.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Chemistry of Materials -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Eteiskorvakkeen sulkutoimenpide hyvä hoitovaihtoehto korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilaille

Jussi-Pekka Pouru.

Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Huumekuski ajoi moottoritiellä Helsingin suuntaan Turkuun menevien kaistoilla

Poliisi sai sunnuntaiaamuna useita ilmoituksia Turun ja Helsingon väliseltä moottoritieltä henkilöautosta, joka ajoi kovalla nopeudella Helsingin suuntaan Turkuun menevillä kaistoilla.

Arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin

Asutusta Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemä tutkimus osoitti, että yleisessä käytössä oleva väittämä "arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo" aliarvioi selkeästi pohjoisten alueiden havaittua lämpenemistä.

Suomen ensimmäinen TMI-yrittäjille tehty opaskirja ilmestyy syksyllä

Pauli Komsi.

Toiminimiyrittäjien määrä kasvaa Suomessa. Viimeisen neljän vuoden aikana elinkeinonharjoittajien määrä on noussut noin 16 prosenttia. Viime vuoden aikana rekisteröitiin 17 165 uutta toiminimeä tai elinkeinonharjoittajaa.

Työnantajat voivat hakea vuoden 2023 KIILA-kuntoutuskursseja syyskuun alusta alkaen

Työnantajat, ammattiliitot ja yhdistykset voivat hakea vuoden 2023 KIILA-kursseja 1. syyskuuta alkaen. Myös loppuvuoden kursseja voi hakea edelleen. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työssä olevien työkykyä.

Klaus Mäkelän viimeistä kertaa suunnittelema Turun musiikkijuhlat käynnistyy maanantaina

Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtaja Liisa Ketomäki ja Turun musiikkijuhlien ohjelmasta vastaava Klaus Mäkelä.

Huippusopraano Lise Davidsen ja pianisti Leif Ove Andsnes avaavat virallisesti Turun musiikkijuhlat maanantaina 15. elokuuta. Festivaalin viimeinen konsertti kuullaan 28. elokuuta, kun amerikkalaisbaritoni Thomas Hampson ja pianisti Vlad Iftinca esittävät vapausteemaisia melodioita Songs of America -konsertissa. Ohjelmiston on viimeistä kertaa suunnitellut festivaalin taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä . Perinteisten konserttien lisäksi mukana on uusia yhteistyötuotantoja, joita on haluttu erityisesti pandemian aikana kehittää ja joita tullaan tulevaisuudessakin kuulemaan.

Vuokra-asunnon varustukselta vaaditaan yhä enemmän

Hyvän sijainnin lisäksi vuokralaiset vaativat asunnoltaan yhä parempaa varustelutasoa, joka voi nostaa vuokranantajan riskiä. Vaikka suurin osa vahingoista on laiterikkoja ja särkymisiä, putkivuodot aiheuttavat kalleimmat vahingot.

Syksyn lintutorniopastukset käynnistyvät

Euroopan pienin lintu hippiäinen.

TLY järjestää lintutorniopastusta eri puolilla toimialuettaan tänäkin syksynä. Opastukset alkavat maanantaina 15. elokuuta ja jatkuvat syyskuun 15. päivään asti pääasiassa arki-iltaisin kello 18–20 – Paraisten Petteby jo kello 17–19 – neljällä eri lintupaikalla.

Loton potti nousi kymmeneen miljoonaan euroon

Lotossa oli tällä viikolla (kierros 32/2022) tarjolla kahdeksan miljoonan euron potti, mutta yhtään täysosumaa ei löytynyt. Ensi viikolla potissa on pyöreät kymmenen miljoonaa euroa.

Sijainti ei ole enää tärkein asunnon ostokriteeri – matalat asumiskustannukset nousivat tärkeimmäksi

Asumiskustannukset ovat yhä tärkeämpi asunnon oston kriteeri.

Lehdon asiakastutkimus paljastaa, että sijainti ei ole enää asunnon tärkein ostokriteeri. Ykköseksi sijoittuvat matalat asumiskustannukset.

Unohdettu karviainen pihan salainen yllättäjä

Tallimestarin kiiseli.

Maa- ja kotitalousnaiset suosittelee sesongissa olevaa, runsasta satoa tuottavaa karviaista. Hieman väheksytty puutarhamarja voi yllättää: karviaista voi käyttää raparperin tavoin. Karviainen sopii niin makeisiin kuin suolaisiinkin kokkauksiin.

Arkta laajentaa toimintaansa Turkuun

Arkta Turku Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty rakennusinsinööri Tommi Saarinen.

Arkta Turku Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty rakennusinsinööri Tommi Saarinen. Suomen johtaviin yksityisiin rakennusliikkeisiin kuuluva Arkta-konserni laajentaa toimintaansa Turkuun.

Kirkkopuiston yhteisterassi sunnuntaina auki viimeistä päivää tällä kesäkaudella

Tuomiokirkontorilla sijaitsevalla yhteisterassilla on nautittu herkuista ja kulttuuriohjelmasta jälleen kolmen kesäkuukauden ajan. Kirkkopuiston Terassin kolmas kesäkausi päättyy tänä viikonloppuna, ja terassille pääsee viimeistä kertaa huomenna sunnuntaina 14. elokuuta.

Uima-altaan vesi tulvi rakennuksen tekniseen tilaan Paraisilla

Uima-altaan järjestelmään tuli lauantaina aamupäivällä tekninen vika Paraisilla Munkvikintiellä. Altaan vettä lähti purkautumaan hallitsemattomasti rakennuksen alakerran tekniseen tilaan.

Turku Touring Pyöräily aiheuttaa viivästyksiä liikenteessä keskustan alueella sunnuntaina

Turku Touring Pyöräily aiheuttaa viivästyksiä liikenteen kulkuun Turun keskustan alueella sunnuntaina 14. elokuuta kello 8–19.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen tavoitteena viisi kansanedustajapaikkaa

Kokoomus on nyt nimennyt Varsinais-Suomessa yhteensä 13 ehdokasta. Loput neljä ehdokasta tullaan julkaisemaan syksyn aikana, joten ehdokaskokoonpano on täynnä.

Suomalainen valo- ja äänisuunnittelutaide voitokkaana World Stage Design -näyttelyssä Kanadassa

Fern Orchestra osallistuu Kanadan Calgaryssa järjestettävään World Stage Design –näyttelyyn teoksellaan Vox Herbarium – Plant Series IV.

Tiede- ja taidekollektiivi Fern Orchestra osallistuu Kanadan Calgaryssa järjestettävään World Stage Design -näyttelyyn 6.–16. elokuuta teoksellaan Vox Herbārium – Plant Series IV . Esityksen ensi-ilta oli vuonna 2019 Turun kasvitieteellisessä puutarhassa.

Urheilu

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Latvian mestari HK Zemgale pelaa ensi kaudella Mestistä

Jääkiekon Latvian hallitseva mestari HK Zemgale pelaa alkavalla kaudella Mestistä. Mestis käy keskusteluja myös muiden ulkomaisten seurojen kanssa mahdollisesta sarjaan osallistumisesta tulevina kausina.

Puukkokatsomo: Oliko se siinä?

Heinäkuun lopulla Lontoossa Makwan Amirkhanin uran 13. UFC-ottelu päättyi tappioon. Amerikkalainen Jonathan Pearce vei ottelun toisen erän teknisellä tyrmäyksellä. Turkulainen pehmitettiin totaalisesti.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.