Turun kaupunki avasi uimarantansa 1. kesäkuuta. Kesän ajan kaupungilla työskentelee 11 uinninvalvojaa ja 6 rantapelastajaa. Rantapelastajat työskentelevät Ispoisten ja Ekvallan uimarannoilla, joissa on paikalla kaikissa vuoroissa kaksi pelastajaa. Saaronniemen uimarannasta vastaa Visit Turku.

– Joka vuosi tulee uusiakin, usein jo muualla kokemusta kartuttaneita valvojia. Osaavien ja kokeneiden kesätyöntekijöiden kanssa jatkamme mielellämme. Moni heistä jatkaa liikuntapalveluiden palveluksessa usean vuoden ajan, taustoittaa Turun uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen.

Viime vuonna Ispoisissa ja Ekvallassa ei tapahtunut yhtään elvytystoimenpiteitä vaatinutta tilannetta.

– Muutama henkilö noukittiin vedestä liiallisen alkoholinkäytön ollessa syynä, mainitsee Turun kaupungin liikuntapaikkamestari Timo Koljonen.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen toteaa rantapelastajan ja uinninvalvojan koulutuskurssien sisältöjen olevan keskenään melko samankaltaisia, mutta luonnonvesissä työskentelevältä rantapelastajalta vaaditaan uskallusta ja kykyjä hieman enemmän.

– Uimarannoilla välimatkat ovat usein pitkiä, joten juoksu- ja uimakuntoa vaaditaan paljon. Yksi testeistämme on Run-swim-run, jossa juostaan 200 metriä, uidaan 200 metriä ja juostaan vielä kerran saman verran.

Hiltunen kertoo rantapelastajakurssien sukupuolijakauman olevan yleensä täysin ”fifty-fifty”. Uinninvalvojakurssit ovat usein lievästi naisvaltaisia.

Uima-altaassa pinnan alle vajonnut henkilö on nähtävissä, mutta luonnonveteen uponnut pitää usein paikantaa ennen hänen vetämistään rantaan. Sameaan veteen sukeltaminen on Hiltusen mukaan rantapelastajakurssin vaativimpia testejä.

– Kurssilla sukelletaan Helly -nukke viiden metrin syvyydestä, joka on yleensä se pelottavin kohta.

Uinninvalvoja- ja rantapelastajakursseille haluavien pitää harjoitella omatoimisesti niin, että heiltä onnistuu 200 metrin pelastusuiminen alle viidessä minuutissa, 50 metrin selkäuinti rintauinnin potkuilla ja kädet pinnan yläpuolella minuutissa ja 30 sekunnissa sekä pituussukeltaminen 25 metrin matkan verran.

Varsinaisia ”alkukarsintoja” kursseille ei ole, mutta niiden läpäisyaste on korkea. Yleensä vain yhdestä kahteen henkilöä kurssia kohden jäävät ilman todistusta.

– Suoritusaika on kuitenkin vuosi. Osa jättää suosiolla kesken ja joskus keskustelemme kurssilaisen kanssa, jos uimataito on selvästi vajaa. Voimme palauttaa tuolloin kurssimaksun, Hiltunen kuvailee.

Vajaaksi jäävän kestävyyden lisäksi yleinen syy kurssin keskeyttämiseen on ensiavun ja elvytystoimenpiteiden antamisen kynnys.

Urheilullisten vaatimusten lisäksi Hiltunen alleviivaa sitä, että rantapelastaja tekee asiakaspalvelutyötä.

– Sosiaalisuuden ja auttamishalun pitää löytyä. Rantapelastajat ja uinninvalvojat jäävät harvoin työhönsä, usein heistä tulee lääkäreitä, sairaanhoitajia ja palomiehiä.

Aleksi Mäkelä