Jälkipeli: Juhani Tammisen, 70, ura on ollut värikäs niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella

Ässien luotsina Turkuhallissa marraskuussa 1997. Ässien luotsina Turkuhallissa marraskuussa 1997. Kuva: Jyrki Valkama

Juhani Tamminen. Tami. Don Tami. Lion # 79…Yhdelle miehelle on kertynyt monta eri nimeä. Jokaisella on oma merkityksensä, sillä Kuusamakujan Aurinkokuningas on kehittänyt itselleen monta erilaista brändiä. Yhteistä niille kaikille on tunnettavuus.

Vaikka ei lätkä kiinnostaisikaan, kaikilla on mielipide korskeasta mediapersoonasta ja entisaikojen jääkiekon pioneerista. Toisten mielestä kyseessä on Suomen ärsyttävin henkilö, toisten mielestä jääkiekon paras kotimainen asiantuntija. Ristiriita on siis melkoinen, mutta se on tarkoituskin. Tami ei edes yritä tavoitella kaikkien suosiota, silti suosio on vankkumaton.

Ja mikä on Tammisen kannalta parasta, ristiriita on tuonut leveän leivän, niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolella. Yksikään pelaaja ei herätä kiinnostusta, jos hän ei ole taitojensa lisäksi mielenkiintoinen persoona. Niillä pelaajilla, jotka myyvät pääsylippuja, pitää olla särmää. Tämä pätee Tammiseenkin. Siitä ovat todisteena hänen tekemät tuhannet yritysvalmennuskeikat.

Heidekenillä syntynyt kaupungin oma poika, Manu Juhani Tamminen, viettää tänään tasavuosia. 70 vuotta tulee mittariin.

Kevään 1970 kohuabi

Vaikka aikaa on kulunut, moni muistaa yhä, miten Puolalan yhteislyseon abiturientti Tamminen oli kevään 1970 ykkösuutinen. Valtakunnan lehdet kertoivat nuoren turkulaisen osallistuvan sekä Tukholmassa pidettäviin jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin että kevään ylioppilaskirjoituksiin.

Tämä oli liikaa rehtori Hjalmar Mickelssonille. Se ei kerta kaikkiaan sopinut hyvämaineiselle koululle. Tamminen sai kuulla kunniansa. Vasta kun isä Tamminen puuttui jämäkästi ongelmaan, asia saatiin sovittua.

Tammisen pelit sujuivat Tukholmassa mainiosti ja siinä ohessa tuli suoritettua ylioppilaskirjoitukset arvosanalla magna. Kaksi laudaturia tulivat englannista ja äidinkielestä. Harvoin on nähty median olevan valokuvaajineen paikalla, kun kiekonpelaaja astelee aamulla kirjoitussaliin. Koulun lakkiaistilaisuudessa salamavalot räiskyivät, kun ylioppilas Tamminen lakitettiin.

Tamminen on Parkin kentän kasvatti. Kotoa Maariankadun ja Kauppiaskadun kulmalta oli sinne lyhyt kävelymatka. 1960-luvun alkuvuosina oli aika siirtyä joukkuetoimintaan. TPS valikoitui Tammisen seuraksi.

Palloseuran tähtipelaajat, kuten JuhaniJuusoWahlsten ja PerttiPepitaNieminen, olivat tulleet pikkupojalle tutuiksi Urheilupuiston Montussa. Eipä aikaakaan, kun Tamminen pelasi jo 16-vuotiaana ensimmäisen Mestaruussarjaottelunsa ykkösketjun laitahyökkääjänä. Pääsarjadebyytti tapahtui Lappeenrannassa SaiPaa vastaan. Pojan itseluottamus kasvoi kohisten, olihan vastassa ”Idän jättiläinen”, Lalli Partinen.

TPS:n tähtipelaajat Juhani Tamminen (oik.) ja Timo Nummelin kirjoittivat nimmarit Mari-Pirita ja Mika-Petteri Kutilalle huhtikuussa 1983. TPS:n tähtipelaajat Juhani Tamminen (oik.) ja Timo Nummelin kirjoittivat nimmarit Mari-Pirita ja Mika-Petteri Kutilalle huhtikuussa 1983. Kuva: Esa Kulmala

Muutto Helsinkiin

Kun koulut tulivat suoritettua, oli aika siirtyä pääkaupunkiin opiskelujen perässä. Tamminen hyväksyttiin Helsingin yliopiston liikuntatieteelliselle linjalle. Pelaajamarkkinoiden kuumin nimi herätti kiinnostusta kaikissa Helsingin Mestaruussarjajoukkueissa. Tamminen valitsi HJK:n, joka oli juuri noussut pääsarjaan. HJK:n tarjous oli taloudellisesti paras ja sen valmentajana oli tuttu mies, Raimo Määttänen.

Kun HJK:n taival jääkiekossa päättyi nopeasti, Tamminen siirtyi naapuriseuraan. Seuraavat kolme vuotta vierähti HIFK:ssa. Uran ainoa Suomen mestaruus tuli Stadin kingeissä keväällä 1974. Elettiin myös aikaa, kun ensimmäiset suomalaiset jääkiekkoilijat lähtivät Atlantin taakse taalakaukaloihin. Myös Tamminen lähti.

Paluu TPS:n kapteeniksi ja siirtyminen Japaniin

Visiitti Pohjois-Amerikkaan jäi kuitenkin lyhyeksi Tamin palatessa takaisin kotiin Turkuun ja Turun Palloseuraan. Seitsemän vuotta oli vierähtänyt siitä, kun Tamminen oli pelannut viimeksi kasvattajaseurassaan. Tami pelasi TPS:n kapteenina kaudet 1977–79 ja 1980–82 Turun Kupittaalla.

TPS-kausiin tuli katkos, kun maailman rikkain mies Yoshiaki Tsutsumi teki tarjouksen, mistä ei voinut kieltäytyä. Japanilainen halusi suomalaispelaajan omistamansa Kokudo Keikakun palkkalistoille. Luvatussa palkkiossa oli niin monta nollaa, että harva jääkiekkoilija oli edes nähnyt unta moisesta. 29-vuotias Tamminen siirtyi perheineen ammattikiekkoilijan paratiisiin. Kyse ei kuitenkaan ollut lomailusta, vaan kunnon korvauksen eteen piti tehdä rajusti töitä aamusta iltaan.

Kun vuosi oli kulunut nousevan auringon maassa, tuli Turusta mielenkiintoinen tarjous, ei taloudellisesti, mutta urheilullisesti. Tammisen hyvä ystävästä ja entisestä ketjukaverista Wahlstenista oli tullut TPS:n päävalmentaja. Hän halusi Tammisen joukkueensa kapteeniksi.

Keväällä 1982 Suomessa oli kotikisat ja Tamminen oli jälleen kerran MM-kisajoukkueemme kapteeni. Hänen uransa kannalta tapahtui jälleen jotain odottamatonta. Japanista saapuneet Kokudo Keikakun kolmen miehen lähetystö halusi Tammisen takaisin Japaniin. Nyt pelaajavalmentajaksi. Palkkiokin oli entistä tuhdimpi ja kun mukaan lähti pelikaveri Seppo Suoraniemi, Tammisen perhe suuntasi toistamiseen Japaniin. Nyt kahdeksi vuodeksi.

Kansainvälinen valmentajaura alkaa

Tamminen palasi keväällä 1984 takaisin Turkuun. Tavoite oli päättää kiekkoura pelaajana samassa seurassa, missä oli aloittanutkin. TPS ilmoittikin yllättäen, että seura ei tarvitse enää pitkäaikaisen kapteeninsa palveluksia. Katseet oli suunnattava muualle. Tästä alkoi Tammisen värikäs valmentajaura, joka vei hänet eripuolille maailmaa muun muassa Sveitsiin ja Ranskaan.

Tammisen sanoin, keittiöön ei kannata mennä, jos ei kestä kuumuutta. Tämän sai Tamminen itse kokea valmentaessaan useamman vuoden Sveitsissä ja Ranskassa. Tulosta pitää tulla nopeasti. Jos menestyt, olet koko kaupungin sankari. Jos epäonnistut, olet sylkykuppi. Haasteellisen tehtävän etuna oli muhkea tilipussi. Sveitsissä, jopa Ranskassa, maksettavat korvaukset olivat moninkertaiset kotimaisiin pelaaja- ja valmentajapalkkioihin verrattuna.

Vauhdikkaat kaudet TPS:n valmentajana

Kun TPS oli antanut pakit omalle pojalleen, Tamminen siirtyi ensiksi Sveitsiin maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan EHC Vispin pelaajavalmentajaksi. Pesti kesti vain vuoden, sillä Turusta tuli mielenkiintoinen puhelinsoitto. TPS tarjosi sopimusta, ei pelaajana vaan edustusjoukkueen päävalmentajana.

Suunnanmuutos tapahtui, kun Tammisen vanha ketjukaveri Pertti Kuismanen toimi TPS:n kiekkojaoston hallituksessa. Kuismanen oli puhunut Turussa Tammisen valinnan puolesta. Alkuperäinen yhden vuoden sopimus TPS-sopimus venyi lopulta kolmivuotiseksi.

Vaikka Tammiselle ei tullut vieläkään himoittua mestaruutta TPS-organisaatiossa, muistetaan hänen aikansa värikkäistä pelaajahankinnoista, kuten Hannu Virrasta, MalcolmMalDavisista ja Arto Javanaisesta. Tammisen päävalmentajuus synnytti Turussa jääkiekkobuumin, josta seuraavan valmentajan, Hannu Jortikan, oli hyvä jatkaa.

Takaisin alppimaahan

Tammisen oma ura jatkui TPS:n jälkeen tutussa maassa Sveitsissä seuraavan kuuden vuoden ajan. HC Sierre pelasi maan B-sarjassa sen hännänhuippuna, mutta nousi Tammisen johdolla Sveitsin pääsarjaan. Ratkaisuottelua Tamminen on kuvannut yhdeksi elämänsä hienoimmaksi päiväksi.

Menestyminen seuratasolla Sveitsissä johti Tammisen valintaan ensin maajoukkueen kakkosvalmentajaksi ja lopulta alppimaan ykkösvalmentajaksi. Nähtiinpä Tamminen kotikaupungissaan Turun MM-kisoissa Sveitsin maajoukkueen mukana keväällä 1991.

Ura valmentajana Sveitsissä päättyi potkuihin. Albertvillen olympialaisten menestys ei tyydyttänyt. Kritiikki kohdistui joukkueen suomalaiseen valmentajaan. Tamminen haukuttiin alimpaan helvettiin. Potkut olivat Tammisen uran ensimmäiset. Näin päättyi Tammisen usean vuoden jakso Sveitsin jääkiekossa, mutta jälleen vain toistaiseksi.

Tuton Hockeyn sensaatiomainen nousu SM-liigaan

Turkulaisittain eräs merkittävä jakso Tammisen kiekkohistoriassa alkoi kesällä 1993. Hyvä ystävä Määttänen pyysi Tammista avukseen nostamaan Tuto Hockey maan pääsarjaan SM-liigaan. Ongelmana oli se, että ykkösdivisioonatason korvauksilla ei elätetä viisihenkistä perhettä. Palaset napsahtivat kuitenkin paikoilleen, kun Tammiselle avautui mahdollisuus saada Luostarivuoren lukion liikunnanopettajan virka.

Tamminen onnistui monien mielestä mahdottomassa tehtävässä. Tuto nousi kuin nousikin SM-liigaan. Elettiin myös aikaa, kun Turkuhalli oli vastavalmistunut ja kaupungin toinen joukkue TPS eli vahvoja menestysvuosiaan. Näin Turussa oli jälleen kaksi joukkuetta pääsarjassa.

Tamminen ei kuitenkaan jatkanut Tutossa, sillä Ranskasta tuli tarjous, josta ei taaskaan voinut kieltäytyä. Siitä pestistä tulikin turkulaiselle jatkoelämän kannalta merkittävä.

Tamminen piiskasi Ranskan maajoukkueen huippuiskuun jääkiekon MM-kisoissa 1996. Tamminen piiskasi Ranskan maajoukkueen huippuiskuun jääkiekon MM-kisoissa 1996. Kuva: Lehtikuva

Aurinkokuningas syntyy

Kaikkien ällistykseksi Tammisen valmentama Ranska menestyi MM-kisoissa paremmin kuin koskaan. Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Juhani Syvänen keksi Tammiselle vitsiksi tarkoitetun nimen ”Aurinkokuningas”. Se oli onnenpotku Tammiselle, sillä hän on hyödyntänyt Syväsen keksimää pilkkanimeä omaksi brändikseen ja tuottavaksi liiketoiminnaksi.

Kun Tammisen Ranska-sopimuksesta puolet oli kulunut, loppuivat maan jääkiekkoliitolta konkurssin myötä rahat. Tamminen palasi perheineen Suomeen.

Kärppä-ilmiö saa alkunsa

Kesken koulupäivän tuli soitto Porista Veli-Pekka Ketolalta, joka pyysi Tammista Ässien päävalmentajaksi. Pari kautta meni Porissa, kunnes sen jälkeen koettiin Tammisen valmentajauran eräs huippuhetkistä. Yhdessä myyntitykki Juha Junnon kanssa Tamminen nosti Oulun Kärpät SM-liigaan. Yhä vieläkin turkulaista muistellaan Oulussa suurella lämmöllä. Tammisen aika oli alkua Kärppien nykyiselle menestykselle.

Tamminen on antanut kovaa kritiikkiä suljetulle Liigalle. Mielipiteelle löytyy vankkaa katetta, sillä hän oli 2000-luvun alkuvuosina lähellä nostaa Mestis-seura Vaasan Sport pääsarjaan. Ässiä vastaan käydyt kiihkeät karsintapelit ovat jääneet yhtenä hienona muistona suomalaiseen kiekkohistoriaan.

Ollessaan Vaasassa Tamminen sai vielä kerran mahdollisuuden siirtyä valmentajaksi ulkomaille. Sveitsiläinen kestomenestyjä Zürich Lions oli ajautunut vaikeuksiin. Tamminen kutsuttiin pikahälytyksellä apuun nostamaan joukkue pudotuspeleihin. Aika kuitenkin loppui kesken ja Tamminen ei onnistunut vaikeassa tehtävässään.

Vielä kerran Tuton peräsimeen

Vielä kerran Tamminen nähtiin tositoimissa kotikaupungissaan. Hän lähti vielä kerran nostamaan Tuto Hockeyta Liigaan. Tammisen kunnianhimoinen tavoite oli rakentaa Turkuun kilpaileva joukkue TPS:n rinnalle. Pesti alkoi varatoimitusjohtajan roolilla ja muuttui Tammisen toiselle kaudella joukkueen päävalmentajaksi.

Projekti sai Tammisen myötä paljon julkisuutta. Turkulainen media seurasi kiinnostuneena tapahtumia. Kun seuran omistajat eivät kuitenkaan olleet yhtä innokkaita projektista kuin Tamminen, päätti jälkimmäinen siirtyä syrjään.

Kun ura valmentajana oli tullut päätökseen, teki Tamminen uuden aluevaltauksen. Hän toimi usean vuoden ajan kiekkolähetysten kommentaattorina. Tehtävää varten kehitettiin roolihahmo Don Tami, josta tuli nopeasti värikkäine vaatteineen ja terävine mielipiteineen Suomen tunnetuin kiekkohahmo.

Tamminen oli pelaajana mukana kymmenessä jääkiekon MM-kilpailussa ja kerran olympialaisissa Sapporossa vuonna 1972. Tilastoihin tuli merkintä 227 A-maaottelusta, joissa hän teki yhteensä 105 tehopistettä.

{{k5330470}}

Yksittäisistä maaotteluista mieleen on parhaiten jäänyt Izvestija-turnauksen ottelu Neuvostoliittoa vastaan joulukuussa 1971. Suomi voitti Punakoneen ensimmäisen kerran. Nuori Tamminen teki ottelussa kaksi maalia Neuvostoliiton verkkoon.

MM-turnauksista erikoisin oli vuoden 1974 kotikisat, jossa Suomi oli lähellä ensimmäistä arvokisamitalia. Maalivahti Stig Wetzellin efedriinikäryn ansiosta Suomi sai kuitenkin niin sanotun puupronssin. Suomen virallinen sijoitus oli neljäs. Monista hyvistä yrityksistä huolimatta Tammisen kipparoima maajoukkue ei saavuttanut arvokisamitalia.

Hannu Tuominen

Tamminen on ottanut Aurinkokuningas-nimityksestä kaiken irti. Tamminen on ottanut Aurinkokuningas-nimityksestä kaiken irti. Kuva: Saara Pelkonen

Ei pätkän vertaa välittämistä

Kirjoittaja on huolissaan siitä, ettei turvavälejä kunnioiteta enää.

Suomen hallitus on ansiokkaasti asettanut erilaisia asetuksia rajoituksiksi koronan vuoksi. Ainakin Ruotsiin verrattuna toimenpiteet ovat onnistuneet, sillä onhan Ruotsissa kuolleisuuskin lähes viisitoista kertaa suurempi kuin Suomessa (5000/350). Nyt näitä rajoituksia ollaan Suomessa pikku hiljaa purettu kehottaen vielä tarkkuuteen muun muassa käsihygeniassa ja turvaväleissä.

Muista vastuusi, jos törmäät eläimeen

Isomman eläimen kuten poron kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille.

Liikenneturva muistuttaa, että eläimeen törmätessä on huolehdittava kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta ja siitä, ettei eläin joudu kärsimään. Luontokappaletta autetaan, jos se suinkin on mahdollista. Isomman eläimen kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille. Myös onnettomuuteen joutuneesta lemmikistä, koirasta tai kissasta pitää ilmoittaa poliisille, jos omistaja ei ole paikalla. Lemmikki on myös toimitettava hoitoon, vaikkei omistajaa tavoitettaisikaan.

Muotikauppojen asiakasmäärät eivät ole palanneet normaaleiksi

Koronakriisin alkuvaiheiden asiakaskadon jälkeen touko- ja kesäkuussa asiakaskäyntien määrät ovat kääntyneet kasvuun, mutta normaalitilanteesta ollaan yhä kaukana. Kesäkuussa muotivaatteiden kauppa supistui edelleen 0,2 prosenttia ja kenkäkauppa 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Urheilukaupassa kasvu jatkuu.

Arttu Wiskari, Mokoma, Kaija Koo ja Popeda Karjurockin maalaisidylliin

Popeda esiintyy Lokalahdessa.

Lokalahdessa rokki soi ja tanner tömisee, kun 13.–15. elokuuta järjestettävä, perinteinen Karjurock tuo juhlakansan jälleen keskelle maalaisidylliä. Kolmipäiväisen festarin starttaa tuttuun tapaan torstain perhepäivä ja perjantaina sekä lauantaina juhlitaan yöhön asti maan eturivin artistien johdolla.

Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja.

Peltosirkun väheneminen jatkuu

Peltosirkku.

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku. Lintuharrastajien kevään ja kesän aikana toteuttamissa kartoituksissa on tänä vuonna löydetty lähes tuhat peltosirkkureviiriä. Eniten peltosirkkuja on havaittu Pohjanmaalla, joka on nykyisin lajin vahvinta esiintymisaluetta. Paikoin hyvin kattavat inventoinnit osoittavat peltosirkun hävinneen kokonaan laajoilta alueilta, kuten monista sisämaan maakunnista.

Turun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset julki, eniten hakijoita kauppatieteisiin

Turun yliopistoon haki tänä keväänä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 30 766 hakijaa. Ensisijaisia hakijoita oli 9 685. Hakijamäärä jatkaa kasvamistaan: viime vuonna kokonaishakijamäärä oli yhteensä 27 011, joista ensisijaisia hakijoita oli 9 310.

Kustavi Suomen mökkivaltaisin kunta

Kustavin kunnassa on mökkejä kuusi kertaa enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja.

Varsinais-Suomen Kustavin kunnassa on mökkejä kuusi kertaa enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja, mikä tekee siitä Suomen mökkivaltaisimman kunnan. Mökkikauppa jatkuu vilkkaana – kesäkuussa OP Kotien kautta myytiin mökkejä 37 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Turun terveysasemien ja suun terveydenhuollon puhelinpalveluissa ruuhkaa

Ajanvarauspuhelimeen otetaan nyt paljon yhteyttä. Kevään aikana Turun terveysasemille ja suun terveydenhuoltoon syntyi koronaepidemian ja poikkeusajan takia ns. hoitovelkaa, kun aikoja peruutettiin ja moni myös siirsi terveysasioidensa hoitamisen myöhempään ajankohtaan. Nyt kun aikoja varataan paljon ja samaan aikaan osa henkilökunnasta on lomalla ja töissä on kesäsijaisia, puhelinpalvelu ruuhkautuu.

Saaristo Open toteutuu elokuun lopussa

Apulanta nähdään Saaristo Openissa.

Viime vuonna loppuunmyyty Saaristo Open järjestetään tänä kesänä 11. kerran Kaarinan Hovirinnan rannassa 27.–29. elokuuta.

Kehätien toisen vaiheen työt Kauselan ja Pukkilan välillä alkavat elokuussa

Väylävirasto ja Kreate Oy allekirjoittivat 3. heinäkuuta sopimuksen siirtymisestä E18 Turun kehätien toisen rakennusvaiheen osalta toteutusvaiheeseen. Toisen rakennusvaiheen toteutetaan Suunnittele ja toteuta -urakkamallilla (STk), joka sisältää kehitysvaiheen. Kehitysvaihe kesti kolme kuukautta.

JVG, Lauri Tähkä ja Kaija Koo nousevat festarikesän avaavan SunFestin lavalle Naantalissa heinäkuun lopussa

Lauri Tähkä nousee SunFestin lavalle Naantalissa.

Naantali SunFest järjestetään 31.7.–1.8.2020 Naantalin Kirkkopuistossa. Festivaali juhlitaan ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä. Lavan valtaavat JVG, Lauri Tähkä , Vesala , Kaija Koo , Antti Ketonen sekä Vesterinen yhtyeineen. Kirkkokonserteissa tänä vuonna esiintyvät Teräsbetoni-yhtyeestäkin tuttu Jarkko Ahola sekä Antti Railio .

TPS ja Zach Budish purkivat pelaajasopimuksen

Zach Budish.

Turun Palloseuran ja yhdysvaltalaishyökkääjä Zach Budishin tiet eroavat. TPS:n ja Budishin välinen, tulevaa kautta koskenut pelaajasopimus purettiin seuran mukaan yhteisymmärryksessä.

Asetus koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä lausunnolle

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle juuri valmistuneen asetusluonnoksen koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Asetuksella on tarkoitus velvoittaa koiranomistajat koirien yksilölliseen tunnistamiseen ja rekisteröimiseen viranomaisrekisteriin.

Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä laskee edelleen

Vuonna 2019 väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni ja keskimääräinen vankiluku ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kasvoi.

Rikosseuraamuslaitos on julkaissut vuoden 2019 tilastollisen vuosikirjan, josta saa ajankohtaisen kuvan Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä sekä toiminnasta. Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni ja keskimääräinen vankiluku ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kasvoi. Pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa nettomääräisesti yhteensä 536 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kehittyi myös suotuisan markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 117 miljardia euroa. Kesäkuun Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Jyrsintä- ja päällystystyö haittaa liikennettä Aninkaistensillalla

Jyrsintä- ja päällystystyö haittaa liikennettä Aninkaistensillalla. Työ tehdään yksi ajokaista kerrallaan.

Korona lisäsi suomalaisten yksinoloa

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Urheilu

TPS ja Zach Budish purkivat pelaajasopimuksen

Zach Budish.

Turun Palloseuran ja yhdysvaltalaishyökkääjä Zach Budishin tiet eroavat. TPS:n ja Budishin välinen, tulevaa kautta koskenut pelaajasopimus purettiin seuran mukaan yhteisymmärryksessä.

Loimulle uusi passari ja keskitorjuja

Nick Amado.

Raision Loimu on solminut kaksi pelaajasopimusta. Joukkue on käytännössä valmis alkavaan Mestaruusliiga-kauteen. Uudet oranssipaitaan sonnustautuvat pelaajat ovat 1+1-vuotisen sopimusen tehnyt passari Lasse Jylhä (23 vuotta, 192 senttiä) ja yksivuotisen sopimuksen tehnyt jenkkikeskitorjuja Nick Amado (25, 198).

Otteluanalyysi: Omat koirat purivat, Ilves vei pisteet vajaanakin

Tommi Pikkaraisen TPS:lta on pistetili vielä avaamatta liigassa.

Hissijoukkue TPS sai jalkapallon Veikkausliigan kauden kotistartissaan hyvän mahdollisuuden ottaa avauspisteet. Ilveksen Tatu Miettunen hölmöili itsensä kentältä kahdella varoituksella nopeaan tahtiin ja raitapaidat saivat ylivoiman. Kotijoukkue ei kuitenkaan pystynyt sitä hyödyntämään. Itse asiassa yhden miehen ylivoima ei näkynyt kentällä juuri mitenkään.

Frisbeegolfin kotimainen kärkikiertue vierailee Turussa

Seppo Paju.

Frisbeegolfin kotimaisen kärkikiertueen Prodigy Disc Pro Tourin toinen osakilpailu järjestetään 10.–12. heinäkuuta Turussa, Aninkaisten frisbeegolfradalla.

Röhler, Vetter ja Hofmann heittävät Turussa

Thomas Röhleron heittänyt Paavo Nurmi Gamesissä kuudesti ja voittanut kisan kahdesti.

Saksan keihäänheiton superkolmikko Thomas Röhler , Johannes Vetter ja Andreas Hofmann kilpailee 11. elokuuta Turun Paavo Nurmi Gamesissa, mutta ei ilman huomattavia erityistoimia. Sama tiukka protokolla on voimassa myös muiden kansainvälisten urheilijoiden kanssa.

Kilosport on tärkeä osa Turun alueen sisäpalloiluhistoriaa

Eletään aikaa, kun Suomessa kärvistellään lamavuosien kurimuksessa. Uudet investoinnit ovat pysähdyksissä. Tämä ei haittaa erästä juuri armeijasta päässyttä nuorukaista. Yliopistonovet eivät ensi yrittämällä aukene. Mutta sekään ei haittaa, onhan sulkapallon pelaaminen mukavaa.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.