Moni tuntuu tällä hetkellä toteuttavan ehkä salaisiakin haaveitaan. Joku on löytänyt sisäisen Picassonsa maalaamisen parissa, toinen sisäisen arnokasvinsa pienen yrttitarhan muodossa. Huonoksi leipuriksi ja toivottomaksi kokiksi julistautunut ihminen rohkenee upottaa kätensä taikinaan ja leipomaan kanelipullaa. Ennen lenkkeilyä vihannut tyyppi innostuu nauttimaan keväästä lenkkarit jalassa kirmaillen.

Tuttavani ovat keksineet mitä erikoisempia tapoja piristää arkeaan. Yksi ”pyöräilee kouluun ja takaisin” kuntopyörällä, toinen kävelee omasta kodistaan ”töihin” kotiinsa kiertämällä korttelin. Joskus tiskijukkana toiminut perheenisä järjestää olohuoneessaan livediscoa valoineen päivineen lauantaisin. Vain mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea näinä poikkeuksellisina aikoina keksii.

Myös monet perusarkeen kuuluvat asiat ovat muuttaneet muotoaan, ehkä jopa astetta hauskemmaksi. Kun ravintolat ovat kiinni, voi take away -lounaan tai kahvin nauttia ravintolan sijasta missä tahansa. Voi perustaa vaikkapa parvekkeelle piknikin tai kynttilä-illallisen, löhöillä auton takaluukussa katsellen merimaisemaa ja syöden pitsaa tai istuskella talon rappusilla siemailemassa kahvia.

Entinen epämukavuusalue muuttuukin nyt uteliaisuudeksi kaikkeen sellaiseen, mitä ei ennen mieltänyt itselleen sopivaksi. Omien unelmien tunnistaminen vaatii usein tai ainakin normaalisti suunnatonta rohkeutta ja uskallusta. Eihän tämä ole järkevää, ei minusta mitään taiteilijaa kuitenkaan koskaan tule. Ei tämä ole normaalia, ei kukaan muukaan unelmoi tästä. Mitähän muutkin ajattelevat?

Jotain hyvääkin tästä vallitsevasta epänormaalista löytyy. Tällä hetkellä mikään harrastus tai tekeminen ei ole epänormaalia. Mitä hauskempaa ja pähkähullumpaa, sen normaalimpaa. Pienestä unelmasta voikin tapahtua jotain odottamattoman mukavaa. Omasta arjesta voi kehkeytyä mukavia asioita, joista ei ole aiemmin edes tajunnut haaveilla.

Runoilija Helena Anhava toteaa runossaan mielestäni osuvasti: Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi, älä tietyssä asemassa olevaksi, niin olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä istumaan tavaratalon rappuselle syömään tötteröjäätelöä.

Henriikka Fingerborg