Monet pääsiäiseen liittyvät tavat, kuten virpominen, ovat peräisin ortodoksisesta Karjalasta, josta ne levisivät muuhun Suomeen sotien jälkeen. Kotiin tuotiin nimenomaan pajunoksia, sillä paju on ainoa kasvi, joka kukkii pääsiäisen aikaan. Tänä vuonna tosin moni muukin kasvi on kukkinut jo kauan ennen pääsiäistä.

Kiirastorstai oli entisajan suomalaisille erityinen päivä. Silloin karkotettiin kotipihalta kiira, joka tarkoittaa kaikkea pihan rauhaa häiritsevää pahaa. Kun kiira oli karkotettu, uskalsi karjakin palata laitumelta kotiin.

Kiira karkotettiin nostamalla kelkkaan palava astia ja vetämällä sitä ympäri pihaa pitäen kovaa ääntä ja huutaen lorua ”Kits kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle!”.

Kiiran karkottamisessa käytettiin myös tervaa, katajanoksia, lehmänkelloja ja kodin rautaesineitä. Karjalassa ja Hämeessä tehtiin kiirastorstaina suursiivous myös sisällä kodissa. Kristillisessä mielessä kiiran karkottaminen tarkoitti synneistä puhdistautumista. Nykypäivänäkin pihan puhdistaminen ja kodin kevätsiivous sopisivat hyvin pääsiäisaktiviteeteiksi, tosin ehkä vähemmällä metelillä.

Pitkäperjantai oli pyhä päivä. Silloin ei saanut kyläillä ja riekkua, vaan piti istua kotona koko päivä ja hiljentyä Jeesuksen kärsimyksen muistoksi. Siksi pitkäperjantai tuntui niin pitkältä. Nyt korona-aikanahan vietetään kaikki päivät sisällä, joten jokainen päivä on vähän kuin pitkäperjantai.

Pääsiäisviikonloppu oli vuoden pelottavinta ja huono-onnisinta aikaa, koska silloin noidat olivat liikkeellä ja ahdistelivat yksinkulkevia ihmisiä ja eläimiä ja yrittivät tuhota karjaonnen. Noitien karkottamiseksi Pohjanmaalla poltettiin pääsiäiskokkoja, ja perinne elää yhä joissakin kylissä. Alkuperäinen syy kokkojen polttamiselle oli kuitenkin luultavasti sato- ja karjaonnen varmistaminen. Kokkojen ympärillä leikittiin ja tanssittiin, aivan kuten juhannuksena.

Entisajan Suomessa uskottiin, että aurinko tanssii pääsiäisaamuna. Auringon tanssia kiivettiin katsomaan korkeille kallioille, sillä uskottiin, että ihminen, joka näkee auringonnousun, saa osan auringon voimasta itselleen. Auringonnousun katseleminen on hyvä aktiviteetti näin korona-aikanakin, kun ei tarvitse mennä töihin tai kouluun aikaisin aamulla.

Pääsiäispäivänä nuoret rakensivat pihalle keinuja ja keinuivat niissä, sillä keinumisen uskottiin tuovan talolle onnea. Pääsiäispäivänä myös tanssittiin ja leikittiin porukalla ja iloittiin paastonajan päättymisestä. Nyt ei voi tanssia ja leikkiä isolla porukalla, mutta onneksi omalla pihalla voi keinua, jos sieltä keinu löytyy.

Entisaikoina uskottiin, että pääsiäisenä tehdyt tai tekemättä jätetyt asiat vaikuttivat ihmisen, hänen läheistensä ja kotinsa hyvinvointiin. Siksi tänä pääsiäisenä kannattaa tehdä se kevätsiivous, ellei halua ongelmia kotiinsa loppuvuodeksi.

Elli Kummala