Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun

Niittymäinen tienvarsi. Oikeilla menetelmillä hoidettuna yhä useampi tienvarsi voisi tarjota tärkeitä korvaavia elinympäristöjä niittykasveille. Tutkimuksen mukaan tähän tarvitaan lisää resursseja, vaikka asenteet niittylajien suosimista kohtaan ovatkin pääosin myönteisiä. Niittymäinen tienvarsi. Oikeilla menetelmillä hoidettuna yhä useampi tienvarsi voisi tarjota tärkeitä korvaavia elinympäristöjä niittykasveille. Tutkimuksen mukaan tähän tarvitaan lisää resursseja, vaikka asenteet niittylajien suosimista kohtaan ovatkin pääosin myönteisiä. Kuva: Jussi Lampinen

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä.

Historiallisen karjatalouden luomat laidunniityt ja kukkivat kedot ovat yhä harvinaisempi näky Suomessa. Niiden sijaan maisemia kuvioivat tiheä tieverkosto, sähkönsiirtoverkko ja, erityisesti kaupungeissa, lukemattomat erilaiset nurmikot.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan niityille ja kedoille sopeutuneen lajiston suojelu on mahdollista myös tämänkaltaisissa uusympäristöissä, mikäli niiden nykyisiä hoitotapoja muutetaan niittylajistoa suosivammaksi, ja uudet hoitomuodot keskitetään niittylajiston kannalta otollisimmille alueille.

– Koko maassa taantuvia niittykasveja olisi mahdollista suosia muuttamalla esimerkiksi tienvarsien niittoajankohtia, kiihdyttämällä johtoaukeiden raivaustahtia, tai kylvämällä kotinurmikoille nykyistä monilajisempia siemenlajitelmia. Tutkimukseni pureutuu toisaalta siihen, mihin nämä hoitomuutokset tulisi keskittää, ja toisaalta siihen, miksi niin ei ole jo tehty, tohtorikoulutettava Jussi Lampinen kertoo.

Väitöskirjassaan Lampinen selvitti ensin ympäristöoloja, joissa uusympäristöjen niittylajisto on erityisen runsasta. Esimerkiksi johtoaukeilla kuivat, etelään aukeavat rinteet ovat niittykasvien suosiossa, kun taas niittyperhoset suosivat hiljattain raivattuja, tuorepohjaisia johtoaukeita. Johtoaukeilla, jotka halkoivat historiallisesti hyvin runsaasti niittyjä sisältäneitä maisemia, esiintyy vielä nykyäänkin muita johtoaukeita enemmän niittykasveja.

– 1800-luvun lopun kartoista kerätty paikkatietoaineisto paljasti, että maisema voi muistaa kadonneiden niittyjen lajirunsauden vielä pitkään niittyjen katoamisen jälkeen. Niittylajeja suosivasta hoidosta esimerkiksi johtoaukeilla tai tienvarsilla olisi tällaisilla seuduilla aivan erityisesti hyötyä, Lampinen sanoo.

Asenteet niittylajiston suosimista kohtaan enimmäkseen positiivisia

Erilaisten uusympäristöjen nykyiset hoitotavat riippuvat Lampisen mukaan ennen kaikkea uusympäristöihin liittyvistä arvostetuista ominaisuuksista, asenteista sekä erilaisista käytännön rajoitteista, kuten resurssien puutteista. Tutkimuksessa selvitettiinkin myös uusympäristöjä hoitavien tahojen asenteita niittylajiston suojelua kohtaan.

Asennetutkimusten vastaukset kattavat yli kaksituhatta eurooppalaista kaupunkilaista, ja yli kolmesataa suomalaista ympäristö- ja liikennehallinnon, kuntien katu- ja viheralueiden hoidon ja käytännön tienvarsien niiton työntekijää.

Asenteet niittylajiston huomiointia kohtaan ovat Lampisen mukaan keskimäärin myönteisiä, mutta vaihtelevat uusympäristöjä hoitavien ja käyttävien tahojen parissa. Asenteet korreloivat toisaalta niittyihin tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tietämyksen, toisaalta niittymäisiin uusympäristöihin liitettyjen arvostettujen ominaisuuksien kanssa.

– Tahot, jotka arvostavat niittykasvillisuuden lajirunsautta, villiä ilmettä ja kauneutta, suhtautuvat myönteisesti niittylajistoa suosivaa hoitoa kohtaan. Tahot, jotka puolestaan yhdistävät niittykasvillisuuteen turvattomuuden, epäsiisteyden tai hoitamattomuuden ominaisuuksia, suhtautuvat kielteisesti tällaisia hoitomuotoja kohtaan, Lampinen toteaa.

Tutkimuksessa haarukoitiin myös yksittäisiä keinoja, jotka koetaan uusympäristöjä hoitavien tahojen parissa toteutuskelpoisiksi tavoiksi suosia niittylajistoa.

Esimerkiksi niittykasvien sisällyttäminen tienvarsille kylvettäviin siemenseoksiin ja käytännön toimijoiden koulutus tienvarsien tärkeydestä niittylajiston elinympäristönä koettiin toteutuskelpoisemmaksi kuin tienvarsien niiton ajoitus niittykasvien kannalta nykyistä soveltuvampaan ajankohtaan. Rahan, kaluston ja työntekijöiden puute koettiin merkittävimmiksi esteiksi jälkimmäiselle.

– Muokkaamalla uusympäristöjen hoitoa vastaamaan yhä enemmän historiallisten perinnebiotooppien hoitoa olisi mahdollista torjua näihin elinympäristöihin sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumiskehitystä. Tarvitaan ekologista ja yhteiskuntatieteellistä lisätutkimusta, kuinka niittylajistoa suosiva hoito sovitetaan yhteen uusympäristöihin liitettyjen muiden tarpeiden kanssa. Esimerkiksi tienvarsilla olisi tärkeää tietää, vaikuttaako niittylajistoa suosiva hoito liikenneturvallisuuteen, ja jos vaikuttaa, kuinka, väittelijä sanoo.

FM Jussi Lampinen esittää väitöskirjansa The Conservation of Declining Grassland Species in Novel Habitats julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21. helmikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Christopher Raymond (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Kalle Ruokolainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ekologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaskis edustaa Turkua Michelin-oppaassa lautassymbolillaan

Kaskis edustaa Turkua Michelin-oppaassa.

Uusi Michelin Guide Nordic Countries 2020 julkistettiin 17. helmikuuta Norjan Trondheimissa. Tilaisuus järjestettiin Norjassa ensimmäistä kertaa. Trondheim valikoitui isäntäkaupungiksi viime vuosien aikana kunnianhimoisesti kehittyneen gastronomisen tarjontansa vuoksi. Pohjoismainen Michelin-opas kattaa valikoiman ravintoloita ja hotelleita Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Islannissa. Ravintolavalikoima heijastaa pohjoismaisen keittiön korkeaa kulinaarista tasoa.

Julkisten menojen hintaindeksi nousi kuntataloudessa ja valtiolla

Julkisten menojen hintaindeksi nousi valtiolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden neljännellä vuosineljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 1,8 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 2,3 prosenttia vastaavana aikana.

Wasalinen uuden aluksen sisustus suunnitellaan Turussa

Havainnekuva Wasalinen uuden laivan sisustuksesta.

Wasalinen uuden laivan Aurora Botnian köli laskettiin torstaina Rauman telakalla. Vaasan ja Uumajan väliseen liikennöintiin tulevan aluksen sisätilat on suunnitellut turkulainen suunnittelutoimisto Kudos Dsign Oy.

Ikäihmiset entistä useammin petosten ja hyväksikäytön kohteena

Valtion virastotalon auditoriossa järjestetään 26. helmikuuta kello 12–16 luentotilaisuus ikääntyneiden taloudellisesta kaltoinkohtelusta, petoksista ja huijauksista. Luennolla kerrotaan, kuinka ikäihminen voi suojautua sekä läheisten tekemältä taloudelliselta kaltoinkohtelulta, että ulkopuolisten huijareiden tekemiltä petoksilta ja huijauksilta niin verkossa, puhelimessa kuin ovensuussa ja pankkiautomaatillakin.

Tutkijat löysivät proteiinin, joka pitää solujen liikkumisesta vastaavan koneiston tasapainossa

Tropomoduliini-proteiini ylläpitää solun liikkumiskyvyn ja toisaalta sen ympäristöön kiinnittymisen välistä tasapainoa.

Tropomoduliini säilyttää tasapainon solujen liikkumisesta ja solun kiinnittymisestä vastaavien koneistojen välillä. Häiriöt tässä tasapainossa ovat tyypillisiä esimerkiksi syöpien leviämisessä.

Huumeiden haitat otettava tosissaan

Kirjoittaja on huolissaan nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa.

Korviini kantautui pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa.

Kansalaisopistot kouluttavat opettajia ja henkilöstöä huomisen opistoihin

Vuoden alusta käynnistyi kymmenen kansalaisopiston Yhdessä enemmän -hanke kansalaisopistojen henkilökunnan ja opettajien lisäkouluttamiseksi. Opetushallituksen Ilo oppia -opistoverkostolle myöntämällä 48 000 euron avustuksella järjestetään maksuttomia työpajoja, luentoja ja koulutuspäiviä opistojen tuntiopettajille, koulutussuunnittelijoille ja muille hallinnon työntekijöille.

Anteeksiannolle oma emoji

Anteeksiannolle ei ole vielä omaa emojia, mutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Forgivemoji-kampanja pyrkii muuttamaan tilanteen. Presidentti Tarja Halonen huipensi kampanjan poimimalla yleisöehdotusten joukosta emojin, jossa on taustalla punainen sydän ja sen edessä kaksi kättä, jotka nostavat peukalonsa pystyyn. Emojissa korostuvat anteeksiantamisen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus.

Suomalaisesta kasvihuonevihannestuotannosta kartoitetaan virustilanne

Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratoriossa käynnistyy maaliskuussa kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kartoitetaan virusten esiintymistä sekä kasvihuonevihannestuotannossa että mahdollisissa viruksia levittävissä hyönteisissä eli virusvektorihyönteisissä.

Isännöitsijät: Taloyhtiölainojen saaminen vaikeutunut myös isoissa kaupungeissa

Taloyhtiöiden on entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten, ilmenee Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Isännöitsijöiden vastauksista kävi ilmi, että rahoitushaasteet eivät koske vain muuttotappioalueita.

Kutusoraikko vahvistaa taimenen lisääntymistä

Virtavesien ja taimenkantojentilan parantamiseksi tehdään paljon talkootyötä. KVVY järjestää vuosittain 6–7 tapahtumaa, joihin Rudus lahjoittaa tarvittavat kiviainekset.

Taimen nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Mutta enää se ei aina suju ongelmitta, vaan virtavesiä pitää kunnostaa kudun ja taimenkannan turvaamiseksi. Ruduskin on mukana talkoissa lahjoittamalla tärkeää kutusoraa.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimus hyväksytty

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat ovat hyväksyneet uuden kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen. Alalle aiemmin ilmoitetut lakot peruuntuvat sopimuksen myötä.

Talvisodan päättymisestä 80 vuotta, liput liehuvat perjantaina 13. maaliskuuta

Liput liehuvat 13. maaliskuuta.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa perjantaina 13. maaliskuuta talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlan johdosta. Liput nostetaan salkoon kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa.

Raskasta liikennettä valvottiin Lounais-Suomessa, neljä ajoneuvoa joutui keskeyttämään ajon

Lounais-Suomen poliisilaitos valvoi 10.–16. helmikuuta tehostetusti raskasta liikennettä. Valvonta oli osa poliisin valtakunnallista raskaan liikenteen valvontateemaa.

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon alkaa

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkaa tiistaina 18. helmikuuta ja päättyy tiistaina 10. maaliskuuta kello 15. Yhteishaussa on tänä keväänä tarjolla noin 80 620 aloituspaikkaa. Koulutukseen haetaan Opintopolku-palvelussa.

Alkuvuoden rehuvajeesta palattiin normaaliin, rehuviljat halpenivat kolmanneksen

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2019.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 3,3 prosenttia vähemmän ja investoinnit 1,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Valvotaanko maanteiden hoidosta vastaavien urakoitsijoiden työtä?

Yksityisten liittymien kunnossapito kuuluu liittymän omistajalle yleensä maantien reunaan asti. Yksityistien liittymästä on oltava esteetön näkemä maatielle ympäri vuoden. Talvella liittymän omistajan on tarvittaessa madallettava liittymän näkemäesteiksi kasautuvia lumivalleja, jotta esteetön näkemä säilyy.

Kova tuuli estää Förin liikennöinnin

Föri pysyys rannassa tuulen takia.

Kaupunkilautta Förin liikennöinti pysäytetään toistaiseksi kovan tuulen takia.

Urheilu

Dmitry Megalinsky vahvistaa Tuton puolustusta

Dmitry Megalinsky.

Tuto Hockey on solminut loppukauden kattavan sopimuksen puolustaja Dmitry Megalinskyn kanssa. Megalinsky on pelannut KHL:ssä 435 ottelua.

Vamma päätti Koilahden hallikauden

Taika Koilahti.

Yksi eturivin turkulaisyleisurheilija on poissa 15.–16. helmikuuta käytävistä halli-SM-kisoista. Pituushyppääjä Taika Koilahden hallikausi päättyi jo kauden ensimmäisessä pituuskisassa viime viikolla reisivammaan.

Jälkipeli: Pöytyällä ei jääty ihmettelemään – talkootyöllä rakennettiin oma liikuntahalli

Lukko Areena on talkoovoimalla noussut liikuntapaikka Pöytyällä. Toteutustapa on ollut täysin poikkeuksellinen. Hallin lattiaan on maalattu myös viivoja pesäpallon harjoittelua varten. Sähly toimii alkulämmittelynä ennen pesisharjoituksia.

Loukonkulman Lukko ei kuulosta monellekaan kovin tutulta. Silti pieni kyläyhdistys on tehnyt jotain sellaista mahdolliseksi, mikä, etenkin kaupungeissa, kuulostaa täysin mahdottomalta. Pöytyän itäosaan vahvasti talkooporulla rakennettua liikuntahallia on käyty ihmettelemässä laajemmaltikin.

Pudotuspeleihin kiriminen vaatii tasaisuutta Ura Basketilta

Dustin Thomasin panos Uran hyökkäyspelaamisessa on ollut suuri.

Kun Korisliigan runkosarjaa on pelaamatta runsas neljännes, joukkueiden voimasuhteet ovat hyvin selvillä. Kaarinan Ura Basketin osalta tämä tarkoittaa sitä, että joukkueella on mahdollisuus taistella pääsystä kahdeksan parhaan joukkoon pudotuspeleihin. Pudotuspelipaikka vaatisi kuitenkin erinomaista onnistumista ja, ennen kaikkea, tasaisuutta.

Nuori norjalaiskärki Kalabatama sopimukseen TPS:n kanssa

Kabamba Tumba Kalabatama.

TPS:n Veikkausliigajoukkue vahvistaa hyökkäyspäätään norjalaiskärki Kabamba Tumba Kalabatamalla . TPS:n ja Kalabataman välinen sopimus on 2+1-vuotinen.

Raviurheilu on intohimoisten ja lannistumattomien laji

Jyrki Filatoff on ravivalmentaja ja pitkän linjan ohjastaja.

Raviurheilu on yksi lukuisista hevosurheilulajeista, joka ihastuttaa vauhdin hurmallaan. Raviurheilu on levinnyt lajina Eurooppaan 1700-luvulla Yhdysvalloista. Suomessa ensimmäiset ravit järjestettiin vuonna 1817 Turun Aurajoen jäällä. Nykyään raveja järjestetään ympäri Suomea melkein vuoden jokaisena päivänä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!