Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

- Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

- Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä koko maan tasapuolisen kehityksen kannalta. Olen tyytyväinen, että valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen suurten ratahankkeiden valmistelusta. Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä, ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.

Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa.

tu yhteisymmärrys mahdollistaa sen, että molemmille hankkeille voidaan hakea EU-tukea Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä parhaillaan avoinna olevalla hakukierroksella (Connecting Europe Facility, CEF). CEF Liikenne 2019 -haku avattiin 16. lokakuuta ja se päättyy 26. helmikuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.

- On hienoa, että valtio ja kaupungit ovat historiallisesti löytäneet toisensa keskeisten ratahankkeiden edistämisessä. Kaupunkien rahalliset panostukset hankkeiden suunnitteluun ovat erittäin merkittäviä. Suomi-rataan kuuluvan Lentoradan myötä niin Helsingistä kuin muualta Suomesta nopeutuvat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisivat kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa erinomaisen tervetulleita, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

- Päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyön. Pääradan kehittäminen on myös ilmastoteko. Pääradan tulevaisuus on lähes kohtalon kysymys koko maamme talouskasvulle. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tämä on konkreettinen teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja. Tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole. Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, painottaa Tampereen pormestari Lauri Lyly.

- Suunniteltu Suomi-rata on paitsi Vantaan kaupungin liikenneyhteyksien myös kansalliselta kannalta tärkeä hanke. Nopea ratayhteys edistää kaupunkiseutujen muodostumista yhteneväiseksi työssäkäyntialueeksi. Vantaalla se vahvistaisi lentokenttäympäristön kehittämistä, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaamisen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo-välille.

- On tärkeää, että Tunnin juna -hanke jatkaa pysähtymättä eteenpäin. Hankeyhtiön avulla pääsemme nyt siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Olemme Tunnin juna -kaupunkien kesken tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään, ja sillä oli hankeyhtiön toteutumiselle suuri merkitys, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Turun tunnin junan toteutus käynnistyy Espoon kaupunkiradasta, joka olisi tärkeä askel kohti vähäpäästöisemmin liikkuvaa Espoota. Kaupunkiradan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 2014 ja radan käyttöönotto on mahdollista 4-5 vuoden päästä toteutuspäätöksestä, jolloin hyödyt Etelä-Suomen kasvun ja ilmastotavoitteiden kannalta alkaisivat konkretisoitua varsin nopeasti, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.

Neuvottelutuloksessa ovat mukana Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 miljoonaa euroa, Finavia Oyj, 16,00 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunki, 22,20 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa, Oulun kaupunki, 0,90 miljoonaa euroa, Jyväskylän kaupunki, 1,98 miljoonaa euroa, Lahden kaupunki, 3,37 miljoonaa euroa, Porin kaupunki, 1,19 miljoonaa euroa, Vaasan kaupunki, 0,95 miljoonaa euroa, Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 miljoonaa euroa, Seinäjoen kaupunki, 0,88 miljoonaa euroa, Nokian kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa, Ylöjärven kaupunki, 0,46 miljoonaa euroa, - Kangasalan kaupunki, 0,44 miljoonaa euroa, Riihimäen kaupunki, 0,81 miljoonaa euroa, Lempäälän kunta, 0,65 miljoonaa euroa, Pirkkalan kunta, 0,27 miljoonaa euroa, Akaan kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa

Janakkalan kunta, 0,46 miljoonaa euroa, Oriveden kaupunki, 0,13 miljoonaa euroa ja Vesilahden kunta, 0,06 miljoonaa euroa.

Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.

Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Turun tunnin junan jäljellä olevat, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan, suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.

Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.

Neuvottelutuloksessa ovat mukana Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 39,45 miljoonaa euroa, Turun kaupunki, 10,25 miljoonaa euroa, Espoon kaupunki, 10,25 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunki, 5,80 miljoonaa euroa, Salon kaupunki, 3,74 miljoonaa euroa, Lohjan kaupunki, 3,74 miljoonaa euroa, Vihdin kunta, 3,74 miljoonaa euroa ja Kirkkonummen kunta, 0,38 miljoonaa euroa.

Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility) Euroopan komissiolta viimeistään 26.2.2020. Tätä ennen tukihakemukset käsitellään raha-asiainvaliokunnassa.

Hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020.

Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa.

Yhtiöt perustetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Arvioitu valmistumisaika on kevät 2020.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kassan kohtalo pöydälle

Kaupunginhallitus ei saanut maanantaina aikaan päätöstä Turun henkilöstökassan tulevaisuudesta. Asia pantiin pöydälle. Kaupunginjohtajan varahenkilö Tuomas Heikkinen esittää, että kassan toiminta päättyisi toukokuussa 2022, jonka jälkeen 39 miljoonan euron talletukset maksettaisiin tallettajien henkilökohtaisille pankkitileille. Henkilöstökassaa on pyöritetty vuodesta 1938 lukien. Sinne voivat tallettaa rahojaan Turun tai sen tytäryhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt sekä Turun luottamushenkilöt.

Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet Varsinais-Suomessa

Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään vuoksi.

Saa puistonpenkeillä uusia tuttavia

Tykkää turkulaisesta! -kampanjan ideointityöpajassa syntyi ajatus puistonpenkeistä, joihin istahtamalla voisi kertoa, että on valmis juttutuokioon tuntemattomankin kanssa. Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus lahjoitti penkit, jotka saavat kampanjaan sopivan uuden maalikerroksen Healthy Boost -hankkeen kustantamana.

Seurakuntien Syke-hankkeelle jatkoa

Asunnottomille suunnattu Turun ja Kaarinan seurakuntien auttamistyön Syke-hanke jatkuu. Hanketta jatketaan seuraavat viisi vuotta, mikäli turkulainen Eschner-säätiö myöntää sille rahoitusta. Hanke alkoi lokakuussa 2018 ja sen kautta on asutettu 31 asunnotonta. Hankkeen asiakkaista 13:a on pystytty tuetun asumisen kautta ohjaamaan muun asumisen piiriin ja 11 hankkeen asiakasta on myös kiinnittynyt joko työelämään tai opiskeluun.

YIT toteuttaa Kupittaalle pysäköintilaitoksen

YIT on allekirjoittanut Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n kanssa sopimuksen pysäköintilaitoksen rakentamisesta Kupittaan rautatieaseman läheisyyteen, parin kilometrin päähän Turun keskustasta. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on lähes 24 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan.

Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turun Tiedepuistoon pysäköintilaitoksen

Turun Teknologiakiinteistöt ja rakennusyhtiö YIT ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden pysäköintilaitoksen toteuttamisesta Turun Tiedepuistoon.

Pääurakoitsijat pitävät rakentamisen laatua melko hyvänä Suomessa

Rakennushankkeiden pääurakoitsijat pitävät rakentamisen laatutasoa tällä hetkellä melko hyvänä Suomessa, selviää Turun ammattikorkeakoulussa tehdystä opinnäytetyöstä. Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen vastanneista rakennusalan ammattilaisista yli puolet (64 prosenttia) oli tätä mieltä.

Turku Sea Jazz saa lisää lippuja myyntiin

Uusi Turku Sea Jazz -tapahtuma saa vihdoin ensiesityksensä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Festivaalista päästään nauttimaan lähes täysipainoisesti, kun Varsinais-Suomessa ollaan palattu koronavirusepidemian perustasolle, ja yleisötilaisuuksien tiukoista rajoituksista on voitu luopua. Lisää lippuja on vapautunut myyntiin, tule siis kokemaan kesän kuumimmat rytmit Ruissalon Telakan merellisessä miljöössä!

Suomalaisten kesälomabudjetti on koronakesänä aiempaa pienempi

Suomalaiset aikovat tänä kesänä käyttää kesälomaan aiempaa vähemmän rahaa. Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten kesälomabudjetin keskiarvo on hieman yli tuhat euroa kesälle 2021, laskien kahden vuoden takaisesta, jolloin budjetti oli vajaa 1200 euroa. Asia selviää Nordean teettämässä kyselyssä.

Raportti keroo Askaistenlahden rehevöitymisestä

Tuore raportti Askaistenlahden tilasta ja kuormituksesta osoittaa, että vesistön alueella on syytä ryhtyä toimiin kuormituksen vähentämiseksi. Raportin ovat tilanneet Naantalin kaupunki ja Maskun kunta Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistykseltä. Tarkoituksena on saada tietoa, jonka perusteella Askaistenlahden tilaa voitaisiin parantaa.

Aurinkobaletti hakee myynti- ja markkinointisuunnittelijaa

Aurinkobaletti hakee myynti- ja markkinointisuunnittelijaa kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 16. elokuuta 2021 alkaen.

Wärtsilä muuttaa Tiedepuiston alueelle

Wärtsilä Finland Oy on päättänyt siirtyä uusiin toimitiloihin Turussa, kun Stålarminkadun nykyisten tilojen vuokrasopimus päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin yhtiön Turun henkilöstölle pystytään tarjoamaan uudet, modernit työskentelypuitteet sekä joustavampi tapa tehdä töitä.

Tomi Penttilä Bayerin Turun tuotantolaitoksen uudeksi johtajaksi

Bayer Oy:n Turun tuotantolaitoksen uudeksi johtajaksi on nimetty Tomi Penttilä , joka siirtyy uuteen tehtävään 1. syyskuuta 2021 alkaen Bayer Oy:n tuotantojohtajan tehtävästä. Penttilä on työskennellyt johtotehtävissä sekä tuotannossa että projekti- ja salkunhallinnan tehtävissä Bayer Oy:ssa kuuden vuoden ajan. Penttilä on aikaisemmin työskennellyt haastavissa kansainvälisissä johtotehtävissä Microsoft Oy:ssä, ja hänellä on vahva tausta liiketoiminnan kehityksessä innovaatioiden ja muutostyön saralla.

Reivikadun linja-autopysäkki siirtyy

Valtatien 10 eli Hämeentien varrella Liedon suuntaan käytössä oleva Reivikadun linja-autopysäkki siirtyy ja kulkureitti bussipysäkille muuttuu tiistaina 29. kesäkuuta.

Rakennusperinnön hoitoon Varsinais-Suomessa yli 87 000 euroa

Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2021 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 143 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 50 000 euroa. Varsinais-Suomen osuus summasta on 87 500 euroa.

Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja Lausteelta

Sunnuntai-iltana 20. kesäkuuta Turun Lausteen Kirjurinaukiolta löytyi vakavasti loukkaantunut henkilö. Poliisi selvittää liittyykö asiaan rikosta.

Kristiinankadusta muotoutuu kesäkatu heinä–elokuuksi

Kristiinankadulla kokeillaan tänä kesänä uudenlaista kaupunkitilan käyttöä. Kadun viihtyisyyttä lisätään istutuksilla sekä oleskelu- ja kävelyalueilla. Myös ravintoloiden kesäterasseilla on lupa laajentua kesäkatukokeilun ajaksi. Kesäkatua elävöittävät kausitorit ja erilaiset tapahtumat, joita järjestetään Tapahtumamatoilla.

Jack Rodewald vahvistaa HC TPS:n hyökkäystä

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen kanadalaishyökkääjä Jack Rodewaldin kanssa. 27-vuotias laitahyökkääjä saapuu Turkuun Tshekin pääsarjasta HC Ocelari Trinecin riveistä, jossa hän oli voittamassa mestaruutta viime keväänä.

Kaupunki

Urheilu

Jack Rodewald vahvistaa HC TPS:n hyökkäystä

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen kanadalaishyökkääjä Jack Rodewaldin kanssa. 27-vuotias laitahyökkääjä saapuu Turkuun Tshekin pääsarjasta HC Ocelari Trinecin riveistä, jossa hän oli voittamassa mestaruutta viime keväänä.

Otteluanalyysi: TPS yhä ilman kotivoittoa

Juri Kinnunen ampui komean vaparimaalin.

TPS on pelannut jalkapalloilun Ykkösessä tällä kaudella jo neljä kotiottelua, mutta kotivoitto on yhä ottamatta. Saldona kotiotteluista on kaksi tappiota ja kaksi tasapeliä. Tuoreimman pettymyksen aiheutti EIF, jota vastaan peli päättyi Kupittaalla 1-1.

Ville Lajunen jatkosopimukseen HC TPS:n kanssa

Ville Lajunen.

Puolustaja Ville Lajunen on tehnyt vuoden jatkosopimukseen HC TPS:n kanssa. Viime kaudella TPS:ään saapunut kokenut puolustaja iski 55 runkosarjaotteluun 28 tehopistettä ja vakuutti kaikki vahvalla johtajuudellaan kevään pudotuspeleissä.

Otteluanalyysi: Interin kotikunto kestää, nyt kärsijänä SJK

Juuso Hämäläinen oli kovan onnen pelaaja. Hän kolhi itseään pahannäköisesti kahdesti, mutta pystyi jatkamaan pelin loppuun.

Interin kova tuloskunto kestää kotikentällä. Nyt kärsijänä oli Seinäjoen Jalkapallokerho SJK, joka poistui Kupittaan viheriöltä 2-0-tappio niskassaan. SJK avusti Interin maalinteossa molemmilla kerroilla. Ensin Matias Ojalan vapari kääntyi Emmanuel Ledesman päästä komeasti oman maalin yläkulmaan. Ottelun loppuhetkillä SJK:n painostaessa Matias Vainionpää syötti Joonas Sundmanille , joka palautti pallon huolimattomasti. Timo Furuholm pääsi väliin ja karkumatkalle, joka päättyi maaliin.

TPS:n kiekkonaiset yhteistyöhön Lippu.fi:n kanssa

Lippu.fi ja TPS Naiset ovat aloittaneet lipunmyyntiyhteistyön. Yhteistyö avaa TPS Naisten jääkiekkojoukkueelle uusia väyliä tavoittaa suurempia kohderyhmiä ja vahvistaa seurayhteisöä entisestään myös irtolippumyynnin osalta.

Ura Basketin taival jatkuu odotetusti 1. divisioona B:ssä

Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2021–22. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.