Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

- Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

- Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä koko maan tasapuolisen kehityksen kannalta. Olen tyytyväinen, että valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen suurten ratahankkeiden valmistelusta. Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä, ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.

Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa.

tu yhteisymmärrys mahdollistaa sen, että molemmille hankkeille voidaan hakea EU-tukea Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä parhaillaan avoinna olevalla hakukierroksella (Connecting Europe Facility, CEF). CEF Liikenne 2019 -haku avattiin 16. lokakuuta ja se päättyy 26. helmikuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.

- On hienoa, että valtio ja kaupungit ovat historiallisesti löytäneet toisensa keskeisten ratahankkeiden edistämisessä. Kaupunkien rahalliset panostukset hankkeiden suunnitteluun ovat erittäin merkittäviä. Suomi-rataan kuuluvan Lentoradan myötä niin Helsingistä kuin muualta Suomesta nopeutuvat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisivat kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa erinomaisen tervetulleita, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

- Päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyön. Pääradan kehittäminen on myös ilmastoteko. Pääradan tulevaisuus on lähes kohtalon kysymys koko maamme talouskasvulle. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tämä on konkreettinen teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja. Tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole. Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, painottaa Tampereen pormestari Lauri Lyly.

- Suunniteltu Suomi-rata on paitsi Vantaan kaupungin liikenneyhteyksien myös kansalliselta kannalta tärkeä hanke. Nopea ratayhteys edistää kaupunkiseutujen muodostumista yhteneväiseksi työssäkäyntialueeksi. Vantaalla se vahvistaisi lentokenttäympäristön kehittämistä, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaamisen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo-välille.

- On tärkeää, että Tunnin juna -hanke jatkaa pysähtymättä eteenpäin. Hankeyhtiön avulla pääsemme nyt siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Olemme Tunnin juna -kaupunkien kesken tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään, ja sillä oli hankeyhtiön toteutumiselle suuri merkitys, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Turun tunnin junan toteutus käynnistyy Espoon kaupunkiradasta, joka olisi tärkeä askel kohti vähäpäästöisemmin liikkuvaa Espoota. Kaupunkiradan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 2014 ja radan käyttöönotto on mahdollista 4-5 vuoden päästä toteutuspäätöksestä, jolloin hyödyt Etelä-Suomen kasvun ja ilmastotavoitteiden kannalta alkaisivat konkretisoitua varsin nopeasti, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.

Neuvottelutuloksessa ovat mukana Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 miljoonaa euroa, Finavia Oyj, 16,00 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunki, 22,20 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa, Oulun kaupunki, 0,90 miljoonaa euroa, Jyväskylän kaupunki, 1,98 miljoonaa euroa, Lahden kaupunki, 3,37 miljoonaa euroa, Porin kaupunki, 1,19 miljoonaa euroa, Vaasan kaupunki, 0,95 miljoonaa euroa, Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 miljoonaa euroa, Seinäjoen kaupunki, 0,88 miljoonaa euroa, Nokian kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa, Ylöjärven kaupunki, 0,46 miljoonaa euroa, - Kangasalan kaupunki, 0,44 miljoonaa euroa, Riihimäen kaupunki, 0,81 miljoonaa euroa, Lempäälän kunta, 0,65 miljoonaa euroa, Pirkkalan kunta, 0,27 miljoonaa euroa, Akaan kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa

Janakkalan kunta, 0,46 miljoonaa euroa, Oriveden kaupunki, 0,13 miljoonaa euroa ja Vesilahden kunta, 0,06 miljoonaa euroa.

Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.

Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Turun tunnin junan jäljellä olevat, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan, suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.

Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.

Neuvottelutuloksessa ovat mukana Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 39,45 miljoonaa euroa, Turun kaupunki, 10,25 miljoonaa euroa, Espoon kaupunki, 10,25 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunki, 5,80 miljoonaa euroa, Salon kaupunki, 3,74 miljoonaa euroa, Lohjan kaupunki, 3,74 miljoonaa euroa, Vihdin kunta, 3,74 miljoonaa euroa ja Kirkkonummen kunta, 0,38 miljoonaa euroa.

Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility) Euroopan komissiolta viimeistään 26.2.2020. Tätä ennen tukihakemukset käsitellään raha-asiainvaliokunnassa.

Hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020.

Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa.

Yhtiöt perustetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Arvioitu valmistumisaika on kevät 2020.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaskis edustaa Turkua Michelin-oppaassa lautassymbolillaan

Kaskis edustaa Turkua Michelin-oppaassa.

Uusi Michelin Guide Nordic Countries 2020 julkistettiin 17. helmikuuta Norjan Trondheimissa. Tilaisuus järjestettiin Norjassa ensimmäistä kertaa. Trondheim valikoitui isäntäkaupungiksi viime vuosien aikana kunnianhimoisesti kehittyneen gastronomisen tarjontansa vuoksi. Pohjoismainen Michelin-opas kattaa valikoiman ravintoloita ja hotelleita Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Islannissa. Ravintolavalikoima heijastaa pohjoismaisen keittiön korkeaa kulinaarista tasoa.

Julkisten menojen hintaindeksi nousi kuntataloudessa ja valtiolla

Julkisten menojen hintaindeksi nousi valtiolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden neljännellä vuosineljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 1,8 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 2,3 prosenttia vastaavana aikana.

Wasalinen uuden aluksen sisustus suunnitellaan Turussa

Havainnekuva Wasalinen uuden laivan sisustuksesta.

Wasalinen uuden laivan Aurora Botnian köli laskettiin torstaina Rauman telakalla. Vaasan ja Uumajan väliseen liikennöintiin tulevan aluksen sisätilat on suunnitellut turkulainen suunnittelutoimisto Kudos Dsign Oy.

Ikäihmiset entistä useammin petosten ja hyväksikäytön kohteena

Valtion virastotalon auditoriossa järjestetään 26. helmikuuta kello 12–16 luentotilaisuus ikääntyneiden taloudellisesta kaltoinkohtelusta, petoksista ja huijauksista. Luennolla kerrotaan, kuinka ikäihminen voi suojautua sekä läheisten tekemältä taloudelliselta kaltoinkohtelulta, että ulkopuolisten huijareiden tekemiltä petoksilta ja huijauksilta niin verkossa, puhelimessa kuin ovensuussa ja pankkiautomaatillakin.

Tutkijat löysivät proteiinin, joka pitää solujen liikkumisesta vastaavan koneiston tasapainossa

Tropomoduliini-proteiini ylläpitää solun liikkumiskyvyn ja toisaalta sen ympäristöön kiinnittymisen välistä tasapainoa.

Tropomoduliini säilyttää tasapainon solujen liikkumisesta ja solun kiinnittymisestä vastaavien koneistojen välillä. Häiriöt tässä tasapainossa ovat tyypillisiä esimerkiksi syöpien leviämisessä.

Huumeiden haitat otettava tosissaan

Kirjoittaja on huolissaan nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa.

Korviini kantautui pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa.

Kansalaisopistot kouluttavat opettajia ja henkilöstöä huomisen opistoihin

Vuoden alusta käynnistyi kymmenen kansalaisopiston Yhdessä enemmän -hanke kansalaisopistojen henkilökunnan ja opettajien lisäkouluttamiseksi. Opetushallituksen Ilo oppia -opistoverkostolle myöntämällä 48 000 euron avustuksella järjestetään maksuttomia työpajoja, luentoja ja koulutuspäiviä opistojen tuntiopettajille, koulutussuunnittelijoille ja muille hallinnon työntekijöille.

Anteeksiannolle oma emoji

Anteeksiannolle ei ole vielä omaa emojia, mutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Forgivemoji-kampanja pyrkii muuttamaan tilanteen. Presidentti Tarja Halonen huipensi kampanjan poimimalla yleisöehdotusten joukosta emojin, jossa on taustalla punainen sydän ja sen edessä kaksi kättä, jotka nostavat peukalonsa pystyyn. Emojissa korostuvat anteeksiantamisen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus.

Suomalaisesta kasvihuonevihannestuotannosta kartoitetaan virustilanne

Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratoriossa käynnistyy maaliskuussa kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kartoitetaan virusten esiintymistä sekä kasvihuonevihannestuotannossa että mahdollisissa viruksia levittävissä hyönteisissä eli virusvektorihyönteisissä.

Isännöitsijät: Taloyhtiölainojen saaminen vaikeutunut myös isoissa kaupungeissa

Taloyhtiöiden on entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten, ilmenee Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Isännöitsijöiden vastauksista kävi ilmi, että rahoitushaasteet eivät koske vain muuttotappioalueita.

Kutusoraikko vahvistaa taimenen lisääntymistä

Virtavesien ja taimenkantojentilan parantamiseksi tehdään paljon talkootyötä. KVVY järjestää vuosittain 6–7 tapahtumaa, joihin Rudus lahjoittaa tarvittavat kiviainekset.

Taimen nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Mutta enää se ei aina suju ongelmitta, vaan virtavesiä pitää kunnostaa kudun ja taimenkannan turvaamiseksi. Ruduskin on mukana talkoissa lahjoittamalla tärkeää kutusoraa.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimus hyväksytty

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat ovat hyväksyneet uuden kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen. Alalle aiemmin ilmoitetut lakot peruuntuvat sopimuksen myötä.

Talvisodan päättymisestä 80 vuotta, liput liehuvat perjantaina 13. maaliskuuta

Liput liehuvat 13. maaliskuuta.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa perjantaina 13. maaliskuuta talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlan johdosta. Liput nostetaan salkoon kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa.

Raskasta liikennettä valvottiin Lounais-Suomessa, neljä ajoneuvoa joutui keskeyttämään ajon

Lounais-Suomen poliisilaitos valvoi 10.–16. helmikuuta tehostetusti raskasta liikennettä. Valvonta oli osa poliisin valtakunnallista raskaan liikenteen valvontateemaa.

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon alkaa

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkaa tiistaina 18. helmikuuta ja päättyy tiistaina 10. maaliskuuta kello 15. Yhteishaussa on tänä keväänä tarjolla noin 80 620 aloituspaikkaa. Koulutukseen haetaan Opintopolku-palvelussa.

Alkuvuoden rehuvajeesta palattiin normaaliin, rehuviljat halpenivat kolmanneksen

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2019.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 3,3 prosenttia vähemmän ja investoinnit 1,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Valvotaanko maanteiden hoidosta vastaavien urakoitsijoiden työtä?

Yksityisten liittymien kunnossapito kuuluu liittymän omistajalle yleensä maantien reunaan asti. Yksityistien liittymästä on oltava esteetön näkemä maatielle ympäri vuoden. Talvella liittymän omistajan on tarvittaessa madallettava liittymän näkemäesteiksi kasautuvia lumivalleja, jotta esteetön näkemä säilyy.

Kova tuuli estää Förin liikennöinnin

Föri pysyys rannassa tuulen takia.

Kaupunkilautta Förin liikennöinti pysäytetään toistaiseksi kovan tuulen takia.

Urheilu

Dmitry Megalinsky vahvistaa Tuton puolustusta

Dmitry Megalinsky.

Tuto Hockey on solminut loppukauden kattavan sopimuksen puolustaja Dmitry Megalinskyn kanssa. Megalinsky on pelannut KHL:ssä 435 ottelua.

Vamma päätti Koilahden hallikauden

Taika Koilahti.

Yksi eturivin turkulaisyleisurheilija on poissa 15.–16. helmikuuta käytävistä halli-SM-kisoista. Pituushyppääjä Taika Koilahden hallikausi päättyi jo kauden ensimmäisessä pituuskisassa viime viikolla reisivammaan.

Jälkipeli: Pöytyällä ei jääty ihmettelemään – talkootyöllä rakennettiin oma liikuntahalli

Lukko Areena on talkoovoimalla noussut liikuntapaikka Pöytyällä. Toteutustapa on ollut täysin poikkeuksellinen. Hallin lattiaan on maalattu myös viivoja pesäpallon harjoittelua varten. Sähly toimii alkulämmittelynä ennen pesisharjoituksia.

Loukonkulman Lukko ei kuulosta monellekaan kovin tutulta. Silti pieni kyläyhdistys on tehnyt jotain sellaista mahdolliseksi, mikä, etenkin kaupungeissa, kuulostaa täysin mahdottomalta. Pöytyän itäosaan vahvasti talkooporulla rakennettua liikuntahallia on käyty ihmettelemässä laajemmaltikin.

Pudotuspeleihin kiriminen vaatii tasaisuutta Ura Basketilta

Dustin Thomasin panos Uran hyökkäyspelaamisessa on ollut suuri.

Kun Korisliigan runkosarjaa on pelaamatta runsas neljännes, joukkueiden voimasuhteet ovat hyvin selvillä. Kaarinan Ura Basketin osalta tämä tarkoittaa sitä, että joukkueella on mahdollisuus taistella pääsystä kahdeksan parhaan joukkoon pudotuspeleihin. Pudotuspelipaikka vaatisi kuitenkin erinomaista onnistumista ja, ennen kaikkea, tasaisuutta.

Nuori norjalaiskärki Kalabatama sopimukseen TPS:n kanssa

Kabamba Tumba Kalabatama.

TPS:n Veikkausliigajoukkue vahvistaa hyökkäyspäätään norjalaiskärki Kabamba Tumba Kalabatamalla . TPS:n ja Kalabataman välinen sopimus on 2+1-vuotinen.

Raviurheilu on intohimoisten ja lannistumattomien laji

Jyrki Filatoff on ravivalmentaja ja pitkän linjan ohjastaja.

Raviurheilu on yksi lukuisista hevosurheilulajeista, joka ihastuttaa vauhdin hurmallaan. Raviurheilu on levinnyt lajina Eurooppaan 1700-luvulla Yhdysvalloista. Suomessa ensimmäiset ravit järjestettiin vuonna 1817 Turun Aurajoen jäällä. Nykyään raveja järjestetään ympäri Suomea melkein vuoden jokaisena päivänä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!