Suomalaiset vieroksuvat pohjoismaalaisista eniten kuntosaleja

– Suomalaiset viihtyvät pohjoismaalaisista huonommin kuntosalilla. Samaan aikaan suomalaiset kärsivät kyselymme mukaan myös eniten vetämättömästä olosta. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että suomalaiset syövät välipaloja laiskemmin kuin muut pohjoismaalaiset, sanoo ravitsemusyhtiö Herbalife Nutritionin pohjoismaiden johtaja Mia Bergmann.

YouGovin Herbalife Nutritionille Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa toteuttama kysely tuo esiin yllättäviä eroja terveyteen vaikuttavissa tottumuksissa.

– Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat hyviä syömään aamiaista, kun taas norjalaiset ja tanskalaiset jättävät usein aamiaisen syömättä, Bergmann kertoo.

Suomalaisten hyvä tilanne kuitenkin muuttuu, kun aamiaisen jälkeen on aika lähteä töihin. Kyselystä käy ilmi, että pohjoismaisten työnantajien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon he panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin.

– Hyvin harva suomalainen työnantaja tarjoaa työntekijöilleen hedelmiä tai muita terveellisiä välipaloja, joita he voisivat nauttia työpäivän aikana. Suomalaiset vastasivat muita pohjoismaalaisia useammin, että heillä on työpäivän aikana nälkä. Suomalaiset myös tunsivat kärsivänsä eniten pohjoismaisista vastaajista energian puutteesta ja vetämättömästä olosta työpäivän aikana, Bergmann sanoo.

Kyselyn tuloksista käy myös ilmi, että ruotsalaiset työnantajat tarjoavat työntekijöilleen eniten terveellisiä välipaloja, ja jopa 40 prosenttia ruotsalaisista työnantajista maksaa työntekijöidensä kuntosalijäsenyyden joko kokonaan tai osittain.

Useimmat pohjoismaalaiset harrastavat liikuntaa puolen tunnin ajan vähintään kaksi kertaa viikossa. Suurin ero on siinä, mitä puolituntinen pitää sisällään.

Norjalaiset uskovat treenaavansa eniten ja olevan muita pohjoismaalaisia hoikempia. Mutta kun norjalaisilta kysytään, mitä he pitävät liikuntana, 30 prosenttia vastaajista luokittelee liikunnaksi ruoanlaiton, tiskaamisen, vaatteiden ripustamisen pyykkinarulle tai roskien viennin.

Suomalaisten ja tanskalaisten vastaukset ovat samansuuntaisia. Suomalaisilla on kuitenkin kaikkein löyhimmät kriteerit sille, mitä me pidämme liikuntana. Suomalaiset luokittelevat tanskalaisten tapaan esimerkiksi imuroinnin ja vaatteiden ripustamisen pyykkinarulle liikunnaksi.

Ruotsalaiset sen sijaan asettavat liikunnalle hyvin tiukat kriteerit. Tyypillinen ruotsalainen määrittelee liikunnaksi vain kuntosaliharjoittelun ja lenkkeilyn. Suurin osa ruotsalaisista ei pidä edes vaellusta maastossa liikuntana.

– On hyvä olla aktiivinen ja liikkua, mutta emme voi odottaa, että siivous ja imurointi tuottaisi kuntomme kannalta suuria tuloksia. Itse olisin tyytyväinen vaellettuani vuoren huipulle. Minun mielestäni se on oikein hyvää liikuntaa, Bergman arvioi.

– Arkiliikunnan oheen on kuitenkin hyvä yhdistää myös reipasta sykettä nostavaa liikuntaa. Kyselystämme käy ilmi, että suomalaisista lähes joka neljäs tuntee olonsa epämukavaksi kuntosalilla. Parhaiten salilla viihtyvät ruotsalaiset.

Vaikka arkiliikuntaa Suomessa arvostetaan, kyselyn mukaan sitä voisi kuitenkin myös lisätä. Norjalaista 21 prosenttia sanoo, että pyrkivät he aina valitsemaan aktiivisen liikuntamuodon passiivisen sijaan, kuten valitsemaan portaat hissin sijaan tai pyöräilemään lyhyet matkat. Suomalaisista samanlaisia aktiivisia liikkujia on vain 13 prosenttia.

– Tanskalaiset ja suomalaiset ovat eteviä välttämään hyötyliikuntaa. Kannattaa muistaa, että valitsemalla passiivisen vaihtoehdon säästää harvoin aikaa, Bergman muistuttaa ja jatkaa;

– Meillä kaikilla on omat arkiset haasteemme ja monet kärsivät tavalla tai toisella ajanpuutteesta. Ajattelen, että me pohjoismaalaiset voisimme ottaa oppia toisistamme. Ehkäpä norjalaiset ja tanskalaiset voisivat harkita nauttivansa aamiaiseksi jotain muuta kuin kuivan leipäviipaleen. Suomalaiset työnantajat voisivat puolestaan tarjota työntekijöilleen hedelmiä ja muita terveellisiä välipaloja, hän sanoo.

– Ruotsalaiset taas voisivat hyvin luopua kuntosaliharjoittelusta niinä päivinä, kun he vaeltavat tunturissa.

Herbalife Nutritionin tutkimusyhtiö YouGovilla teettämä kysely tehtiin tammikuussa. Kysely toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 18–74-vuotiaiden keskuudessa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ihmisten liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä asenteita ja tottumuksia. Kyselyyn osallistui 4 037 vastaajaa, ja se oli demografisesti edustava.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmää korjataan

Kaskenlinnan hoitajakutsujärjestelmä rikkoutui perjantaina.

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmä on edelleen pois käytöstä. Vikaa korjataan parhaillaan. Osastoille järjestetään tilapäistä, korvaavaa kutsujärjestelmää. Henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä on toiminut koko viikonlopun ajan normaalisti.

Kipeä olkapää? ”Olkapään vammat kannattaa hoitaa kuntoon”, sanoo olkapääortopedi

Olkapään vammaa ei kannata päästää kroonistumaan. Moni pelkää leikkausta, mutta ortopedin mukaan suurin osa olkapäävammoista saadaan kuntoon ilman leikkausta.

DNA-näytteistä tietoa eläinkantojen levittäytymisestä eri maissa

Riistapäivillä Turussa pohdittiin vesilintukantojen hoitoa, monilajista kannanhoitoa sekä suurpetokantojen, erityisesti karhun ja suden, kannanhoitoa. Teemana oli pohjoismainen yhteistyö.

Tieteellinen seminaari Turun kaupungin synnystä ja kehityksestä täyttyi hetkessä

Runsaat ja paikoin erittäin hyvin säilyneet kulttuurikerrokset, vuosikymmeniä jatkunut kaupunkiarkeologinen kaivaustoiminta ja monipuolinen historiallinen lähdeaineisto tarjoavat tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet lähestyä kysymystä kaupungin iästä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, entinen pääkaupunki ja merkittävä osa valtakunnallista historiaa. Virallisesti kaupunki vietti viime vuonna 790-vuotisjuhliaan. Laskenta aloitetaan paavin 23.1.1229 päiväämän bullan maininnasta, jossa Suomen piispa saa luvan siirtää piispanistuimen paremmalle paikalle. Arkeologisen tutkimustiedon perusteella Turun kaupunki syntyi – tai perustettiin – kuitenkin vasta noin vuoden 1300 tienoilla.

Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa ja päivittäin autoaan lataavien osuus nousee yli 70 prosenttiin.

Autoala selvitti syystalvella toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa ladattavien autojen käyttö- ja lataustapoja. Sähköautot hankitaan yleensä moniautoisiin talouksiin. Tutkimuksen mukaan yli puolet ladattavien hybridien ajokilometreistä ajetaan sähköllä. Sähköautoja ladataan erityisesti kotona ja työpaikalla. Sähköautojen ajokilometrit ovat bensiiniautoja suuremmat.

THL ja Kela selvittävät korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, 10 000 opiskelijaa saa sähköpostiinsa kyselyn

THL ja Kela toteuttavat keväällä laajan kyselyn korkeakouluopiskelijoille heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT 2020 -kyselyn saa maaliskuussa 10 000 opiskelijaa Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

S-ryhmä kasvatti myyntiään, matkailu- ja ravitsemiskaupan vire jatkui

S-ryhmän viime vuoden veroton vähittäismyynti oli 11 713 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,7 prosenttia. S-ryhmän suurin toimiala, päivittäistavarakauppa, kasvoi Suomessa 1,8 prosenttia. Liikevaihto oli 7 383 miljoonaa euroa.

Turkuseuralla huutokauppa Brinkkalassa

Turkuseura järjestää Turku-tuotteiden huutokaupan.

Turkuseura järjestää lauantaina 8. helmikuuta huutokaupan Brinkkalan talossa. Yhdistyksen tilat siivottiin ja ulkoinen varasto tyhjennettiin syksyn aikana. Siivousurakan tuloksena löytyi kasa aarteita, joita voi huutaa itselleen Turku-tuotteiden huutokaupassa.

Hjallis Harkimo vierailee Raision lukiossa

Hjallis Harkimo.

Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo luennoi Raision lukiossa yrittäjyydestä torstaina 30. tammikuuta kello 9–10. Luennon jälkeen Harkimolla on puoli tuntia aikaa lukiolaisten kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuuden järjestävät Raision lukion yrittäjyyslinjalaiset eli tilaisuus on nuorten järjestämä.

Useita eri huumeita nappaillut kuski kärähti ratista Uudenmaantiellä

Henkilöauto päätyi poliisin pysäyttämäksi Uudeenmaantiellä maanantain vastaisena yönä kello 3.10. Kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille, opiaateille ja bentsodiatsepiineille. Lisäksi kuljettajalta löytyi sätkä, jonka epäillään sisältävän marihuanaa. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta, ja hänet määrättiin ajokieltoon.

Huumekuski kärähti Köydenpunojankadulla

Poliisipartio pysäytti henkilöauton Köydenpunojankadulla eilen sunnuntaina kello 19.45. Kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena. Kuljettaja määrättiin ajokieltoon.

Raisionjoen pumppaamon ylivuoto ei aiheuttanut ympäristökatastrofia

Jätevettä pääsi Raisionjokeen marraskuun alussa noin 35 000 kuutiota.

Raisionjoen pumppaamolla oli 4.–8. marraskuuta ylivuoto. Jätevettä pääsi Raisionjokeen noin 35 000 kuutiota. Käsittelemätön jätevesi oli mikrobiologisesti erittäin huonolaatuista. Ylivuodon vuoksi mereen joutui noin 280 kiloa fosforia ja 2 200 kiloa typpeä. Kiintoainetta joutui mereen noin 11 000 kiloa.

Uusi sydämen vajaatoiminnalle altistava geenivirhe löytyi

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä.

Pop up -lajitteluasema aloittaa kierroksensa Piikkiöstä

Pop up -lajitteluasema starttaa tämän vuoden kierroksensa maanantaina 27. tammikuuta Piikkiöstä.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Pop up -lajitteluasemalle voi tuoda maksutta pieniä määriä kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkölaiteromua ja poistotekstiiliä. Aseman kuluvan vuoden ensimmäinen pysähdys on Piikkiössä maanantaina 27. tammikuuta.

Paimiolaismies puhalsi 1,98 promillea Laitilassa

Henkilöautoa kuljettanut paimiolaismies puhalsi 1,98 promillea kasitiellä Laitilassa maanantaina kello 1.35.

Suomalaisia postimerkkejä palkittiin kolmessa kansainvälisessä kilpailussa

Suomalaiset postimerkit ovat saaneet tunnustusta syksyn kansainvälisissä kilpailuissa. Ilmastonmuutos-postimerkki sai arvostetun Red Dot -muotoilupalkinnon. Laulujoutsen-merkki sijoittui EUROPA-postimerkkien kilpailussa pronssille sekä asiantuntijatuomareiden että suuren yleisön äänestyksessä. Pilviä saaristossa -merkki valittiin Nexofil-kilpailussa maailman parhaaksi vuosina 2013–17 julkaistuksi postimerkiksi.

Pelastakaa Lasten joulukeräyksellä ennätystulos

Pelastakaa Lasten joulukeräys ylsi ennätykselliseen yli 1,7 miljoonan euron tuottoon ylittäen jopa edellisen joulun ennätyskeräystuloksen. Pelastakaa Lasten Lahjaksi tulevaisuus -joulukeräyksen tuotoilla tarjotaan tukea köyhien perheiden lapsille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille kotimaassa pitkäkestoisesti. Suomessa elää 120 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Köyhillä lapsilla on muita suuremmat riskit syrjäytymiseen. Joulukeräyksen tuotoilla on merkittävä rooli Pelastakaa Lasten tavoitteessa tukea jopa 35 000 lasta ja nuorta tänä vuonna.

Katualueelle ulottuva rakennustyö sulkee ajokaistan Koulukadulla

Aidan korjaustyö sulkee vasemmanpuoleisen ajokaistan Koulukatu 6:n kohdalla torstai-iltapäivään saakka.

Urheilu

Lauri Tukonen palaa TPS-hyökkäykseen try out -sopimuksella

Lauri Tukonen.

Turun Palloseura vahvistuu 33-vuotiaalla laitahyökkääjä Lauri Tukosella . Tukonen liittyy HC TPS:n joukkueeseen maanantaina. Try out -sopimus kattaa aluksi viisi ottelua.

Rasmus Tirronen leikkaukseen, TPS:n maalivahtiosastolle vahvistusta Ruotsista

Rasmus Tirronen.

HC TPS:n maalivahti Rasmus Tirronen joutuu leikkauspöydälle. Tirronen operoidaan 27. tammikuuta. Se tarkoittaa TPS-vahdin kauden päättymistä ennenaikaisesti.

Jälkipeli: Jalkapallo on ollut Pauno Kymäläisen arkea koko elämän ajan

Leikekirjoihin on tallentunut paljon pitkän jalkapallonuran tehneen TPS-legenda Pauno Kymäläisen muistoja.

Naantalilaisen VG-62:n maakuntasarjaan 1960-luvulla nousseen joukkueen varamies, Turun Pyrkivän Suomisarja-joukkueen lupaava puolustaja, konttoristi ja parkettien partaveitsi, neljä kertaa peräkkäin Naantalin Vuoden urheilijaksi ja kerran Unikeoksi valittu taiteilijaluonteen omaava boheemi jalkapalloilija.

TPS joutuu maksamaan Jonne Virtaselle lähes 100 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut perusteettomasta työsopimuksen purkamisesta

Jonne Virtanen.

Jonne Virtasen pelaajasopimuksen päättämiseen liittyvä erimielisyys on ollut välimiesoikeuden ratkaistavana. Välimiesoikeuden tuomiolauselman mukaan HC TPS Turku Oy velvoitetaan suorittamaan Jonne Virtaselle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 98 500 euroa korkolain mukaisine korkoineen 27. lokakuuta lukien.

Åboraakkeli: TPS Salibandyn voittoputkelle jatkoa?

TPS on voittoputkessa.

TPS Salibandyn pelaaminen on nytkähtänyt nihkeän alkukauden jälkeen uomiinsa. Parhaillaan TPS on viiden ottelun voittoputkessa ja kymmenestä edellisestä Salibandyliigan ottelusta Palloseura on hävinnyt vain kerran. Tuonkin ottelun Oilersille vieraissa vain niukasti 8–6.

HC TPS:n yleisömäärä pudonnut harvinaisen rajusti

Punainen on ollut hallitseva väri tällä kaudella TPS:n kotiotteluissa.

Tyhjien penkkien punainen meri tai turkulainen purjehduskausi ovat käsitteitä, kun syksyisin puhutaan HC TPS:n kotiotteluiden yleisömääristä. Tällä kaudella yleisömäärät ovat kuitenkin sukeltaneet tavalla, jota ei voi laittaa pitkittyneen purjehduskauden piikkiin.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!