Hyönteistuhojen torjumiseksi ehdotetaan lakimuutoksia

Kirjanpainajahyönteisen tuhoamaa metsää. Kirjanpainaja lisääntyy usein räjähdysmäisesti avohakkuiden vieressä ja säikäyttää metsänomistajat. Luonnonmetsissä kirjanpainaja on tervetullut vierailija rajoittaessaan kuusta ja luodessaan lahopuuta. Tässä kasvaa kantokääpää. Kirjanpainajahyönteisen tuhoamaa metsää. Kirjanpainaja lisääntyy usein räjähdysmäisesti avohakkuiden vieressä ja säikäyttää metsänomistajat. Luonnonmetsissä kirjanpainaja on tervetullut vierailija rajoittaessaan kuusta ja luodessaan lahopuuta. Tässä kasvaa kantokääpää. Kuva: Jori Liimatainen

Ilmaston lämpeneminen lisää riskiä erilaisiin metsätuhoihin. Myrskytuhojen lisäksi metsiä uhkaavat muun muassa hyönteistuhot.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutuksia. Koska muutokset ovat olleet voimassa vasta joitakin vuosia, vaikutuksia on vielä osin liian varhaista arvioida. Lisäpohdintaa tarvitaan kuitenkin jo tässä vaiheessa etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta.

Metsälain uudistukset ja laki metsätuhojen torjunnasta tulivat voimaan 1.1.2014. Tavoitteina oli muun muassa lisätä metsänomistajien valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä, selkeyttää säännöksiä ja tehostaa viranomaistoimintaa. Osa tavoitteista onkin arvioinnin mukaan saavutettu, mutta joiltakin osin vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa tai niitä voidaan pitää jopa tavoitteiden vastaisina.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö, metsäneuvos Marja Kokkonen sanoo tutkijaryhmän tehneen hyvää työtä lakimuutosten vaikutusten arvioinnissa.

– Tulosten pohjalta näyttää siltä, että metsälain ja metsätuholain muutokset ovat pääosin onnistuneita ja ne ovat tuottaneet halutun suuntaisia muutoksia, sanoo Kokkonen. Raportti antaa kuitenkin hänen mukaansa aihetta myös lisäpohdintaan etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta. Tarvetta mahdollisiin jatkotoimiin tarkastellaan ministeriössä jo lähiviikkoina.

– Metsänomistajien omat tavoitteet ja arvostukset on metsälain muutosten myötä mahdollista ottaa metsien hoidossa aiempaa paremmin huomioon, sanoo vaikutusarviointia koordinoinut Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Lisääntynyt valinnanvapaus mahdollistaa myös metsätalouden kannattavuuden paranemisen.

Metsien keskimääräinen päätehakkuuikä on laskenut metsälain uudistamisen jälkeen, mutta puuston keskijäreys päätehakkuissa on toisaalta kasvanut.

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen (2019) tulosten mukaan lain suoma valinnanvapaus on lisännyt metsänomistajien tyytyväisyyttä käytössä oleviin metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Lakimuutoksen mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on kuitenkin lähtenyt hyvin hitaasti liikkeelle.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmän käyttöä omissa metsissään harkitsevien metsänomistajien osuus on vähentynyt 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2011 vuoteen 2019, ja kannastaan epävarmojen osuus on yli kaksinkertaistunut. Menetelmää kohtaan tunnetaan epävarmuutta yleisimmin pienten, enintään 20 hehtaaria metsää omistavien keskuudessa. Tulos viitannee siihen, ettei tietoa erilaisten menetelmien soveltuvuudesta erilaissa kohteissa ole vielä riittävästi saatavilla.

– Metsänhoidon näkökulmasta muutokset metsissä ovat vielä pieniä, joten lakimuutosten onnistumista on syytä arvioida uudelleen joidenkin vuosien kuluttua. Silloin myös toimintaympäristöstä ja lakien toimeenpanosta on kertynyt tietoa pidemmältä ajalta, sanoo Kniivilä.

Metsälain muutoksen vaikutukset monimuotoisuuteen ovat toistaiseksi osin epäselvät. Puulajimuutoksia ei ole havaittavissa, ja heikkotuottoisten soiden uudistamisvelvoitteen poistamisen vaikutukset näkyvät vasta vähitellen.

Metsälaissa määritellään metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet on säilytettävä tai joita on vahvistettava. Näiden niin sanottujen metsälakikohteiden edellytykseksi määriteltiin lakimuutoksessa aiemmasta poiketen pienialaisuus tai metsätaloudellinen vähämerkityksellisyys, mikä on käytännössä johtanut kohteiden selvään vähenemiseen. Tämä heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista.

– Tältä osin lakimuutoksen vaikutuksia metsäluontoon tulisi selvittää tarkemmin kuin mitä tässä arvioinnissa on ollut mahdollista tehdä, sanoo Luken tutkija Juha Siitonen.

Metsätuholaki on ollut juurikäävän torjunnan osalta suhteellisen onnistunut, mutta hyönteistuhojen torjunnan näkökulmasta laki ei ole nykyisellään kaikilta osin toimiva.

– Ilmaston lämpeneminen lisää laajamittaisten kirjanpainajatuhojen riskiä, ja puutavaran poistopäivämääriä olisi ainakin kuusen osalta osilla alueista siksi aikaistettava, sanoo Luken tutkija Markus Melin. Kirjanpainajan toisen sukupolven mahdollisesta tuhopotentiaalista olisi lisäksi tehtävä lisätutkimuksia.

– Säännösten selkeyttämisen ja viranomaistoiminnan näkökulmasta uudistus on ollut pääsääntöisesti onnistunut, sanoo erikoistutkija Kniivilä.

Esimerkiksi taimikon perustamisilmoituksista luopuminen on vähentänyt hallinnollista taakkaa, mutta metsävaratiedon laatu on toisaalta samalla heikentynyt. Hallinnollisen taakan keventämisen taustalla tulisikin tutkijoiden mielestä aina olla kokonaisvaltainen kustannus-hyötyanalyysi.

Tutkijat suosittavat lisäksi, että metsälain ja metsätuholain rikkomusten seuraamukseksi tulisi harkita hallinnollista seuraamusmaksua nykyisen sakkorangaistuksen sijasta. Maastotarkastuksista tulisi lisäksi siirtyä entistä enemmän digitaalisiin valvontamenetelmiin.

Metsätuholain omavalvontavelvollisuus tulisi arvioinnin mukaan laajentaa koskemaan ammattimaisten toiminnanharjoittajien, eli puutavaran omistajien ja hakkuuoikeuden haltijoiden, lisäksi myös puunvälitystoimintaa harjoittavia tahoja, koska he toimivat käytännössä usein samalla tavalla kuin puunostajat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Raision seudun Vihreille uusi hallitus

Raision seudun Vihreät valitsi syyskokouksessaan Kristiina Engströmin jatkoon yhdistyksen puheenjohtajana. Uutena hallitukseen valittiin Mirva Salonen . Uusi hallitus järjestäytyi tammikuun kokouksessa, jossa Saila Rintee valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja Mirva Salonen sihteeriksi. Tuula Suomi valittiin jatkamaan taloudenhoitajana ja Tarja Ihander sai vastuun emäntänä.

Kipeä olkapää? ”Olkapään vammat kannattaa hoitaa kuntoon”, sanoo olkapääortopedi

Olkapään vammaa ei kannata päästää kroonistumaan. Moni pelkää leikkausta, mutta ortopedin mukaan suurin osa olkapäävammoista saadaan kuntoon ilman leikkausta.

Lämpöpumppujen myynti kasvoi lähes kolmanneksella

Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 30 prosenttia ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna.

Muutoksenhaun asiakirjoja jäi toimittamatta Kelan järjestelmävirheen vuoksi

Kelan tietojärjestelmästä löytyneen virheen vuoksi osa asiakkaiden 12.3.2018–3.12.2019 muutoksenhakuun liittyvistä asiakirjoista ei ole siirtynyt Kelasta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Virhe koski 439 tapausta, ja asiakirjoja jäi toimittamatta yhteensä 8 548.

Maakuntahallitus: Rantarata ei kelpaa Tunnin junan vaihtoehdoksi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku-välin nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA).

Väylä ja VR FleetCare testaavat uutta teknologiaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi

Vaihteissa esiintyneet viat aiheuttivat viime vuonna yli 5 000 häiriötä junaliikenteeseen.

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihde on radan liityntäkohta, josta junat ohjataan raiteilta toiselle.

Uudistettu henkilöasiakkaan sairauspäivärahan verkkohakemus otetaan käyttöön

Kelan henkilöasiakkaille tarkoitettu sairauspäivärahan verkkohakemus on tällä hetkellä poissa käytöstä. Sairauspäivärahaa voi hakea paperilomakkeilla tai puhelimitse. Uudistettu verkkohakemus pyritään avaamaan mahdollisimman pian.

Turun yliopisto ja Singapore Maritime Institute jatkavat innovaatioyhteistyötään

Innovaatioleirin osallistujat, mentorit ja yhteistyöorganisaatioiden edustajat leirin päätöstilaisuudessa.

Turun yliopisto ja Singapore Maritime Instituten järjestivät yhteistyössä jo toisen Innovation Camp -innovaatioleirin. Singaporessa 11.–16. tammikuuta järjestetyn leirin voittaja valittiin viime torstaina. Leiri järjestettiin yhteistyössä yrityskumppanien Jurong Portin, MacGregorin and The China Navigation Companyn kanssa.

Sakari Alhopuron säätiön apurahat haettavissa helmikuussa

Sakari Alhopuron säätiön apurahat suunnataan tänä vuonna lääketiedettä sekä monitieteistä ympäristötutkimusta, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua edistävään tutkimukseen.

Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoidon seurantaohjelmaksi vuosille 2020–26 käynnistynyt

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa näkemyksiä Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta vuosille 2020–26.

Nuori turkulaisyrittäjä kokoaa ulkosuomalaisten tarinat yhteen

Viime viikolla avattu suomalaisetmaailmalla.fi-sivusto kokoaa ja kertoo ulkosuomalaisten tarinoita. Sivusto on niittänyt paljon kiitosta ulkosuomalaisilta, jotka ovat kaivanneet yhteistä alustaa omien kokemuksiensa ääneksi.

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmää korjataan

Kaskenlinnan hoitajakutsujärjestelmä rikkoutui perjantaina.

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmä on edelleen pois käytöstä. Vikaa korjataan parhaillaan. Osastoille järjestetään tilapäistä, korvaavaa kutsujärjestelmää. Henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä on toiminut koko viikonlopun ajan normaalisti.

DNA-näytteistä tietoa eläinkantojen levittäytymisestä eri maissa

Riistapäivillä Turussa pohdittiin vesilintukantojen hoitoa, monilajista kannanhoitoa sekä suurpetokantojen, erityisesti karhun ja suden, kannanhoitoa. Teemana oli pohjoismainen yhteistyö.

Tieteellinen seminaari Turun kaupungin synnystä ja kehityksestä täyttyi hetkessä

Runsaat ja paikoin erittäin hyvin säilyneet kulttuurikerrokset, vuosikymmeniä jatkunut kaupunkiarkeologinen kaivaustoiminta ja monipuolinen historiallinen lähdeaineisto tarjoavat tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet lähestyä kysymystä kaupungin iästä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, entinen pääkaupunki ja merkittävä osa valtakunnallista historiaa. Virallisesti kaupunki vietti viime vuonna 790-vuotisjuhliaan. Laskenta aloitetaan paavin 23.1.1229 päiväämän bullan maininnasta, jossa Suomen piispa saa luvan siirtää piispanistuimen paremmalle paikalle. Arkeologisen tutkimustiedon perusteella Turun kaupunki syntyi – tai perustettiin – kuitenkin vasta noin vuoden 1300 tienoilla.

Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa ja päivittäin autoaan lataavien osuus nousee yli 70 prosenttiin.

Autoala selvitti syystalvella toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa ladattavien autojen käyttö- ja lataustapoja. Sähköautot hankitaan yleensä moniautoisiin talouksiin. Tutkimuksen mukaan yli puolet ladattavien hybridien ajokilometreistä ajetaan sähköllä. Sähköautoja ladataan erityisesti kotona ja työpaikalla. Sähköautojen ajokilometrit ovat bensiiniautoja suuremmat.

THL ja Kela selvittävät korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, 10 000 opiskelijaa saa sähköpostiinsa kyselyn

THL ja Kela toteuttavat keväällä laajan kyselyn korkeakouluopiskelijoille heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT 2020 -kyselyn saa maaliskuussa 10 000 opiskelijaa Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

S-ryhmä kasvatti myyntiään, matkailu- ja ravitsemiskaupan vire jatkui

S-ryhmän viime vuoden veroton vähittäismyynti oli 11 713 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,7 prosenttia. S-ryhmän suurin toimiala, päivittäistavarakauppa, kasvoi Suomessa 1,8 prosenttia. Liikevaihto oli 7 383 miljoonaa euroa.

Turkuseuralla huutokauppa Brinkkalassa

Turkuseura järjestää Turku-tuotteiden huutokaupan.

Turkuseura järjestää lauantaina 8. helmikuuta huutokaupan Brinkkalan talossa. Yhdistyksen tilat siivottiin ja ulkoinen varasto tyhjennettiin syksyn aikana. Siivousurakan tuloksena löytyi kasa aarteita, joita voi huutaa itselleen Turku-tuotteiden huutokaupassa.

Urheilu

Lauri Tukonen palaa TPS-hyökkäykseen try out -sopimuksella

Lauri Tukonen.

Turun Palloseura vahvistuu 33-vuotiaalla laitahyökkääjä Lauri Tukosella . Tukonen liittyy HC TPS:n joukkueeseen maanantaina. Try out -sopimus kattaa aluksi viisi ottelua.

Rasmus Tirronen leikkaukseen, TPS:n maalivahtiosastolle vahvistusta Ruotsista

Rasmus Tirronen.

HC TPS:n maalivahti Rasmus Tirronen joutuu leikkauspöydälle. Tirronen operoidaan 27. tammikuuta. Se tarkoittaa TPS-vahdin kauden päättymistä ennenaikaisesti.

Jälkipeli: Jalkapallo on ollut Pauno Kymäläisen arkea koko elämän ajan

Leikekirjoihin on tallentunut paljon pitkän jalkapallonuran tehneen TPS-legenda Pauno Kymäläisen muistoja.

Naantalilaisen VG-62:n maakuntasarjaan 1960-luvulla nousseen joukkueen varamies, Turun Pyrkivän Suomisarja-joukkueen lupaava puolustaja, konttoristi ja parkettien partaveitsi, neljä kertaa peräkkäin Naantalin Vuoden urheilijaksi ja kerran Unikeoksi valittu taiteilijaluonteen omaava boheemi jalkapalloilija.

TPS joutuu maksamaan Jonne Virtaselle lähes 100 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut perusteettomasta työsopimuksen purkamisesta

Jonne Virtanen.

Jonne Virtasen pelaajasopimuksen päättämiseen liittyvä erimielisyys on ollut välimiesoikeuden ratkaistavana. Välimiesoikeuden tuomiolauselman mukaan HC TPS Turku Oy velvoitetaan suorittamaan Jonne Virtaselle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 98 500 euroa korkolain mukaisine korkoineen 27. lokakuuta lukien.

Åboraakkeli: TPS Salibandyn voittoputkelle jatkoa?

TPS on voittoputkessa.

TPS Salibandyn pelaaminen on nytkähtänyt nihkeän alkukauden jälkeen uomiinsa. Parhaillaan TPS on viiden ottelun voittoputkessa ja kymmenestä edellisestä Salibandyliigan ottelusta Palloseura on hävinnyt vain kerran. Tuonkin ottelun Oilersille vieraissa vain niukasti 8–6.

HC TPS:n yleisömäärä pudonnut harvinaisen rajusti

Punainen on ollut hallitseva väri tällä kaudella TPS:n kotiotteluissa.

Tyhjien penkkien punainen meri tai turkulainen purjehduskausi ovat käsitteitä, kun syksyisin puhutaan HC TPS:n kotiotteluiden yleisömääristä. Tällä kaudella yleisömäärät ovat kuitenkin sukeltaneet tavalla, jota ei voi laittaa pitkittyneen purjehduskauden piikkiin.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!