Lääkärit tarvitsevat lisää tietoa median toimintaperiaatteista

Ulla Ahlmén-Laiho. Ulla Ahlmén-Laiho. Kuva: Turun yliopisto

Lääkärit eivät ole median hampaissa enempää kuin muutkaan ammattiryhmät. Suuri osa toimittajien ja lääkärien välisistä konflikteista voitaisiin välttää, jos lääkärit tuntisivat media-alan eettiset ohjeet ja yhteistyöstä annetut suositukset paremmin. Tämä käy ilmi LL Ulla Ahlmén-Laihon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa, jonka mukaan sekä suomalaiset terveystoimittajat että lääkärit määrittelevät luotettavan terveysuutisoinnin ennen kaikkea tieteellisyyden kautta.

Tiede kiinnostaa tutkimusten mukaan suurta yleisöä, ja lääketiede on yksi sen seuratuimmista aihealueista. Osa journalisteista erikoistuu terveysaiheisiin, ja heille lääketieteen ammattilaiset ovat erityisen tärkeä yhteistyökumppani ja tietolähde. Sekä lääkärit että terveystoimittajat uskovat mediassa esitetyn ohjailevan potilaiden terveysvalintoja, mutta varsinaisten median kautta toteutettujen valistuskampanjoiden teho jää tutkimusten mukaan monen syyn yhteisvaikutuksesta usein heikoksi.

Ahlmén-Laihon väitöstutkimus kartoitti lääkäreiden rooleja muun muassa asiantuntijoina ja tietolähteinä median terveyttä ja sairautta käsittelevissä sisällöissä. Tutkimuksen aineistona oli kaksiosainen kyselytutkimus, johon vastasivat suomalaiset terveysjournalistit ja lääkärit, sekä Julkisen sanan neuvoston tapausaineisto lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja eläinlääkäreihin liittyvien kanteluiden osalta.

Väitöstutkimus osoitti, että suomalaiset lääketieteen edustajat ajautuvat varsin harvoin vakaviin konflikteihin median kanssa. Salassapitovelvollisuus vaikeuttaa lääkärien mahdollisuutta vastata negatiiviseen julkisuuteen yksittäisissä potilastapauksissa, mutta ei tee sitä mahdottomaksi.

– Useimmat ongelmatilanteet median kanssa olisivat vältettävissä lääkärien paremmalla journalististen käytäntöjen sekä alan eettisten ohjeiden ja suositusten tuntemuksella, Ahlmén-Laiho sanoo.

Tutkimus osoitti myös, että ne suomalaiset journalistit, jotka katsovat erikoistuneensa terveysaiheisiin siinä määrin, että ovat liittyneet alan yhdistykseen, kokivat edustavansa juttuja tehdessään pääosin lääketieteen näkökulmaa. Sekä lääkärit että nämä journalistit määrittelevät kyselytutkimuksen perusteella luotettavan terveysuutisoinnin ennen kaikkea tieteellisyyden kautta.

– Merkittävä enemmistö suomalaisista terveysaiheisiin erikoistuneista journalisteista koki työnsä lähtökohdaksi lääketieteen ennemmin kuin vaihtoehtoiset terveyskäsitykset, Ahlmén-Laiho kertoo.

Lääkäreiden ja median yhteistyöprosessin haasteina terveysjournalistit näkevät lääkäreiden kiireen ja aiemmissakin tutkimuksissa havaitut, journalisteihin kohdistuvat odotukset vankoista lääketieteen pohjatiedoista. Ristiriitoja voi syntyä myös lääkäreiden pyrkimyksestä pitää kiinni tieteellisen kielen tarkkuusvaatimuksista yleistajuisuuden kustannuksella.

– Lääkärin tulisi olla prosessin asiantuntija, mutta paikoin toimittajat kokevat ammattikunnan edustajan pyrkineen hallitsemaan yhteistyöprosessia siten, että toimittajan osaaminen yleistajuistamisessa ja kielen käytössä saattoi jäädä hyödyntämättä, Ahlmén-Laiho kertoo.

Tähän on tosin historiallistakin taustaa.

– Suomalaiset lääkärit ovat jo pitkään välittäneet aktiivisesti terveystietoa suurelle yleisölle median kautta ilman välikäsiä; osasyynä tähän on se, että varsinainen toimittajien tekemä terveysjournalismi on verraten nuori ala, Ahlmén-Laiho huomauttaa.

Toimittajan hyvät kokemukset yhteistyöstä tietyn lääkärin kanssa voivat johtaa tutkimuksen journalistivastaajien mukaan saman asiantuntijan toistuvaan käyttöön. Joskus tarve säilyttää hyvä yhteistyö ja taata sen jatkuminen voivat kuitenkin johtaa jopa liian suureen journalistisen päätösvallan siirtymiseen ja keskittymiseen rajatulle joukolle asiantuntijoita.

– Journalisti on alan sisäisten eettisten ohjeiden mukaan velvoitettu suhtautumaan kaikkiin lähteisiinsä yhtä kriittisesti, Ahlmén-Laiho muistuttaa.

Osana väitöstutkimustaan Ahlmén-Laiho kartoitti, millaisia lääkäreihin liittyviä kanteluita on tehty suomalaisen median eettiseen itsesääntelyelimeen, Julkisen sanan neuvostoon. Kartoituksen perusteella suuri osa kanteluun johtaneista ongelmatilanteista olisi ollut estettävissä median pelisääntöjen paremmalla tuntemuksella.

Väitöstutkimuksessa selvisi, että suomalaiset lääkärit tuntevat varsin huonosti Lääkäriliiton ja Journalistiliiton yhdessä laatiman tiedotussuosituksen ja niin kutsutut Journalistin ohjeet, joihin Julkisen sanan neuvostokin päätöksensä perustaa. Kun yhteistyön periaatteet ovat selvät kummallekin osapuolelle, voidaan välttää väärät odotukset esimerkiksi siitä, että journalistilla olisi velvoite esittää haastateltava aina positiivisessa valossa.

– Julkisen vallan ja varojen käyttäjänä terveydenhuolto ja sen ammattilaiset ovat ymmärrettävästi mediaa kiinnostava taho. Julkisen sanan neuvoston kanteluaineistossa lääkärit eivät kuitenkaan ole mediakonfliktien osapuolena millään tavalla yliedustettuina, Ahlmén-Laiho toteaa.

Lääkäriliiton ja Journalistiliiton yhteinen tiedotussuositus velvoittaa varsinkin johtavassa asemassa olevia lääkäreitä viestimään aktiivisesti. Lisäksi on vallalla ajatus tieteen yhteiskuntasopimuksesta ja velvoitteesta kommunikoida tuloksista oman yhteisönsä ulkopuolelle. Oikean tiedon tuominen suuren yleisön saataville on Ahlmén-Laihon väitöstutkimuksen perusteella lääkärikunnan keskeinen motiivi mediayhteistyölle. Negatiiviset tapahtumat ovat kuitenkin herkemmin uutisia kuin positiiviset, ja ne myös muistetaan paremmin.

– Positiivisen uutisten määrään voi terveydenhuolto kuitenkin vaikuttaa itse tarjoamalla juttuaiheita medialle esimerkiksi uusista hoitomuodoista. Tällä saralla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks tutkii ja hoitaa -luentosarja on erinomainen avaus, joka on saanut myös hyvin medianäkyvyyttä, Ahlmén-Laiho muistuttaa.

Kaikesta terveyteen ja sairauteen liittyvästä ei voi puhua pelkästään näyttöön perustuvan tutkimustiedon kautta. Ahlmén-Laiho havaitsi väitöstutkimuksessaan, että terveysjournalistien suhtautuminen tunneperäiseen ilmaisuun terveysjournalismissa oli kahtiajakoinen: koskettavuus ja kiinnostavuus nähtiin hyvän terveysjutun ominaisuuksina, mutta ne tuotiin esille myös epäluotettavuutta luovina tekijöinä.

– Terveysjournalistit myös pitivät yksittäisen potilaan näkökulman esille tuomista mediassa ongelmattomampana kuin lääkärit, Ahlmén-Laiho sanoo.

Median moniäänisyyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että erilaiset kokemukset ja äänet pääsevät esille.

Ahlmén-Laiho toivoo väitöstutkimuksensa lisäävän toimittajien ja lääkärien ymmärrystä toistensa ajatusmaailmasta median osalta ja näin poistavan yhteistyön esteitä. Oikean tiedon välittäminen terveydestä ja sairaudesta suurelle yleisölle kiinnostavasti ja ymmärrettävästi on molempien ammattiryhmien tavoite, ja journalistien asiantuntemus tiedon popularisoinnissa kannattaa lääkärikunnan hyödyntää – vain ymmärretty viesti menee perille.

Ahlmén-Laiho esittää väitöskirjansa Suomalaisten lääkäreiden suhde joukkotiedotusvälineisiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13. joulukuuta.

Vastaväittäjänä oni professori Esa Väliverronen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sakari Suominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia lokakuussa

Rakentamisen työpäiväkorjatun liikevaihdon ja myynnin määrän vuosimuutos, lokakuu 2019, %.

Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi lokakuussa 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Myynnin määrällä mitattuna liikevaihto kuitenkin laski 1,2 prosenttia. Toimialoista kasvua esiintyi talonrakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa, kun taas maa- ja vesirakentamisen liikevaihto oli selvässä laskussa.

NÄIN VIETÄT RENNON JOULUN – VIISI VINKKIÄ, JOILLA SELÄTÄT JOULUSTRESSIN JA LAHJAPANIIKIN

Naantalin Kylpylän henkilökunta on valmistanut vierailleen yli 30 joulua. Nyt he paljastavat parhaat lahja- ja jouluvinkkinsä rentoon jouluun.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistukset vahvistettu

Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on elokuun 2020 alusta alkaen 288 euroa ja alin perittävä maksu on 27 euroa. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 144 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Äänestä Flavoria voittoon

Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Turun yliopiston kehittämä Flavoria-tutkimusalusta on selvittänyt tiensä arvostetun PRO-kilpailun finaaliin. Uraauurtava ravintolakonsepti tuottaa tutkimustietoa eri alojen hyödynnettäväksi. Tiedettä, vastuullisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä yhdistelevän Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Eurojackpotissa yksi täysosuma

Eurojackpotin kierroksen 50/2019 arvonnassa löytyi yksi täysosuma. Yli kymmenen miljoonan euron voitto matkasi Saksaan.

Saaristoasiain neuvottelukunta tyytymätön Postin suunnitelmiin vähentää postinjakelua saaristossa

Postin suunnitelmat vähentää saaristoalueiden postinjakelua Varsinais-Suomen saaristossa on puhututtanut saaristolaisia keväästä alkaen. Myös saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on ottanut kantaa Postin suunnitelmiin heikentää saaristolaisten peruspalveluita saaristossa.

Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden osuus kasvoi yhä

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2018, %.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2018 kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Ammattikorkeakoulutuksessa heistä jatkoi kymmenen prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18 prosenttia.

Talouden heikentynyt suhdanne näkyy puukaupassa

Puukauppa on edellisvuosia vaisumpaa. Kuitu- ja tukkipuun ostomäärät ovat tammi-marraskuun ajalta viiden edellisen vuoden keskiarvoa jäljessä.

Alle puolet hoitoa odottaneista pääsi viikossa terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle

Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen eri aluehallintovirastojen alueella lokakuussa 2019, %.

Asiakkaista lähes 40 prosenttia pääsi lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottokäynnille pääsi yli 70 prosenttia asiakkaista viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi terveyskeskukseen yhteyttä ottaneen kansalaisen hoidon tarpeen.

Nuohousuudistus ei tuonut suuria muutoksia

Nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin uudistuksesta huolimatta.

Nuohousuudistus ei ole nuohouspalvelun käyttäjien mielestä aiheuttanut suuria muutoksia nuohouspalveluun, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Vastaajista hiukan yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että kuluvana vuonna nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin.

Inflaatio marraskuussa 0,7 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,7 prosenttia. Lokakuussa inflaatio oli myös 0,7 prosenttia.

Jokirantaa kehitettävä yhteisenä olohuoneena

Aurajoen rantapenkereellä nykyisin kulkeva kevyenliikenteen väylä on kirjoittajien mielestä erittäin suosittu, mutta huonosti toimiva.

Aurajokirantaan Itäiselle Rantakadulle suunnitellut uudet pyöräilyreitit ovat herättäneet keskustelua ja niiden on pelätty muun muassa vaikeuttavan autoliikenteen sujuvuutta. Aihe ansaitsee osakseen toisenlaisiakin näkökohtia.

Syöpärahastot jakoivat syöpätutkimukseen 195 000 euroa

Lounaissuomalaiset syöpärahastot ovat myöntäneet 190 000 euroa Varsinais-Suomessa tehtävään syöpätautien tieteelliseen tutkimustyöhön ja 5000 euroa matka-apurahoina. 4 000 euron suuruisia väitöskirja-apurahoja jaettiin kymmenelle ja 10 000 euron suuruisia tutkimusapurahoja kuudelle syöpätutkijalle. Lisäksi myönnettiin matka-apurahoja 5 000 euron arvosta.

Sairauspäiväraha vastaa jatkossa entistä paremmin tulotasoa, myös hakeminen helpottuu

Vuoden 2020 alusta voimaan tuleva lakimuutos yksinkertaistaa sairausvakuutuslain mukaisten maksettavien päivärahojen määräytymisperusteita. Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, luovutuspäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Esimerkiksi maaliskuussa alkavaan etuuteen huomioidaan tulot ajalta 1.2.–31.1. Poikkeus ovat kuitenkin tammikuussa 2020 alkavat päivärahat. Niissä huomioidaan tulot ajalta 1.1.–31.12.2019.

Rauhaa päälle maan Martinkirkossa

Turun konservatorion kamarikuoron ja kamariorkesterin yhteinen joulukonsertti Rauhaa päälle maan vie kuulijan matkalle halki talvisen Euroopan. Martinkirkossa kuullaan 20. joulukuuta kello 19 jouluisia lauluja kaikista Pohjoismaista niiden omalla kielellä: muun muassa islantilainen joulusatu, H. C. Andersenin runoutta ja toki myös Toivo Kuulan Rukous, joka on olennainen palanen joka kuoronystävän joulua. Orkesterin matkassa käydään Italiassa saakka, ja yhteisnumeroina nautitaan vahvasta saksalaisesta kantaattiperinteestä. Konsertin johtavat Timo Lehtovaara ja Jukka Perksalo .

Matti Rihko jatkaa Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana

Matti Rihko.

Tractatus Properties Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko jatkaa ensi vuonna Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat Meyer Turku Oy:n varatoimitusjohtaja Tapani Pulli ja Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara .

Turun sosiaalipäivystyksen toiminta-alueeksi koko Varsinais-Suomi

Turun sosiaalipäivystys vastaa jatkossa koko Varsinais-Suomen virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä, kun Vakka-Suomi tulee mukaan yhteistyöhön ensi vuoden alussa. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat jatkossa edelleen itse virka-ajan sosiaalipäivystyksestä.

Urheilu

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Åboraakkeli: Raipe on outo valinta

Raimo Helminen.

Moni hieraisi viime viikolla silmiään, kun TPS tiedotti kauden 2020–21 päävalmentajastaan. Raimo Helminen oli sellainen kani hatusta, jota Turussa ei osattu odottaa.

Turun Voimamiesten Mattias Poutanen paini hopealle Ilmajoella

Mattias Poutanen.

Ilmajoella painittiin lauantaina kansainvälinen kreikkalais-roomalaisen painin UWW Arvo Haavisto -turnaus. Turun Voimamiesten Mattias Poutanen sijoittui 60 kilon sarjassa hopealle.

Jälkipeli: Liikuntahallien parketeilla pelit käyvät vähiin

Kupittaan palloiluhallissa TPS Salibandyn pelatessa otteluaan parketin päälle asennettaan erillinen liigamatto. Sitä ennen pitää poistaa parketin päälle asennettu harjoitusmatto.

Tuskin moni edes aavisti vuosia sitten, että nykyään suurin osa Veikkausliigan peleistä pelataan keinonurmella. Enää hyvin harvoin Suomessa perustetaan luonnonnurmella katettuja jalkapallokenttiä.

Jokainen piste Huuhkajille on kova suoritus EM-kisojen B-lohkosta

Suomen maajoukkue voi lähteä paineetta ensi kesänä EM-kisojen B-lohkoon.

Historiallinen jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta toi Huuhkajien vastustajiksi ensi kesänä Venäjän, Tanskan ja Belgian. Millaiset maat vastaan oikeastaan tulevat?

Kymmenen sakki karkaamassa TPS:ltä

Marko Virtasen aikana TPS:n pelillinen puoli on parantunut, mutta se ei ole näkynyt sarjataulukossa.

Liigakausi vasta lähestyy puoltaväliä, mutta jo nyt aletaan olla tilanteessa, jossa voi kysyä, onko kausi TPS:n osalta ohi.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.