Ohra esihistoriallisen ajan tärkein viljelykasvi Suomessa

Esihistoriallisia keräilykasvien hiiltyneitä jäännöksiä: ruusun marja eli kiulukka, pähkinänkuoren katkelma, vadelman siemen, ulpukan siemen ja tuomen siemen. Ruusun marja on kivikautinen ja löytynyt Saltvikin Glamildersin kivikautiselta asuinpaikalta. Pähkinänkuoren kappale ja vadelman siemen ovat Virolahden Meskäärtyn kivikautiselta asuinpaikalta. Ulpukan siemen on löytynyt Rovaniemen Koskenniskan kivikautiselta asuinpaikalta. Tuomen siemen on Salon Isokylän rautakautiselta asuinpaikalta. Jäänteet eivät ole samassa mittakaavassa. Esihistoriallisia keräilykasvien hiiltyneitä jäännöksiä: ruusun marja eli kiulukka, pähkinänkuoren katkelma, vadelman siemen, ulpukan siemen ja tuomen siemen. Ruusun marja on kivikautinen ja löytynyt Saltvikin Glamildersin kivikautiselta asuinpaikalta. Pähkinänkuoren kappale ja vadelman siemen ovat Virolahden Meskäärtyn kivikautiselta asuinpaikalta. Ulpukan siemen on löytynyt Rovaniemen Koskenniskan kivikautiselta asuinpaikalta. Tuomen siemen on Salon Isokylän rautakautiselta asuinpaikalta. Jäänteet eivät ole samassa mittakaavassa. Kuva: Santeri Vanhanen

Mitä kasveja ihmiset keräilivät esihistoriallisena aikana ja miten kasveja hyödynnettiin? Milloin ensimmäiset viljelykasvit ilmaantuvat ja mistä ne ovat peräisin? Miten viljely kehittyy sen omaksumisen jälkeen?

Näiden kysymysten selvittämiseksi FM Santeri Vanhanen tutki arkeologisilta kaivauksilta löytyviä muinaisia kasvinjäänteitä, kuten pähkinänkuoria, siemeniä ja viljanjyviä. Tutkimus valottaa ihmisten ja kasvien välistä vuorovaikutusta esihistoriallisena aikana.

– Jos tiedämme mitä kasveja he viljelivät ja keräilivät, voimme ymmärtää esihistoriallisia ihmisiä paremmin, Vanhanen sanoo.

Suomessa käytettiin lukuisia eri kasveja kivikaudelta lähtien. Esimerkiksi hasselpähkinöitä ja vesipähkinöitä kerättiin ravinnoksi, ja ne kasvoivatkin nykyistä pohjoisempana. Kasvien keräily jatkui maanviljelyksen alettua, mutta viljat vaikuttavat korvanneen hiilihydraattipitoiset luonnonkasvit, kuten ulpukan. Esimerkiksi ahomansikan, vadelman ja katajan käyttö silti jatkui. Näitä kerättiin mahdollisesti maun ja lääkinnällisten vaikutusten vuoksi.

Maanviljely levisi Lähi-idästä Eurooppaan muuttavien väestöjen mukana. Matkan aikana maanviljelijäkulttuurit muuttivat muotoaan. Metsästäjä-keräilijät vaikuttivat DNA:han, esinekulttuuri muutti muotoaan, ja viljelykasvien määrä väheni siirryttäessä pohjoista kohti.

Vanhanen löysi Suomen varhaisimmat ohran ja vehnän jyvät Ahvenanmaalta. Ensimmäiset jyvät osoittautuivat noin 5 000 vuotta vanhoiksi. Tällöin saarille muutti Tukholman alueelta kuoppakeraamisen kulttuurin hylkeenpyyntiin erikoistuneita metsästäjä-keräilijöitä. He olivat ilmeisesti omaksuneet maanviljelyn 6 000 vuotta sitten Skandinaviaan levittäytyneiltä maanviljelijöiltä.

– Tulos yllätti, koska hyvin harvoin on voitu todeta metsästäjä-keräilijöiden omaksuneen taidon viljellä maata, Vanhanen kertoo.

Ensimmäisen viljelyaallon jälkeen Suomessa oli noin tuhannen vuoden katkos viljelykasvien esiintymisessä, vaikka Viron kautta levittäytynyt nuorakeraaminen kulttuuri harjoittikin eläinten pitoa.

Viljanjyvälöytöjen perusteella viljely vakiintui Suomen lounaisella rannikkoalueella pronssikauden alusta alkaen, eli noin 3500 vuotta sitten. Hautamuotojen ja esineellisen kulttuurin perusteella tämä viljelyskulttuuri saapui Ruotsista.

Viileisiin oloihin sopeutunut ohra oli tärkein viljelykasvi koko esihistoriallisen ajan. Ajanlaskun alun jälkeen vainioilla kasvatettiin myös emmervehnää, ruista ja leipävehnää sekä pellavaa ja hamppua.

– Rikkakasvien ja muinaispeltolöytöjen perusteella vaikuttaa siltä, että viljaa kasvatettiin pääosin lannoitetuilla pelloilla mahdollisesti jo hieman ennen ajanlaskun alkua tai viimeistään ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella, Vanhanen sanoo.

Suomessa asuneet metsästäjä-keräilijät sopeutuivat muuttuvaan ympäristöön ja käyttivät monipuolisesti saatavilla olevia kasveja. Myöhempi maanviljelyn alku ja vakiintuminen oli tuhansia vuosia kestänyt kehityskulku, jossa muuttoaallot ja paikallinen kehitys vuorottelivat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Uudet opiskelijat elokuussa Turun yliopiston kampuksille, vanhat aloittavat pääosin etänä

Turun yliopistossa lukuvuoden 2020–2021 ensimmäinen periodi järjestetään pääosin etäopetuksena. Poikkeuksen muodostavat uudet tutkinto-opiskelijat, joiden orientaatio yliopistoyhteisöön järjestetään terveys ja turvallisuus huomioiden Turun, Porin ja Rauman kampuksilla.

Kasvata vihannekset itse

Syötävien kasvien viljely kotona on yhä suositumpaa. Plantagenin trendiraportin mukaan 77 prosenttia suomalaisista aikoo ensi kesänä viljellä vihanneksia kotona tai on kiinnostunut viljelystä. Keittiöpuutarhan voi pystyttää esimerkiksi parvekkeelle.

Keväisiä herkkuja juhlapöytään

Tänä vuonna juhlia ei kouluissa järjestetä, mutta läheisten kanssa voi mennä piknikille tai järjestää juhlat pihalla, vinkataan Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Tärkeintä ulkona juhliessa on huomioida hygienia ja ruokien säilyvyys. Kannattaa tehdä ajatuksella ja vähän, mutta hyvää.

Alkukesällä syödään voikukkaa

Voikukan lehdet ja nuput ovat syötäviä ja ne voi hyödyntää heti alkukesästä. Kannattaa etsiä varjopaikan voikukkia, joiden lehdet ovat mahdollisimman vähän liuskoittuneet. Varjossa lehtiin syntyy vähemmän karvaita makuaineita kuin auringossa kasvaneisiin. Käytä terälehtiä salaateissa, leivonnaisissa, keitoissa ja muhennoksissa. Myös voikukan juuret voi hyödyntää keitettyinä.

Toukotalkoot-kampanja muistuttaa kodinhoidon tarkistuskierroksesta

Kotona oleskelun lomassa kannattaa kodissa tehdä tarkastuskierros. Vuosittain järjestettävän Toukotalkoot-kampanjan tarkistuslistat löytyvät netistä. Ne sisältävät toimenpiteitä, jotka ovat asukkaan itsensä vastuulla, mutta usein unohtuvat. Omakotitaloille, rivitaloille ja kerrostaloille on omat listansa. Listalla olevien toimien lisäksi kannattaa huolehtia ilmanvaihdon suodattimien puhtaudesta.

Vuorovaikutuksella potkua yrittämiseen

Laura Niemi.

KTM Laura Niemen 29. toukokuuta Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja keskittyy erityisesti uuden arvon yhteisluonnin monimutkaiseen ilmiöön. Väitöskirja tarjoaa uudenlaista näkökulmaa erityisesti päätöksentekoon, toimintatapoihin ja kontekstiin, jossa uusi arvo luodaan.

Lounais-Suomen poliisi tutkinut laajaa lasten hyväksikäyttötapausta

Lounais-Suomen poliisi on kevään aikana tutkinut rikoskokonaisuutta, missä poliisi epäilee varsinaissuomalaisen nuoren kantasuomalaisen miehen syyllistyneen törkeään lapsenraiskaukseen, törkeisiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävien kuvien levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittäväien kuvien hallussapitoon ja lukuisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin.

Föli-fillari käyttöön kuudella eurolla kuussa

Föli-fillarien uusi hinnoittelu astui voimaan tänään 1. kesäkuuta. Kaupunkilaiset voivat kokeilla kaupunkipyöräilyä maksutta kuukauden ajan, kun he ottavat uuden kuukausiveloitteisen käyttöoikeuden käyttöön kesäkuun aikana.

Ruotsalaispuolustaja Oliver Bohm TPS:n haaviin

Turun Palloseuran jääkiekkomiehistö on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen ruotsalaispuolustaja Oliver Bohmin kanssa.

Åbo Akademin valintakoe järjestettiin onnistuneesti etäyhteyksin

Åbo Akademin valintakokeen ensimmäinen vaihe sujui onnistuneesti. Maanantaina 1. kesäkuuta 2020 järjestettyyn sähköiseen etäkokeeseen osallistui runsaat 800 hakijaa.

Tuore infograafi tukee uutta liiketoimintaa yhdistämällä elintarvikekuljetukset muihin kuljetuksiin

Kun elintarvikekuljetuksia ja muita kuljetuksia yhdistetään, voittajia ovat sekä kuljetusyrittäjä että elintarvikealan yrittäjä. Uusi Elintarvikekuljetukset ja niiden yhdistely muihin kuljetuksiin -infograafi auttaa yrityksiä kuljetusten yhdistelyn suunnittelussa.

Turun Linnanniemen ideakilpaan 129 ehdotusta

Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan alueen kansainväliseen ideakilpailuun jätettiin ennätysmäärä ehdotuksia. Määräaikaan 28. toukokuuta mennessä saapui peräti 129 ehdotusta. Ehdotusten määrällä mitattuna Linnanniemen kilpailu nousee yhdeksi kaikkien aikojen kiinnostavimmaksi aluesuunnittelukohteeksi Suomessa.

Pohjoisen Turun kunnossapito Infraroad Oy:lle

Turun pohjoisen alueen kunnossapidon alueurakan kilpailutus on ratkennut. Palveluntuottajaksi on valittu Infraroad Oy. Uusi palveluntuottaja aloittaa lokakuun 1. päivänä kuluvaa vuotta. Sopimuskausi on enintään viisi vuotta.

Haku seurakuntien päiväkerhoihin alkoi

Haku elokuussa starttaaviin seurakuntien päiväkerhoihin on alkanut. Ilmoittautumisaikaa on 21. kesäkuuta saakka. Päiväkerhotoiminta on maksutonta ja tarjolla on päiväkerhoja 3–5-vuotiaille sekä oma päiväkerhoryhmä 2 vuotta täyttäneille.

Poikkeusaikana maistuu liha

Koronakriisin aikana lisääntynyt etätyöskentely ja kotona vietetty aika näkyy myös suomalaisten suosimissa ruoka-aineissa. Kotikeittiöissä tehdään ruokaa aiempaa suunnitelmallisemmin, sillä valmistettavien tuotteiden, kuten jauhelihan ja siipikarjan, ja myös ruokamakkaroiden hyödyntäminen arjen ruoanlaitossa on noussut.

Itsemurhat seis somessa

Suomen itsemurhaluvut ovat Euroopan mittakaavassa hälyttävän korkeat. MIELI Suomen Mielenterveys ry tukee suomenkielisen Chatsafe-ohjeistuksen avulla nuoria, jotka keskustelevat itsemurhista sosiaalisessa mediassa.

Viemäri- ja vesijohtotyö Keihästiellä

Viemäri- ja vesijohtotyöt haittaavat liikennettä Keihästie 8:n kohdalla tästä päivästä alkaen 10. kesäkuuta asti. Katu Keihästie 8:n kohdalla suljettu. Tonteille ajo sallittu. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Muumit opettavat yksinäisyydestä

Koneen Säätiön myöntämän 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna filosofi Sanna Tirkkosen artikkeli Y ksinäisyyden tunteet teoksessa Muumipappa ja meri . Artikkeli on julkaistu Psykoterapia -lehdessä 3/2019. Artikkelissa tarkastellaan Tove Janssonin romaania Muumipappa ja meri kertomuksena kriisiytyneestä, varsin hyväosaisesta perheestä ja sen jäsenten kokemasta yksinäisyydestä.

Urheilu

Ruotsalaispuolustaja Oliver Bohm TPS:n haaviin

Turun Palloseuran jääkiekkomiehistö on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen ruotsalaispuolustaja Oliver Bohmin kanssa.

Johan Kotavuo Forssasta Kristikan ritaripaitaan

Kuvassa Ugin James Crowder ja Forssan Johan Kotavuo.

Turun Kristikan koripallomiehistö on vahvistanut rivejään forssalaislähtöisellä Johan Kotavuolla . 24-vuotiaan takamiehen sopimus kattaa kauden 2020–21. Kotavuo on pelannut FoKoPo:n edustusjoukkueessa vuodesta 2013 lähtien. Kotavuo on kunnostautunut hyvänä syöttelijänä, antaen viime vuosina noin kuusi koriin johtanutta syöttöä ottelua kohden. Toissakaudella hän voitti 1. divisioona A:n syöttötilaston.

Scratch Tour kiertää seudun golfkenttiä kesällä

Kansainvälisestikin menestynyt Oona Vartiainen on yksi Scratch Tourin avauskisaan osallistuvista nimekkäistä golfareista.

– Viime vuonna harjoiteltiin. Tänä vuonna nostetaan pykälällä kaikkea tekemistä ja tehdään jokaisesta kisasta päivän kestävä tapahtuma, linjaa golfin Scratch Tourin puuhamies Lauri Leppänen .

Puukkokatsomo: Aidosta muoviin

Turkulaiselle jalkapalloromantikolle täydellisen kesäillan rakennusaineet ovat perinteiset: lämmin kesäilta, auringonpaiste, paljon väkeä ja hyväkuntoinen nurmimatto. Hyvänä päivänä oma joukkue vielä nappaa kolme sarjapistettä.

Ryan Manoogian ja Ignacio Luengas vahvistamaan Loimua

Raision Loimu on hankkinut kaksi vahvistusta hihaosastolleen. Liberon tontille Aatu Kulmalan kanssa peliajasta kisaamaan saapuu viime kaudella Rovaniemellä pelannut yhdysvaltalainen Ryan Manoogian (27, 185 senttiä) ja yleispelaajaosastolle liittyy nuorten suomalaistalenttien rinnalle argentiinalainen Ignacio Luengas (24, 204).

Jälkipeli: Juuso Pärssinen – pojasta polvi paranee

Juuso Pärssinen on toisen polven jääkiekkoilija. Isä Timo ylsi taalajäille asti, mutta oletettavasti jälkipolvi pistää vielä paremmaksi. Juuso vakiinnutti viime kaudella paikkansa TPS:n liigajoukkueessa. Lukiokin on tuli samalla suoritettua.

Isä Timo Pärssinen ei ollut junnutähti. Ei päässyt edes Pohjola-leirille, minne valitaan ikäluokkansa lupaavimmat pelaajat. Mutta niin vain isä-Pärssinen, Mestiksestä kiekkomaailman eliittiin yltänyt pelaaja, värvättiin taalakaukaloihin. Isä-Pärssinen sai kaudella 2001–02 tililleen Anaheim Ducksin riveissä 17 NHL-ottelua.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.