Syöpäsäätiö on jakanut tänä vuonna tutkimusrahoitusta lähes 7,3 miljoonaa euroa syöpätutkimuksen edistämiseksi. Ennätyksellisen suuri apurahasumma kasvoi 130 000 euroa vuodesta 2018. Suurapuraha myönnettiin neljälle eri tutkimusryhmälle useampivuotisten tutkimushankkeiden toteuttamiseksi.

Suuri osa Syöpäsäätiön vuosittain saamista lahjoitusvaroista ohjataan suoraan tutkijoille myönnettäviin apurahoihin, joilla tuetaan monipuolisesti syöpätutkimusta.

– Rintasyövän ja eturauhassyövän tutkimushankkeet saavat merkittävän osan rahoituksesta. Kolmasosa tutkimusrahoituksesta myönnetään tutkimukseen, jossa ei ole kohteena mikään erityinen syöpätyyppi, toteaa Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

– Lahjoitukset ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, että tutkijat voivat tehdä huippututkimusta esimerkiksi uusien syöpähoitojen kehittämiseksi. Tänäkin vuonna kliininen syöpätutkimus sai huomattavan määrän apurahoja, mikä on tärkeää julkisen rahoituksen leikkausten vuoksi, jatkaa pääsihteeri Karjalainen.

Syöpäsäätiö myönsi tänä vuonna apurahoja 162 tutkijalle tai tutkimusryhmälle, yhteensä 7 290 819 euroa. Suurapurahat myönnettiin neljälle tutkimushankkeelle.

Syöpäsäätiön suurapurahan (yhteensä 1,65 miljoonaa euroa) saivat professori Gonghong Wei (Oulu) ja tutkimusryhmä 300 000 euroa, professori Sampsa Hautaniemi (Helsinki) ja tutkimusryhmä 450 000 euroa, professori Johanna Ivaska (Turku) ja tutkimusryhmä 450 000 euroa ja professori Satu Mustjoki (Helsinki) ja tutkimusryhmä 450 000 euroa.

Oulun yliopiston professori Gonghong Wein työryhmä on jo pitkään työskennellyt eturauhassyöpäalttiuden ymmärtämisen ja kohonneen syöpäriskin taustalla olevien geenien tunnistaminen parissa.

DNA-ketjussa yhden emäsparin muutoksella (single nucleotide polymorphism, SNP) voi tutkimuksen mukaan olla merkittävä vaikutus yksilön riskiin sairastua eturauhassyöpään.

Tutkimusten löydösten mukaan SNP-variantit voivat aktiivisesti tehostaa eturauhassyövän etenemistä. Uusien geenien ja mekanismien löytäminen ovat merkittäviä edistyksiä eturauhassyövän tutkimuksessa. Geenien ja tarkempien toimintamekanismien parempi ymmärtäminen auttaa eturauhassyöpäpotilaita saamaan nykyistä yksilöllisempää hoitoa.

Sampsa Hautaniemi tutkii syöpäsolujen muuttumista lääkkeille vastustuskykyisiksi

Helsingin yliopiston professori Sampsa Hautaniemen tutkimusryhmä selvittää mekanismeja, jotka aiheuttavat syöpien lääkeresistenssiä eli niiden muuttumista vastustuskykyisiksi lääkkeille. Ryhmän tavoitteena on löytää lääkekombinaatioita, jotka tehoavat etenkin lääkeresistenttiin munasarjasyöpään.

– Tavoitteenamme on kehittää laskennallisia menetelmiä, joiden avulla ymmärrämme paremmin, miten syöpäsolut tulevat resistenteiksi lääkkeille, ja käyttää tätä tietoa tunnistamaan toimivia hoitoja potilaille. Johdamme laajaa monitieteistä tutkimusryhmäverkostoa, jonka avulla pääsemme tutkimaan lääkeresistenssiä useasta suunnasta. Olemme erityisen innoissamme niin kutsutusta kiertävästä kasvain-DNA:sta (ctDNA), eli syöpäsolujen DNA:n pätkistä, joita kasvaimet vuotavat verenkiertoon. CtDNA:ta voidaan käyttää seuraamaan kasvaimen genomin muutoksia lääkehoidon aikana tutkimalla verinäytteitä. ctDNA:n analysointi on erittäin haastavaa, siksi täytyy kehittää uusia menetelmiä, jotta tuloksia voitaisiin käyttää potilaiden hoidossa luotettavasti ja nopeasti, Hautaniemi kertoo.

Johanna Ivaska etsii lääkehoitoa levinneen rintasyövän hoitoon

Turun yliopistossa professori Johanna Ivaska tutkimusryhmineen on tutkinut levinnyttä rintasyöpää ja mekanismeja, jotka mahdollistavat syövän leviämisen ja etäpesäkkeiden kasvun. Tällä hetkellä ei ole olemassa täsmälääkkeitä levinneeseen rintasyöpään ja levinnyttä rintasyöpää sairastavan keskimääräinen elinaika on noin kolme vuotta.

– Tutkimme kasvutekijäreseptorien säätelyä lääkehoidolle vastustuskykyisessä HER2-rintasyövässä. Tavoitteena on löytää uusia lääkekehityskohteita, sillä valtaosa nykyisistä lääketutkimuksista ja käytössä olevista täsmälääkkeistä keskittyy paikallisen rintasyövän hoitoon ja hoitotulokset ovatkin erinomaisia. Oma tutkimuksemme keskittyy juuri levinneiden syöpien erityispiirteiden kartoittamiseen.

Satu Mustjoen ryhmä selvittää syövän immunoterapian tehostamista funktionaalisen genomiikan ja uusien biomarkkerien avulla

Helsingin yliopistossa tutkimusprojektia vetävän professori Satu Mustjoenryhmän tutkimus koskee elimistön oman puolustusjärjestelmän merkitystä syövässä ja syövän hoidossa.

– Puolustusjärjestelmää aktivoivat lääkkeet ovat uusia tehokkaita syöpähoitoja. Tällä hetkellä ne tehoavat kuitenkin vain joihinkin syöpätyyppeihin, eivätkä ne tehoa osalla potilaista. Tavoitteenamme on löytää uusia mekanismeja, jotka vaikuttavat puolustusjärjestelmän aktivaatioon sekä löytää biomarkkereita, jotka voisivat ennustaa, ketkä potilaista hyötyvät tämän hetkisistä immunologisista hoidoista. Pyrimme myös selvittämään, millaisia muita lääkkeitä immunologisiin hoitoihin voitaisiin yhdistää parhaan tehon saavuttamiseksi, Mustjoki kertoo.

Näin saadaan uutta tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää uusien hoitojen kehittämiseksi myös niille potilaille, jotka eivät vielä tällä hetkellä hyödy immunologisista hoidoista.

Lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö on merkittävin syöpätutkimuksen yksityinen rahoittaja Suomessa. Sen tavoitteena on syövän voittaminen. Säätiön saamat lahjoitukset välitetään viiveettä syöpätutkijoille vuosittaisten apurahojen muodossa. Syöpäsäätiön aloittaessa toimintansa 70 vuotta sitten kolmasosa syöpään sairastuneista selvisi, nykyään kaksi kolmasosaa selviää. Syöpäsäätiön tunnetuin kampanja, Roosa nauha -keräys, järjestetään lokakuussa syöpätutkimuksen hyväksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)