Lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu lisää riskiä keskeyttää koulunkäynti

Piia Ruudun väitöksen mukaan varhainen puuttuminen lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ei vielä toimi.

Ruutu tutkii Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäynnin edellytyksiä ja esteitä, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäyntiä sekä sairaalaopetuksen vaikutuksia. Kyselytutkimukseensa hän sai vastauksia 251 lapselta, nuorelta ja opettajalta sairaalaopetuksesta. Hän haastatteli 22 erikoissairaanhoidossa ollutta lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan.

Haastatteluihin osallistuneet lapset ja nuoret olivat saaneet tukea, mutta tuen saantiin liittyi paljon vaihtelua, eikä varhainen puuttuminen vielä toimi.

– Yleensä tuen piiriin päästään vasta koulutilanteen kärjistyttyä vaikeaksi, Ruutu toteaa.

Haastatteluista Ruudulle syntyi vaikutelma, että kouluterveyden ja oppilashuollon tehtäväksi on jäänyt oppilaan oireilun tunnistaminen ja hänen lähettämisensä seuraaville ammattilaisille, eikä pitkäkestoiseen hyvinvoinnin tukeen ole koulussa riittävästi mahdollisuuksia.

Ruudun mukaan koulun tukitoimien määrässä ja laadussa on suurta vaihtelua. Ulospäin oireilevilla oppilailla oli ollut koulussa paljonkin interventioita, mutta ne näyttäytyvät osin hallitsemattomina ja suunnittelemattomina. Sisäänpäin oireilevan oppilaan koulun tukitoimet olivat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu nostaa merkittävästi riskiä koulunkäynnin keskeytymiselle ja voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei käy koulua lainkaan.

Psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäyntiä oli tutkimuksen mukaan tukenut kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät yhteistyösuhteet oppilaiden ja koulun aikuisten välillä, yksikin koulukaveri, omatahtisuus koulutyössä, räätälöidyt ja joustavat ratkaisut sekä koulun kyky säädellä lapsen kokemaa kuormitusta yhdessä vanhempien ja hoitotahon kanssa.

– Varhainen ja oikein kohdistuttu tuki ja tiivis yhdessä toimiminen vanhempien kanssa on ratkaisevan tärkeää, Ruutu sanoo.

Koulunkäyntiä estää tutkijan mukaan varhain alkaneet ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset, kiusaaminen, paine ”normaaliin”, lapsen hallitsematon levoton ja/tai hyökkäävä käytös, jäsentymätön ja riitainen yhteistyö sekä vanhempien mukaan ottaminen vasta kun lapsi lähetetään oireilun vuoksi koulun ulkopuolelle tutkimuksiin. Erityisen huolestuttavaa on aineistosta nousevat kuvaukset kiusaamisen ja kouluväkivallan vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä koulua käymättömyyteen.

Lasten ja nuorten koulutilanteiden kriisiytyminen, kiusaaminen, kielteinen suhtautuminen kouluun ja koulua käymättömyys sekä koulun tason tukeminen ja riittävyys on ajankohtainen aihe. Katkokset koulupolulla koskettavat yhä useampaa lasta ja nuorta Suomessa ja koulua käymättömien oppilaiden määrä on kasvussa.

– Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvaa vuosittain huolimatta siitä, että painopistettä on pidempään pyritty siirtämään varhaiseen tukeen ja perustason toimijoiden vahvistamiseen, Ruutu toteaa.

– Tarve koulun tasolla tapahtuvaan varhaiseen tukeen on suuri.

Kyselyaineisto osoittaa, että sairaalaopetuksella osana lapsen kypsymistä ja muuta kuntoutusta on ollut myönteinen vaikutus koululaisuuteen ja sen osa-alueisiin.

Koulun tason interventioiden ja tukitoimien kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä psyykkisesti oireilevan lapsen ja hänen perheensä tueksi on välttämätöntä. Piia Ruudun väitöskirja antaa äänen lapsille, nuorille ja vanhemmille. Heidän näkemystensä avulla on mahdollista kehittää suomalaista koulua sekä lapsiperheiden palveluja laajemminkin.

Kasvatustieteen maisteri Piia Ruutu väittelee 25. lokakuuta 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeminen perusopetuksessa ja sairaalaopetuksen koetut vaikutukset koulunkäyntiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Avoimia työpaikkoja suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten

Avoimia työpaikkoja oli vuoden kolmannella neljänneksellä 48 500, kun vuotta aiemmin määrä oli 46 900. Työnantajat raportoivat edelleen usein kokeneensa vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat syyskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

Kaksikerrosbussikokeilu sai hyvän vastaanoton

Kaksikerrosbussi sai kyselyssä hyvää palauetta.

Föli toteutti kaksikerrosbussikokeilun 12.9.–3.10. linjoilla 6 ja 7, jotka kulkevat Turun kautta Naantaliin, Raisioon, Lietoon ja Kaarinaan.

Turku Energialle lisää tuulivoimaa

Timo Honkanen.

Turku Energian tuulivoiman tuotanto kasvaa osakkuusyhtiönsä, Suomen Hyötytuuli Oy:n uusien tuulipuistohankkeiden myötä. Määrä vastaa noin 20 000 kerrostaloasunnon tai 2 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Tuulisähkön osuus Turku Energian omasta kokonaisvuosituotannosta on hankkeiden valmistumisen myötä noin 23 prosenttia.

Turun Kehittäjä -palkinto Turun yliopiston DI-koulutukselle

Turun Nuorkauppakamari on myöntänyt vuoden 2019 Turun Kehittäjä -palkinnon Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen laajennukselle.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi syyskuussa 3,9 prosenttia

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjatun liikevaihdon vuosimuutos, % (TOL 2008).

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden päätoimialoista työpäiväkorjatun liikevaihdon kasvu oli voimakkainta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 17,7 prosenttia, sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa, 13,3 prosenttia. Teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia elokuuhun verrattuna.

Jurmon uusi imutyhjennyslaite lisäsi kerätyn käymäläjätteen määrää Saaristomerellä

Jurmon uusi imutyhjennyslaite.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n Jurmoon sijoittamasta kiinteästä imutyhjennyslaitteesta on sen ensimmäisellä kaudella kerätty yhdeksän kuutiota käymäläjätettä. On arvioitu, että vesistöön päästessään tämä määrä loisi kasvumahdollisuudet jopa 4 500 kilolle levää. Kaiken kaikkiaan käymäläjätettä veneilykaudelta on Saaristomerellä kerätty noin 60 kuutiota.

Yrttiaho: EU-puheenjohtajamaana Suomen puututtava Unkarin Civil Rádió Budapestin lakkautukseen

Unkarin hallituksen medianeuvosto on tehnyt päätöksen Budapestissa toimivan yhteisöradio Civil Rádió Budapestin lähetystoiminnan lakkauttamisesta. Radio voisi jatkaa vain nettiradiona 21. joulukuuta lähtien.

Turkulaisille tutkijoille 19 apurahaa Suomen Lääketieteen Säätiöltä

Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoina yli kaksi miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimukseen. Eniten apurahoja myönnettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimukseen. Turkulaisille tutkijoille myönnettiin useita apurahoja, joista merkittävimmän vastaanotti Jaakko Piitulainen .

Kaskenkadun uusrenessanssitalo suojellaan, täydennysrakentamista tutkitaan

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tontin rakennuskannan suojelu.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran ensi tiistaina. Kokouksessa käsitellään muun muassa Kaskenkatu 3:n asemaakaavanmuutosta.

Arkenin hyväntekeväisyystapahtumassa kynsienhoitoa ja muotinäytös

Lions Club Turku/Viola järjestää lauantaina 16. marraskuuta kello 12–16 Arkenilla tapahtuman, jossa on ohjelmaa, tuotemyyntiä sekä opiskelijoiden tarjoamia meikkaus-, kampaus- ja kynsienhoitopalveluja.

Eremitaasi virtuaalikokemuksena Wäinö Aaltosen museossa

WAMissa pääsee tutustumaan Eremitaasiin, yhteen maailman suurimmista museoista matkustamatta Pietariin.

Eremitaasin tuottama virtuaalikokemus saapuu Turkuun osana Eremitaasipäivän ohjelmaa. Wäinö Aaltosen museossa eli WAMissa pääsee 20.11.–19.12. tutustumaan yhteen maailman suurimmista museoista matkustamatta Pietariin. Uusinta virtuaaliteknologiaa hyödyntävässä näyttelyssä taideteosten yksityiskohtia voi tarkastella jopa paljasta silmää tarkemmin.

Etelä- ja Lounais-Suomessa virtaamat jatkavat kasvua

Jokien virtaamat jatkavat kasvuaan Etelä- ja Lounais-Suomessa vesisateiden ja lauhan sään seurauksena. Esimerkiksi Loimijoen vesi nousee pelloille loppuviikolla.

Lahja lapselle -keräys toteuttaa lasten joululahjatoiveita

Turun ja Kaarinan seurakuntien diakoniatyön Lahja lapselle -keräys järjestetään tänä vuonna 11. kertaa. Keräyksen avulla toteutetaan diakonia-asiakasperheiden lasten joululahjatoiveita. Tänäkin vuonna noin tuhannen lapsen lahjatoiveet odottavat toteuttajiaan.

Yrityksille korotetut poistot kone- ja laitehankinnoista

Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja.

Vaihtotase ylijäämäinen syyskuussa, pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kuukauden liukuva summa.

Vaihtotase oli ylijäämäinen syyskuussa. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi kolme prosenttia vuodentakaisesta. Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Merimies-Unioni tukemaan postilakkoa, Postin kuljetuksia ei oteta aluksille

Suomen Merimies-Unionin hallitus päätti torstaina aloittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakkoa tukevat toimet. Kotimaanliikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax-aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta maanantaina 18. marraskuuta kello 6 alkaen enää Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.

Kokeellinen sarjakuvainstallaatio rakentuu ommeltujen kuvien ja tekstielementtien vuorottelusta

Hanneriina Moisseinen: Dokumentti, 2019. Ompelu ja sekatekniikka kankaalle. Installaatio, koko vaihtelee.

Aboa Vetus & Ars Nova -museon Takkahuone-galleriassa nähdään 15.11.2019–22.3.2020 ensimmäistä kertaa Hanneriina Moisseisen sarjakuvainstallaatio DOKUMENTTI . Teos pohjautuu näytelmäkirjailija E. L. Karhu n näytelmätekstiin kuka tahansa meistä – dokumentti (2011).

Bioprosessointi tuo vehnäleseiden proteiinit ravintokäyttöön

Vehnäleseitä on tähän asti käytetty lähinnä rehuna tai bioetanolin raaka-aineena. Maitohappo- ja hiivakäymisen sekä entsyymien avulla vehnäleseiden sisältämät proteiinit voidaan hyödyntää ihmisravintona.

Urheilu

Timo Furuholm jatkaa Interissä

Timo Furuholm ja Niko Markkula.

Interin hopeajoukkueen kapteeni ja pitkäaikainen Inter-hyökkääjä Timo Furuholm ja Inter ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen pelaajasopimuksen.

Åboraakkeli: Tepsin uusi alku?

TPS:n uusi valmentaja Marko Virtanen.

TPS:n kiekkomiehistö palaa tällä viikolla maaottelutauolta vierasotteluiden merkeissä. Perjantaina TPS poikkeaa Kuopiossa ja lauantaina matka jatkuu Ouluun. Samalla nähdään ensimmäiset oikeat viitteet Marko Virtasen TPS:stä.

Interin rungon määrä olla kasassa marraskuun lopussa

Interissä toivotaan monen oman juniorin pystyvän seuraamaan Elias Mastokankaan esimerkkiä kohti Veikkausliigaa.

Pöly Veikkausliigakauden 2019 ympärillä on vasta laskeutunut, mutta seurojen toimistoilla on täysi vilske, kun ensi kauden joukkueita kootaan.

Kaapo Kakolle tunnustuspalkinto diabeetikoilta

Kaako Kakko.

Suomen Diabetesliitto jakaa Vuoden diabetesteko -palkinnon vuosittain Maailman diabetespäivänä 14. marraskuuta. Tänä vuonna tunnustuksen saaja on jääkiekkoilija Kaapo Kakko . Ykköstyypin diabetesta sairastava Kakko on yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista urheilijoista. Hän oli ratkaisevassa roolissa, kun Suomi voitti tänä vuonna maailmanmestaruuden sekä aikuisten, että alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Jesper Engström siirtyy VPS:sta Interiin

Jesper Engström (oik.) on aiemmin nähty Veikkausliigassa VPS:n paidassa.

Vaasan Palloseuraa aiemmilla kausilla edustanut Jesper Engström ja Inter ovat allekirjoittaneet kauden 2020 kattavan pelaajasopimuksen. Sopimukseen sisältyy myös seuran optio kaudesta 2021.

Henrik Moisander jatkaa Interin maalilla

Henrik Moisande.

Maalivahti Henrik Moisander ja Inter ovat allekirjoittaneet kauden 2020 kattavan pelaajasopimuksen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.