Turun kaupunginvaltuusto käynnisti kaupungin talouden sopeuttamisprosessin kesäkuussa. Kaupunki on valmistellut toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi.

- Sopeuttamisohjelma vahvistaa kasvavan kaupungin taloudellista kantokykyä. Sen avulla pystymme ylläpitämään asukaslähtöiset palvelut ja vahvistamaan Turun vetovoimaa sekä uusien asukkaiden että yksityisten investointien näkökulmasta, kuvaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Tavoitteena oli, että taloutta sopeutetaan taloussuunnitelmakaudella 2020-23 vähintään 50 miljoonalla eurolla, käyttötalouden nettomenojen kasvu saa olla keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa ja että henkilöstömäärä ei saa kasvaa.

Sopeuttamisohjelmaan on valmistelu 95 toimenpidettä, joiden yhteissumma on yli tavoitellun ja on 59 miljoonaa euroa. Keinoja on etsitty keinoja kaikilta kaupungin toimialoilta sekä konsernin yhtiöistä ja kuntayhtymistä. Apuna valmistelussa on ollut kuntatalouden konsulttitoimisto Perlacon Oy.

Toimenpiteissä on runsaasti rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhuspalvelujen rakennemuutos, jossa lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä intervallihoitoa seuraavan viiden vuoden aikana, sairaalatoiminnan kehittäminen, päiväkotiverkon optimointi ja hallintopalveluiden uudistaminen.

Muita ehdotettuja toimia ovat esimerkiksi asiakasmaksujen korotukset, oppilasryhmäkokojen optimointi, keskustan nuorisotila Vimmalle korvaavien tilojen etsiminen, kiekkopysäköinnin muuttaminen maksulliseksi ja maksullisen pysäköinnin alueen laajennus sekä kaupungin henkilöstökassan koron pienentäminen.

- Sopeuttamisohjelma on uskottava ja toteutettavissa. Olen tyytyväinen, että löysimme toimenpiteitä yli alkuperäisen tavoitteen. Esitetyssä 59 miljoonassa eurossa on perusteltua pitäytyä ensinnäkin, koska syksyn aikana talousennusteet ovat heikentyneet ja toiseksi, koska merkittävä osa ohjelmasta on varsinaisten säästötoimenpiteiden sijaan kehittämistoimenpiteitä, joiden lopullista ja tarkkaa talousvaikutusta on vaikea arvioida, Arve sanoo.

Toimet uudistavat Turun palvelurakenteita ja että toimintaa kehitetään yhdessä.

- Meillä on iso urakka edessämme, mutta luotan siihen, että osaava ja sitoutunut henkilökuntamme suhtautuu asiaan vakavasti ja tekee osaltaan parhaansa. Sopeuttamisohjelma on myös mahdollisuus uudistaa ja uskon, että yhdessä löydämme uusia tapoja tehdä moninaisia töitämme fiksummin, tehokkaammin ja vaikuttavammin, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Arve julkisti maanantaina myös talousarvioesityksensä vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2023.

- Turun ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuoteen 2023 leimaa vahva perustoiminnan kehittäminen. Sen tukena on mittava sopeuttamisohjelma. Turku voimistaa ja vahvistaa perusrakenteitaan entistä ketterämmiksi ja toimivammiksi nykyisten ja tulevien asukkaiden hyväksi, sanoo Arve.

Talousarvioesitys on laadittu siten, että taloussuunnitelma on tasapainossa vuonna 2023 ja suunnitelmakauden päätteeksi vuosikate ylittää poistot. Kaupungin kunnallisveron esitetään pysyvän ennallaan 19,50 prosentissa.

Turun kaupungin talouden suunnittelua vaikeuttavat epävarmuus verokertymästä sekä näkymä hiipuvasta suhdanteesta Suomessa ja maailmalla. Turku myös kasvaa noin 2 000 asukkaalla vuodessa, mikä tuo positiivisten vaikutusten ohella paineita palvelutarjontaan. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta Turku panostaa palveluiden kehittämiseen ja laatuun.

- Hyvin ja tehokkaasti tuotetut asiakas- ja asukaslähtöiset palvelut ovat kaiken toiminnan perusta. Niiden päälle on hyvä rakentaa kestävää kasvua, joka huomioi kaikki turkulaiset, kuvailee kaupunginjohtaja Minna Arve.

Merkittävimmät kehittämisinvestoinnit tehdään kaupungin kärkihankkeissa yhteistyössä lukuisten kumppaneiden kanssa. Turun kärkihankkeet ovat Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto sekä Smart & Wise Turku.

Työllisyys on kehittynyt Turussa positiivisesti ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on viimeisen kolmen vuoden aikana onnistuttu puolittamaan. Tämä kasvattaa palvelutarvetta muun muassa sivistystoimialalla, mutta lisää samalla verotettavia tuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Kokonaisvaikutus on kaupungille ja kaupunkilaisille positiivinen, mutta kaupungin menoja kasvattavat palvelutarpeet tulevat etupainotteisesti.

Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvaa talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna noin 5,4 prosenttia ja nettomenot noin 2,4 prosenttia. Verotuloja kasvattaa vuoden 2019 tilityksiin liittyvä kertymävaje, jonka seurauksena osa verotuloista tilitetään kaupungille vasta vuonna 2020. Turun kaupungin vuosikate on vuonna 2020 noin 13 miljoonaa euroa ja poistot 57 miljoonaa euroa. Alijäämä on -41,9 miljoonaa euroa eli noin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden ennusteessa.

Bruttoinvestointitaso on noin 106 miljoonaa euroaja lainakannan muutos 106 miljoonaa euroa. Bruttolainanotto on 210 miljoonaa euroa ja lainakanta vuoden 2020 lopussa on noin 924 miljoonaa euroa eli 4780 euroa per asukas.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa ensi vuodeksi korotus. Kilpailukykysopimuksen ja indeksijäädytysten päättyessä on arvioitu, että valtion rahoitus kuntien järjestämistä peruspalveluista kasvaa yhteensä hieman yli 600 miljoonalla eurolla. Turun valtionosuudet kasvaisivat noin 15 miljoonaa euroa, mikä on huomioitu ensi vuoden talousarviossa.

Valtionosuuksiin liittyy myös epävarmuustekijöitä. Hallitusohjelmassa on mainittu useita lisätehtäviä kunnille, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen ja erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä velvoitteita, jotka on luvattu huomioida täysimääräisesti joko lisärahoituksella tai muita tehtäviä vähentämällä. Näiden lisätehtävien toteutumisesta, aikataulusta ja rahoituksesta ei ole varmuutta ja siten niiden vaikutusta ensi vuoden talousarvioon ei ole huomioitu.

Kaikkien Suomen kuntien taloussuunnittelua vaikeuttavat ongelmat verohallinnon tulorekisterin ja verokorttiuudistuksen kanssa. Ongelmat ovat vähentäneet tuloverokertymää vuodelle 2019 ja hankaloittavat verotulojen ennustamista vuodelle 2020.

Turun osalta arvio ongelmien negatiivisesta vaikutuksesta on ollut vuoden 2019 osalta 13-20 miljoonaa euroa. Kertymävajeen johdosta valtio aikaistaa ensi vuodelle suunniteltua kertaluontoista kilpailukykysopimukseen perustuvaa kompensaatiota valtionosuuksien lisäyksenä jo tämän vuoden puolelle. Arvio kertaluontoisen kompensaation Turulle kohdentuvasta vaikutuksesta on kahdeksan miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)