Peltojen vesistövaikutuksien vähentämiseen tarvitaan useita menetelmiä

Liukoisen fosforin huuhtoutumisriskin kasvu lisääntyy pysyvän kasvipeitteisyyden laajentuessa.
Liukoisen fosforin huuhtoutumisriskin kasvu lisääntyy pysyvän kasvipeitteisyyden laajentuessa. Kuva: Kirsi Järvenranta

Peltoviljelyn ravinnevirtojen hallinta on monista osatekijästä muodostuva kokonaisuus, jossa yhdellä kuormitusta vähentävällä tekijällä ei ole ratkaisevaa roolia. Juuri päättynyt Kiertovesi-hanke toi uutta tietoa peltoviljelyn ravinnevirroista ja ravinteiden kulkeutumisesta vesistöihin sekä ravinnekuormituksen hallinnasta.

Hankkeessa arvioitiin maatalouden nykyistä vaikutusta ympäristön tilaan sekä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista tarkastelemalla vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia neljällä pilottialueella ja malliarvioiden avulla koko Suomen peltoalalla. Hankkeessa arvioitiin muun muassa karjanlannan käytön riskiä ravinnekuormituksen näkökulmasta sekä vesistökunnostuksen, lähinnä hoitokalastuksen, mahdollisuuksia osana vesienhoitotoimenpiteitä.

– Suomessa maatilat ovat verrattain hyvin sitoutuneet ympäristökorvausjärjestelmään ja maatalouden käytäntöjä on laajasti muutettu, muun muassa lannoitteiden käyttöä vähennetty, syksyn kyntöjä vähennetty ja siten lisätty talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Malliarvioiden mukaan nämä ovat pienentäneet merkittävästi peltoeroosiota ja fosforin huuhtoumia, hankevetäjä, agronomi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tulevaisuuden suuri riski ovat kuitenkin leudontuvat ja sateiset talvet, jolloin kuormituksen vähentymisestä saavutettu hyöty suurelta osin menetetään. Vastalääkkeenä tälle on toimenpiteiden kohdentaminen kuormittavimmille peltolohkoille. Kaltevien peltojen pysyvällä kasvipeitteisyydellä on suuri merkitys sateisia ja leutoja talvikausia ajatellen.

Hankkeen johtopäätöksissä todetaan, että liukoisen fosforin huuhtoutumisriskin kasvu lisääntyy pysyvän kasvipeitteisyyden laajentuessa. Pitkällä aikavälillä tämä saadaan hallintaan pudottamalla korkeaksi kasvaneet helppoliukoisen fosforin määrät muokkauskerroksessa sellaiselle tasolle, jossa fosforilannoitteista saadaan satovastetta. Saaristomeren valuma-alueella välivaiheen ratkaisuna voi olla kipsin käyttö. Sisävesien valuma-alueilla kipsiä ei voida käyttää.

– Mallien käyttö on yksi tehokkaimpia keinoja arvioida toimenpiteiden vaikutusta, mutta tulosten luotettavuus riippuu syöttötietojen saatavuudesta ja laadusta ja käyttäjän asiantuntemuksesta, toteaa SYKE:n hydrologi Sirkka Tattari.

Kiertovesi -hankkeessa koottiin kolmen eri mittakaavan mittausaineistot (jokivesistöt, pienet tutkimusvaluma-alueet ja koekentät) avoimen datan tutkimustietoalustalle, josta ne ovat vapaasti ladattavissa. Aineisto muodostaa ainutlaatuisen tietovarannon kuormituksen ja vesiensuojelutoimien vaikutusten tarkasteluihin.

– Karkeasti voidaan sanoa, että ravinteet toimivat kasveille ja leville samalla tavalla, olipa niiden alkuperä mikä tahansa. Niinpä kiertotalous, eli tässä tapauksessa siirtyminen mineraalilannoitteista karjanlantaan, ei automaattisesti vähennä vesistökuormitusta, ellei ravinteiden kokonaiskäyttö vähene. Kiertotalous on kuitenkin hyödyllinen, jos sillä voidaan siirtää ylimääräisiä ravinteita vähäravinteisille alueille, arvelee Puustinen.

Maatalouden keskimääräisinä ominaiskuormituslukuina pidetään yleisesti 15 kiloa typpeä ja 1,1 kiloa fosforia hehtaarilta vuodessa. Ne perustuvat pienten tutkimusvaluma-alueiden 30 vuoden seuranta-aineistoihin. Keskimääräisinä lukuina nämä ovat suurelle osalle runsaasta miljoonasta peltolohkosta joko yliarvioita tai aliarvioita.

Siksi tarvitaan ominaisuuksiltaan ja viljelykäytöltään erilaisille peltolohkoille vielä lisää tarkempia kuormituslukuarvoja. Nykyiset mallilaskennassa käytetyt kuormituslukuarvot vaihtelevat välillä 0,39–5,37 kiloa fosforia hehtaarilla. Malliarvioissa pienimmät kuormitusluvut koskevat juuri tasaisten maiden nurmipeitteisiä peltolohkoja.

– Uusi tutkimuksessamme tuotettu nurmihehtaarin kuormitusarvio pellolta pintavalunnan kautta huuhtoutuvasta fosforista tarkentui 0,43 kiloon hehtaarilta vuodessa. Tämä on 30 prosenttia pienempi kuin nykyisessä mallilaskennassa käytetty nurmiviljelyn lukuarvo vastaavassa pellon kaltevuusluokassa, ja se on selvästi pienempi kuin kuormitus peltohehtaarilta keskimäärin. Näillä arvioilla ei ole mitään vaikutusta kaikkia peltoja koskeviin keskimääräisiin kuormitusarvoihin, korostaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nurmiviljelyssä lietettä voidaan käyttää vesistöystävällisesti, kun noudatetaan nykysäännöksiä ja ollaan huolellisia käsittelyn kaikissa kohdissa sekä otetaan erityisesti huomion levityksen sääriskit.

– Nykyään lietteen talvilevitys on kielletty ja syksyn levitysmäärä ja -aika ovat rajoitettuja. Lietelannan vuotuinen kokonaismäärä on rajoitettu ja levitystekniikka parantunut. Myös lannoitefosforin suositukset ovat noin puoliintuneet. Lannanlevityksen kanssa pitää kuitenkin edelleen olla huolellinen, koska sen fosfori huuhtoutuu herkemmin kuin väkilannoitefosfori, kertoo Virkajärvi.

– Hankkeessa kehitetyn karjanlannan fosforikuormitusmallin perusteella karjanlannan fosfori aiheutti suuremman kuormituksen annettua fosforikiloa kohden kuin mineraalilannoitteiden fosfori. Siten lietteen ravinteiden jakeiden erottelu vähentäisi nautakarjatalouden fosforin kuormitusriskiä parhaimmillaan heti 32–34 prosenttia ja pidemmällä aikavälillä 40–48 prosenttia, sanoo Perttu Virkajärvi.

Kiertotaloudessa tulee keinovalikoimaan lukea mukaan myös esimerkiksi ravinteiden poistaminen suoraan vesistöistä hoitokalastusta lisäämällä. Sisävesien nykyinen kalastus poistaa vain noin kolmasosan siitä ravinnepotentiaalista, joka olisi kalastuksen avulla mahdollista. Talvien lauhtuminen ja kuormituksen kasvu suosivat särkikaloja, jotka voimistavat järvien sisäistä fosforikuormitusta.

Tehostetun kalastuksen potentiaalinen fosforinpoisto on suurempi kuin arvio fosforikuormituksen kasvusta leutoina talvina. Muunnettaessa hoitokalastuksella poistetut ravinnemäärät yhteismitalliseksi valuma-aluetoimenpiteiden ravinnepoistumiin, voidaan toimenpiteitä myös vertailla keskenään ja arvioida esimerkiksi niiden kustannustehokkuutta.

Kiertovesi-hankkeessa (2016–19) tarkasteltiin monipuolisesti peltoviljelyn ravinnevirtoja, kulkeutumista vesistöihin, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kuormituksen arviointimenetelmiä ja hallintaa. Hankkeen toteuttivat SYKE ja Luke, ja sen rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia lokakuussa

Rakentamisen työpäiväkorjatun liikevaihdon ja myynnin määrän vuosimuutos, lokakuu 2019, %.

Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi lokakuussa 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Myynnin määrällä mitattuna liikevaihto kuitenkin laski 1,2 prosenttia. Toimialoista kasvua esiintyi talonrakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa, kun taas maa- ja vesirakentamisen liikevaihto oli selvässä laskussa.

NÄIN VIETÄT RENNON JOULUN – VIISI VINKKIÄ, JOILLA SELÄTÄT JOULUSTRESSIN JA LAHJAPANIIKIN

Naantalin Kylpylän henkilökunta on valmistanut vierailleen yli 30 joulua. Nyt he paljastavat parhaat lahja- ja jouluvinkkinsä rentoon jouluun.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistukset vahvistettu

Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on elokuun 2020 alusta alkaen 288 euroa ja alin perittävä maksu on 27 euroa. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 144 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Äänestä Flavoria voittoon

Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Turun yliopiston kehittämä Flavoria-tutkimusalusta on selvittänyt tiensä arvostetun PRO-kilpailun finaaliin. Uraauurtava ravintolakonsepti tuottaa tutkimustietoa eri alojen hyödynnettäväksi. Tiedettä, vastuullisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä yhdistelevän Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Eurojackpotissa yksi täysosuma

Eurojackpotin kierroksen 50/2019 arvonnassa löytyi yksi täysosuma. Yli kymmenen miljoonan euron voitto matkasi Saksaan.

Saaristoasiain neuvottelukunta tyytymätön Postin suunnitelmiin vähentää postinjakelua saaristossa

Postin suunnitelmat vähentää saaristoalueiden postinjakelua Varsinais-Suomen saaristossa on puhututtanut saaristolaisia keväästä alkaen. Myös saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on ottanut kantaa Postin suunnitelmiin heikentää saaristolaisten peruspalveluita saaristossa.

Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden osuus kasvoi yhä

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2018, %.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2018 kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Ammattikorkeakoulutuksessa heistä jatkoi kymmenen prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18 prosenttia.

Talouden heikentynyt suhdanne näkyy puukaupassa

Puukauppa on edellisvuosia vaisumpaa. Kuitu- ja tukkipuun ostomäärät ovat tammi-marraskuun ajalta viiden edellisen vuoden keskiarvoa jäljessä.

Alle puolet hoitoa odottaneista pääsi viikossa terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle

Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen eri aluehallintovirastojen alueella lokakuussa 2019, %.

Asiakkaista lähes 40 prosenttia pääsi lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottokäynnille pääsi yli 70 prosenttia asiakkaista viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi terveyskeskukseen yhteyttä ottaneen kansalaisen hoidon tarpeen.

Nuohousuudistus ei tuonut suuria muutoksia

Nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin uudistuksesta huolimatta.

Nuohousuudistus ei ole nuohouspalvelun käyttäjien mielestä aiheuttanut suuria muutoksia nuohouspalveluun, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Vastaajista hiukan yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että kuluvana vuonna nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin.

Inflaatio marraskuussa 0,7 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,7 prosenttia. Lokakuussa inflaatio oli myös 0,7 prosenttia.

Jokirantaa kehitettävä yhteisenä olohuoneena

Aurajoen rantapenkereellä nykyisin kulkeva kevyenliikenteen väylä on kirjoittajien mielestä erittäin suosittu, mutta huonosti toimiva.

Aurajokirantaan Itäiselle Rantakadulle suunnitellut uudet pyöräilyreitit ovat herättäneet keskustelua ja niiden on pelätty muun muassa vaikeuttavan autoliikenteen sujuvuutta. Aihe ansaitsee osakseen toisenlaisiakin näkökohtia.

Syöpärahastot jakoivat syöpätutkimukseen 195 000 euroa

Lounaissuomalaiset syöpärahastot ovat myöntäneet 190 000 euroa Varsinais-Suomessa tehtävään syöpätautien tieteelliseen tutkimustyöhön ja 5000 euroa matka-apurahoina. 4 000 euron suuruisia väitöskirja-apurahoja jaettiin kymmenelle ja 10 000 euron suuruisia tutkimusapurahoja kuudelle syöpätutkijalle. Lisäksi myönnettiin matka-apurahoja 5 000 euron arvosta.

Sairauspäiväraha vastaa jatkossa entistä paremmin tulotasoa, myös hakeminen helpottuu

Vuoden 2020 alusta voimaan tuleva lakimuutos yksinkertaistaa sairausvakuutuslain mukaisten maksettavien päivärahojen määräytymisperusteita. Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, luovutuspäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Esimerkiksi maaliskuussa alkavaan etuuteen huomioidaan tulot ajalta 1.2.–31.1. Poikkeus ovat kuitenkin tammikuussa 2020 alkavat päivärahat. Niissä huomioidaan tulot ajalta 1.1.–31.12.2019.

Rauhaa päälle maan Martinkirkossa

Turun konservatorion kamarikuoron ja kamariorkesterin yhteinen joulukonsertti Rauhaa päälle maan vie kuulijan matkalle halki talvisen Euroopan. Martinkirkossa kuullaan 20. joulukuuta kello 19 jouluisia lauluja kaikista Pohjoismaista niiden omalla kielellä: muun muassa islantilainen joulusatu, H. C. Andersenin runoutta ja toki myös Toivo Kuulan Rukous, joka on olennainen palanen joka kuoronystävän joulua. Orkesterin matkassa käydään Italiassa saakka, ja yhteisnumeroina nautitaan vahvasta saksalaisesta kantaattiperinteestä. Konsertin johtavat Timo Lehtovaara ja Jukka Perksalo .

Matti Rihko jatkaa Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana

Matti Rihko.

Tractatus Properties Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko jatkaa ensi vuonna Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat Meyer Turku Oy:n varatoimitusjohtaja Tapani Pulli ja Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara .

Turun sosiaalipäivystyksen toiminta-alueeksi koko Varsinais-Suomi

Turun sosiaalipäivystys vastaa jatkossa koko Varsinais-Suomen virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä, kun Vakka-Suomi tulee mukaan yhteistyöhön ensi vuoden alussa. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat jatkossa edelleen itse virka-ajan sosiaalipäivystyksestä.

Urheilu

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Åboraakkeli: Raipe on outo valinta

Raimo Helminen.

Moni hieraisi viime viikolla silmiään, kun TPS tiedotti kauden 2020–21 päävalmentajastaan. Raimo Helminen oli sellainen kani hatusta, jota Turussa ei osattu odottaa.

Turun Voimamiesten Mattias Poutanen paini hopealle Ilmajoella

Mattias Poutanen.

Ilmajoella painittiin lauantaina kansainvälinen kreikkalais-roomalaisen painin UWW Arvo Haavisto -turnaus. Turun Voimamiesten Mattias Poutanen sijoittui 60 kilon sarjassa hopealle.

Jälkipeli: Liikuntahallien parketeilla pelit käyvät vähiin

Kupittaan palloiluhallissa TPS Salibandyn pelatessa otteluaan parketin päälle asennettaan erillinen liigamatto. Sitä ennen pitää poistaa parketin päälle asennettu harjoitusmatto.

Tuskin moni edes aavisti vuosia sitten, että nykyään suurin osa Veikkausliigan peleistä pelataan keinonurmella. Enää hyvin harvoin Suomessa perustetaan luonnonnurmella katettuja jalkapallokenttiä.

Jokainen piste Huuhkajille on kova suoritus EM-kisojen B-lohkosta

Suomen maajoukkue voi lähteä paineetta ensi kesänä EM-kisojen B-lohkoon.

Historiallinen jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta toi Huuhkajien vastustajiksi ensi kesänä Venäjän, Tanskan ja Belgian. Millaiset maat vastaan oikeastaan tulevat?

Kymmenen sakki karkaamassa TPS:ltä

Marko Virtasen aikana TPS:n pelillinen puoli on parantunut, mutta se ei ole näkynyt sarjataulukossa.

Liigakausi vasta lähestyy puoltaväliä, mutta jo nyt aletaan olla tilanteessa, jossa voi kysyä, onko kausi TPS:n osalta ohi.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.