Viljojen puinnit edelleen kesken

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Kuva: Riitta Salmi

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa. Eniten sateita on saatu viimeisen kuukauden sisällä etelärannikolla, Varsinais- ja Keski-Suomessa, joissa sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset normaalista.

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, sillä kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä ja pellot ovat toistaiseksi kantavia. Runsassateisimmilla alueilla on jo alkanut näkyä peltojen pehmenemistä.

Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat. Säilörehunurmen ensimmäinen sato oli hyvä koko maassa, mutta keskikesän kuivuus verotti toisen säilörehusadon määrää. Härkäpavun, herneen ja kauran viljelyssä oli sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Kesän vaihtelevista sääoloista tuholaisineen kärsivät eniten öljykasvit. Erot satotasoissa ovat suuret eri alueiden ja tilojen välillä sateiden paikallisuudesta johtuen.

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi ja erityisesti rukiin alhainen hinta ovat tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin. Öljykasvien ja rukiin viljelyalojen arvioidaan pienenevän. Myös härkäpavun viljelyn epäonnistuminen useana vuonna peräkkäin vähentää kiinnostusta härkäpavun viljelyyn joillakin alueilla. Ensi vuoden viljelyä suunniteltaessa tarkastellaan yhä tarkemmin lajikevalintoja ja eri viljelykasvien viljelyn kannattavuutta.

Syysviljojen puinnit saatiin päätökseen syyskuun alussa, vain Etelä-Pohjanmaalla rukiista on kymmenen prosenttia puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 17–25 prosenttia. Ruissato arvioidaan hyväksi, 20–30 prosenttia keskimääräistä paremmaksi tai vähintään tyydyttäväksi koko maassa. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75–80 kg/hl ja sakoluvut 130–350. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla lähes koko sadon arvioidaan olevan leipäviljakelpoista. Muualla leipäviljakelpoisuuden arvioidaan olevan 75–90 prosenttia sadosta.

Syysvehnänkin puinnit on useimmilla alueilla saatu päätökseen. Etelä-Pohjanmaalla syysvehnästä on edelleen 40–50 prosenttia puimatta. Myös Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella on vielä 5–10 prosenttia syysvehnästä puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 16–25 prosenttia.

Syysvehnäsato oli määrältään ja laadultaan hyvä ja sadot ovat 10–30 prosenttia keskimääräistä parempia tai vähintään tyydyttäviä koko maassa. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 78–85 kg/hl ja proteiinipitoisuus 10–14 prosenttia. Sakoluvut syysvehnässä ovat olleet 180–400. Eteläisimmässä Suomessa sadosta arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80–95 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain 25 prosenttia.

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet ohran puitua kokonaan. Useimmilla alueilla ohrasta on ehditty puida 70–90 prosenttia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasta on puitu noin puolet, mutta Lapissa vain 15 prosenttia.

Maan pohjoisosissa kasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti, mutta yleisimmin ne ovat olleet 18–22 prosenttia. Ohrasato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla. Ainoastaan Uudellamaalla ja osassa Savoa ohrasato jäi tavanomaista pienemmäksi. Ohrasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi lähes koko maassa.

Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lapissa ohrasadon laatu arvioidaan välttäväksi. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet rehuohralla 60–70 kg/hl (normaali 62–68) ja mallasohralla 67–70 kg/hl. Rehuviljakelpoisuus on useimmilla alueilla 95–100 prosenttia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 80 prosenttia. Mallasohrasta mallaskelpoista on Etelä-Suomenrannikkoalueella ja Uudellamaalla 80 prosenttia.

Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 70–90 prosenttia. Pahimmin kauran puinnit ovat kesken Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, jossa osalla tiloista kauran puinnit ovat aivan alussa ja osalla puinnit ovat puolivälissä. Lapissa kaurasta on puitu kymmenen prosenttia.

Kauran puintikosteudet ovat vaihdelleet 13–30 prosentin välillä. Useimmilla alueilla kaurasato arvioidaan keskimääräiseksi. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savossa kaura sadon arvioidaan jäävän jonkin verran tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja lapissa kauran laatu arvioidaan välttäväksi. Kauran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 52–63 kg/hl (normaali 52–55 kg/hl) ja rehuviljakelpoisuus on 80–100 prosenttia.

Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet kevätvehnän puinnit päätökseen. Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnästä on puitu 70–90 prosenttia, Kaakkois-Suomessa 40–50 prosenttia ja maan keskiosissa 10–30 prosenttia. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (17–30 prosenttia). Kevätvehnän sato arvioidaan useimmilla alueilla määrältään tavanomaiseksi, ainoastaan Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Savoa kevätvehnän sato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi.

Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Pohjois-Pohjanmaata, jossa sadon laatu arvioidaan välttäväksi. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 75–85 kg/hl (normaali 77–80 kg/hl) ja sakoluku 180–400. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla kevätvehnästä on leipäviljakelpoista 80–90 prosenttia, mutta Pohjanmaalla vain 30–50 prosenttia.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Pisimmällä rypsin puinnit ovat Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, jossa rypsistä on puitu 50–60 prosenttia, osalla tiloista jopa sata prosenttia.

Rapsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla, jossa noin puolet rapsista on puitu. Varsinais-Suomessa rapsista on puitu 20 prosenttia. Muualla rypsin ja rapsin puinteja ei ole aloitettu tai puinnit ovat aivan alussa. Rypsin ja rapsin sato arvioidaan määrältään huonoksi tai välttäväksi. Rypsi- ja rapsisadon laatu arvioidaan huonoksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa. Muualla sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Härkäpapu on saatu puitua kokonaan Hämeessä ja muuallakin eteläisimmässä Suomessa, ja Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat kääntymässä loppusuoralle. Satakunnassa härkäpavusta on puitu 50 prosenttia. Itä-Suomessa härkäpavun puinnit eivät ole vielä alkaneet. Härkäpavun puintikosteudet ovat olleet 18–25 prosenttia.

Herne on saatu Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla lähes kokonaan puitua. Satakunnassa herneen puinnit ovat puolivälissä. Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella herneen puinnit ovat alussa. Herneen puintikosteudet ovat vaihdelleet 17–30 prosentin välillä. Härkäpavun sato jäi tavanomaista pienemmäksi useimmilla alueilla, ainoastaan Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella sato arvioidaan tavanomaiseksi. Härkäpapusadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi useimmilla alueilla, mutta vain välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Hernesato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa.

Syysviljojen kylvöt ovat lopuillaan lähes koko maassa. Rukiin kylvöala on jäämässä useimmilla alueilla tuntuvasti edellisvuotta pienemmäksi. Eniten rukiin kylvöala on pienentymässä Pohjanmaan rannikkoalueella (80 %), Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä (30–50 %). Muutokset syysvehnän kylvöaloissa ovat jäämässä pienemmäksi. Syysvehnäalan arvioidaan pienenevän Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä 30 prosenttia.

Syysviljat ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Ruiskasvustoista on orastunut 90 prosenttisesti useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla ruiskasvustoista on orastunut 40 prosenttia. Pohjois-Karjalan vähäiset syysvehnäkasvustot ovat orastuneet kokonaan, mutta muualla orastuminen on aivan alussa. Syysöljykasvit ovat taimettuneet tyydyttävästi. Kasvustoista on ehtinyt taimettua jo 90–100 prosenttia useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla vasta 50 prosenttia.

Sateinen syyskuun alku ja lämpimät säät ovat lisänneet syyskylvöisten kasvien etanavioitusriskiä. Pelto- ja valepeltoetanoita on yleisimmin pientareiden ja monivuotisten nurmikasvustojen läheisyydessä sekä suorakylvetyillä lohkoilla. Etanariski vähenee yleensä vasta yöpakkasten myötä. Syysviljapelloilla on havaittu myös runsaasti kahukärpäsiä, ja torjuntakynnys on monin paikoin ylittynyt. Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta.

Sateet ovat virkistäneet nurmien kasvua ja ne kasvavat nyt erittäin rehevästi. Ainoastaan vähäsateisilla alueilla nurmien kasvu on tavanomaista heikompaa. Parantuneen kasvun ansiosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja -Savossa yli puolet tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista. Muilla alueilla kolmatta säilörehusatoa ei ole tarvetta korjata tai sen korjaa 20–30 prosenttia tiloista.

Lapissa korjataan vielä tavanomaista myöhemmin säilörehun toista satoa, mikä saattaa vaarantaa nurmien talveen valmistautumisen. Nurmet tarvitsevat niiton jälkeen kolme viikkoa kasvuaikaa, jotta juureen ehtii kerääntyä riittävästi vararavintoa. Nurmien talvehtimisen kannalta niitot kannattaisi ajoittaa lokakuuhun, kun kasvu on lähes päättynyt.

Useimmilla alueilla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan sata prosenttia keskimääräisestä. Kasvukauden kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla maan etelä- ja itäosissa säilörehun kokonaissato jää 75–90 prosenttiin keskimääräisestä kokonaissadosta. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi koko maassa.

Säilörehun arvioidaan riittävän tyydyttävästi sisäruokintakaudella koko maassa. Ainoastaan Itä-Suomessa säilörehupulasta kärsivät tilat ovat joutuneet karkearehutarpeen tyydyttämiseksi korjaamaan huonokasvuisia viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi ja korjaamaan satoa myös viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitopelloilta. Tilat ovat myös ostaneet säilörehua toisilta tiloilta.

Laidunkauden arvioidaan jatkuvan vielä pari viikkoa suuressa osassa maata, mikäli säät jatkuvat lämpiminä. Itä-Suomen kuivuudesta kärsineillä alueilla laidunkausi on kuitenkin päättymässä jo viikon kuluessa.

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen. Siemenperunasadon määrä ja laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella 75 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 25 prosenttia. Sato arvioidaan määrältään välttäväksi ja laadultaan tyydyttäväksi. Varastoperunan nostot ovat edenneet vaihtelevasti. Pohjois-Suomessa varastoperunasta on nostamatta enää 20 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla varastoperunasta on nostettu vasta 15–20 prosenttia.

Sokerijuurikkaan nostojen arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa sato arvioidaan määrältään hyväksi ja laadultaan tyydyttävästä hyvään. Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikkaan sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi.

Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa. Varastovihannesten kasvu on monella tilalla vielä kesken, joten viljelmillä ei kiirehditä sadonkorjuun aloittamista lisäkilojen toivossa. Ahvenanmaalla sen sijaan varastovihanneksien kasvu on ollut hyvää ja sadosta on odotettavissa keskimääräistä parempi. Varastovihannesten varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syyskuun lopussa. Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun loppupuolelle saakka. Nyt korjattavan sadon laatu ja määrä on tyydyttävä.

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan viimeisten syyslajikkeiden satoa. Syysomenoiden sato vaihtelee lajikkeittain ja lohkoittain välttävästä hyvään. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon syys- ja lokakuun vaihteessa. Ensimmäiset erät talvilajikkeista tulevat kauppoihin lokakuun puolivälin jälkeen. Talvilajikkeiden sato arvioidaan hieman keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. Syyskuussa valmistuu vielä pieniä eriä mansikkaa ja vadelmaa kasvutunneleista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia lokakuussa

Rakentamisen työpäiväkorjatun liikevaihdon ja myynnin määrän vuosimuutos, lokakuu 2019, %.

Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi lokakuussa 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Myynnin määrällä mitattuna liikevaihto kuitenkin laski 1,2 prosenttia. Toimialoista kasvua esiintyi talonrakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa, kun taas maa- ja vesirakentamisen liikevaihto oli selvässä laskussa.

NÄIN VIETÄT RENNON JOULUN – VIISI VINKKIÄ, JOILLA SELÄTÄT JOULUSTRESSIN JA LAHJAPANIIKIN

Naantalin Kylpylän henkilökunta on valmistanut vierailleen yli 30 joulua. Nyt he paljastavat parhaat lahja- ja jouluvinkkinsä rentoon jouluun.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistukset vahvistettu

Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on elokuun 2020 alusta alkaen 288 euroa ja alin perittävä maksu on 27 euroa. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 144 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Äänestä Flavoria voittoon

Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Turun yliopiston kehittämä Flavoria-tutkimusalusta on selvittänyt tiensä arvostetun PRO-kilpailun finaaliin. Uraauurtava ravintolakonsepti tuottaa tutkimustietoa eri alojen hyödynnettäväksi. Tiedettä, vastuullisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä yhdistelevän Flavorian älykäs ruokalinjasto on yksi kolmesta finalistista innovaatioiden sarjassa.

Eurojackpotissa yksi täysosuma

Eurojackpotin kierroksen 50/2019 arvonnassa löytyi yksi täysosuma. Yli kymmenen miljoonan euron voitto matkasi Saksaan.

Saaristoasiain neuvottelukunta tyytymätön Postin suunnitelmiin vähentää postinjakelua saaristossa

Postin suunnitelmat vähentää saaristoalueiden postinjakelua Varsinais-Suomen saaristossa on puhututtanut saaristolaisia keväästä alkaen. Myös saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on ottanut kantaa Postin suunnitelmiin heikentää saaristolaisten peruspalveluita saaristossa.

Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden osuus kasvoi yhä

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2018, %.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2018 kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Ammattikorkeakoulutuksessa heistä jatkoi kymmenen prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18 prosenttia.

Talouden heikentynyt suhdanne näkyy puukaupassa

Puukauppa on edellisvuosia vaisumpaa. Kuitu- ja tukkipuun ostomäärät ovat tammi-marraskuun ajalta viiden edellisen vuoden keskiarvoa jäljessä.

Alle puolet hoitoa odottaneista pääsi viikossa terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle

Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen eri aluehallintovirastojen alueella lokakuussa 2019, %.

Asiakkaista lähes 40 prosenttia pääsi lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottokäynnille pääsi yli 70 prosenttia asiakkaista viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi terveyskeskukseen yhteyttä ottaneen kansalaisen hoidon tarpeen.

Nuohousuudistus ei tuonut suuria muutoksia

Nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin uudistuksesta huolimatta.

Nuohousuudistus ei ole nuohouspalvelun käyttäjien mielestä aiheuttanut suuria muutoksia nuohouspalveluun, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Vastaajista hiukan yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että kuluvana vuonna nuohoojan tilaaminen sujui samoin kuin aiemminkin.

Inflaatio marraskuussa 0,7 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,7 prosenttia. Lokakuussa inflaatio oli myös 0,7 prosenttia.

Jokirantaa kehitettävä yhteisenä olohuoneena

Aurajoen rantapenkereellä nykyisin kulkeva kevyenliikenteen väylä on kirjoittajien mielestä erittäin suosittu, mutta huonosti toimiva.

Aurajokirantaan Itäiselle Rantakadulle suunnitellut uudet pyöräilyreitit ovat herättäneet keskustelua ja niiden on pelätty muun muassa vaikeuttavan autoliikenteen sujuvuutta. Aihe ansaitsee osakseen toisenlaisiakin näkökohtia.

Syöpärahastot jakoivat syöpätutkimukseen 195 000 euroa

Lounaissuomalaiset syöpärahastot ovat myöntäneet 190 000 euroa Varsinais-Suomessa tehtävään syöpätautien tieteelliseen tutkimustyöhön ja 5000 euroa matka-apurahoina. 4 000 euron suuruisia väitöskirja-apurahoja jaettiin kymmenelle ja 10 000 euron suuruisia tutkimusapurahoja kuudelle syöpätutkijalle. Lisäksi myönnettiin matka-apurahoja 5 000 euron arvosta.

Sairauspäiväraha vastaa jatkossa entistä paremmin tulotasoa, myös hakeminen helpottuu

Vuoden 2020 alusta voimaan tuleva lakimuutos yksinkertaistaa sairausvakuutuslain mukaisten maksettavien päivärahojen määräytymisperusteita. Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, luovutuspäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Esimerkiksi maaliskuussa alkavaan etuuteen huomioidaan tulot ajalta 1.2.–31.1. Poikkeus ovat kuitenkin tammikuussa 2020 alkavat päivärahat. Niissä huomioidaan tulot ajalta 1.1.–31.12.2019.

Rauhaa päälle maan Martinkirkossa

Turun konservatorion kamarikuoron ja kamariorkesterin yhteinen joulukonsertti Rauhaa päälle maan vie kuulijan matkalle halki talvisen Euroopan. Martinkirkossa kuullaan 20. joulukuuta kello 19 jouluisia lauluja kaikista Pohjoismaista niiden omalla kielellä: muun muassa islantilainen joulusatu, H. C. Andersenin runoutta ja toki myös Toivo Kuulan Rukous, joka on olennainen palanen joka kuoronystävän joulua. Orkesterin matkassa käydään Italiassa saakka, ja yhteisnumeroina nautitaan vahvasta saksalaisesta kantaattiperinteestä. Konsertin johtavat Timo Lehtovaara ja Jukka Perksalo .

Matti Rihko jatkaa Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana

Matti Rihko.

Tractatus Properties Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko jatkaa ensi vuonna Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat Meyer Turku Oy:n varatoimitusjohtaja Tapani Pulli ja Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara .

Turun sosiaalipäivystyksen toiminta-alueeksi koko Varsinais-Suomi

Turun sosiaalipäivystys vastaa jatkossa koko Varsinais-Suomen virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä, kun Vakka-Suomi tulee mukaan yhteistyöhön ensi vuoden alussa. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat jatkossa edelleen itse virka-ajan sosiaalipäivystyksestä.

Urheilu

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Åboraakkeli: Ratkaisujen aika

Benjamin Källman.

Benjamin Källman on ainakin vielä tällä hetkellä Interin sopimuspelaaja, vaikka hyökkääjälupaus on nähty Turussa viime aikoina vain nuorten maajoukkuepaidassa. Källman on viime vuodet kuulunut pikkuhuuhkajien kantaviin pelaajiin.

Suomalaiset huippu-urheiluseurat tyytymättömiä Suomen rahapelijärjestelmään

Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan.

Suurin osa suomalaisista huippu-urheiluseuroista ei saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista ja seurojen vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa on pääosin vähäistä. Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukseen vastanneet seurat uskovat, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippu-urheilun saamaa tukea.

Laitapuolustaja Tatu Varmanen jatkaa TPS-paidassa

Tatu Varmanen.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavan jatkosopimuksen laitapuolustaja Tatu Varmasen kanssa. 21-vuotias Varmanen pelasi viime kaudella TPS:ssä yhteensä 18 Jalkapallon Ykkösen ottelua sekä loppusyksyn liigakarsintaottelut KPV:ta vastaan päälle.

Liigalisenssi kaikille Veikkausliigaseuroille

Suomen Palloliiton (SPL) liigalisenssikomitea käsitteli torstaina 5. joulukuuta Veikkausliigan liigalisenssejä kaudelle 2020.

Rasmus Tirronen mukana TPS:n kokoonpanossa keskiviikkona

Rasmus Tirronen.

Turun Palloseuran kiekkomiehistön sairastuvalla on tapahtunut viikon aikana positiivista kehitystä. Maalivahti Rasmus Tirronen harjoitteli maanantaina normaalisti ja täysipainoisesti jääharjoituksessa. Tirronen on mukana keskiviikon otteluun nimettävässä kokoonpanossa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.