Viljojen puinnit edelleen kesken

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Kuva: Riitta Salmi

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa. Eniten sateita on saatu viimeisen kuukauden sisällä etelärannikolla, Varsinais- ja Keski-Suomessa, joissa sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset normaalista.

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, sillä kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä ja pellot ovat toistaiseksi kantavia. Runsassateisimmilla alueilla on jo alkanut näkyä peltojen pehmenemistä.

Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat. Säilörehunurmen ensimmäinen sato oli hyvä koko maassa, mutta keskikesän kuivuus verotti toisen säilörehusadon määrää. Härkäpavun, herneen ja kauran viljelyssä oli sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Kesän vaihtelevista sääoloista tuholaisineen kärsivät eniten öljykasvit. Erot satotasoissa ovat suuret eri alueiden ja tilojen välillä sateiden paikallisuudesta johtuen.

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi ja erityisesti rukiin alhainen hinta ovat tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin. Öljykasvien ja rukiin viljelyalojen arvioidaan pienenevän. Myös härkäpavun viljelyn epäonnistuminen useana vuonna peräkkäin vähentää kiinnostusta härkäpavun viljelyyn joillakin alueilla. Ensi vuoden viljelyä suunniteltaessa tarkastellaan yhä tarkemmin lajikevalintoja ja eri viljelykasvien viljelyn kannattavuutta.

Syysviljojen puinnit saatiin päätökseen syyskuun alussa, vain Etelä-Pohjanmaalla rukiista on kymmenen prosenttia puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 17–25 prosenttia. Ruissato arvioidaan hyväksi, 20–30 prosenttia keskimääräistä paremmaksi tai vähintään tyydyttäväksi koko maassa. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75–80 kg/hl ja sakoluvut 130–350. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla lähes koko sadon arvioidaan olevan leipäviljakelpoista. Muualla leipäviljakelpoisuuden arvioidaan olevan 75–90 prosenttia sadosta.

Syysvehnänkin puinnit on useimmilla alueilla saatu päätökseen. Etelä-Pohjanmaalla syysvehnästä on edelleen 40–50 prosenttia puimatta. Myös Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella on vielä 5–10 prosenttia syysvehnästä puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 16–25 prosenttia.

Syysvehnäsato oli määrältään ja laadultaan hyvä ja sadot ovat 10–30 prosenttia keskimääräistä parempia tai vähintään tyydyttäviä koko maassa. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 78–85 kg/hl ja proteiinipitoisuus 10–14 prosenttia. Sakoluvut syysvehnässä ovat olleet 180–400. Eteläisimmässä Suomessa sadosta arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80–95 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain 25 prosenttia.

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet ohran puitua kokonaan. Useimmilla alueilla ohrasta on ehditty puida 70–90 prosenttia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasta on puitu noin puolet, mutta Lapissa vain 15 prosenttia.

Maan pohjoisosissa kasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti, mutta yleisimmin ne ovat olleet 18–22 prosenttia. Ohrasato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla. Ainoastaan Uudellamaalla ja osassa Savoa ohrasato jäi tavanomaista pienemmäksi. Ohrasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi lähes koko maassa.

Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lapissa ohrasadon laatu arvioidaan välttäväksi. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet rehuohralla 60–70 kg/hl (normaali 62–68) ja mallasohralla 67–70 kg/hl. Rehuviljakelpoisuus on useimmilla alueilla 95–100 prosenttia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 80 prosenttia. Mallasohrasta mallaskelpoista on Etelä-Suomenrannikkoalueella ja Uudellamaalla 80 prosenttia.

Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 70–90 prosenttia. Pahimmin kauran puinnit ovat kesken Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, jossa osalla tiloista kauran puinnit ovat aivan alussa ja osalla puinnit ovat puolivälissä. Lapissa kaurasta on puitu kymmenen prosenttia.

Kauran puintikosteudet ovat vaihdelleet 13–30 prosentin välillä. Useimmilla alueilla kaurasato arvioidaan keskimääräiseksi. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savossa kaura sadon arvioidaan jäävän jonkin verran tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja lapissa kauran laatu arvioidaan välttäväksi. Kauran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 52–63 kg/hl (normaali 52–55 kg/hl) ja rehuviljakelpoisuus on 80–100 prosenttia.

Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet kevätvehnän puinnit päätökseen. Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnästä on puitu 70–90 prosenttia, Kaakkois-Suomessa 40–50 prosenttia ja maan keskiosissa 10–30 prosenttia. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (17–30 prosenttia). Kevätvehnän sato arvioidaan useimmilla alueilla määrältään tavanomaiseksi, ainoastaan Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Savoa kevätvehnän sato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi.

Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Pohjois-Pohjanmaata, jossa sadon laatu arvioidaan välttäväksi. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 75–85 kg/hl (normaali 77–80 kg/hl) ja sakoluku 180–400. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla kevätvehnästä on leipäviljakelpoista 80–90 prosenttia, mutta Pohjanmaalla vain 30–50 prosenttia.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Pisimmällä rypsin puinnit ovat Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, jossa rypsistä on puitu 50–60 prosenttia, osalla tiloista jopa sata prosenttia.

Rapsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla, jossa noin puolet rapsista on puitu. Varsinais-Suomessa rapsista on puitu 20 prosenttia. Muualla rypsin ja rapsin puinteja ei ole aloitettu tai puinnit ovat aivan alussa. Rypsin ja rapsin sato arvioidaan määrältään huonoksi tai välttäväksi. Rypsi- ja rapsisadon laatu arvioidaan huonoksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa. Muualla sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Härkäpapu on saatu puitua kokonaan Hämeessä ja muuallakin eteläisimmässä Suomessa, ja Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat kääntymässä loppusuoralle. Satakunnassa härkäpavusta on puitu 50 prosenttia. Itä-Suomessa härkäpavun puinnit eivät ole vielä alkaneet. Härkäpavun puintikosteudet ovat olleet 18–25 prosenttia.

Herne on saatu Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla lähes kokonaan puitua. Satakunnassa herneen puinnit ovat puolivälissä. Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella herneen puinnit ovat alussa. Herneen puintikosteudet ovat vaihdelleet 17–30 prosentin välillä. Härkäpavun sato jäi tavanomaista pienemmäksi useimmilla alueilla, ainoastaan Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella sato arvioidaan tavanomaiseksi. Härkäpapusadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi useimmilla alueilla, mutta vain välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Hernesato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa.

Syysviljojen kylvöt ovat lopuillaan lähes koko maassa. Rukiin kylvöala on jäämässä useimmilla alueilla tuntuvasti edellisvuotta pienemmäksi. Eniten rukiin kylvöala on pienentymässä Pohjanmaan rannikkoalueella (80 %), Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä (30–50 %). Muutokset syysvehnän kylvöaloissa ovat jäämässä pienemmäksi. Syysvehnäalan arvioidaan pienenevän Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä 30 prosenttia.

Syysviljat ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Ruiskasvustoista on orastunut 90 prosenttisesti useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla ruiskasvustoista on orastunut 40 prosenttia. Pohjois-Karjalan vähäiset syysvehnäkasvustot ovat orastuneet kokonaan, mutta muualla orastuminen on aivan alussa. Syysöljykasvit ovat taimettuneet tyydyttävästi. Kasvustoista on ehtinyt taimettua jo 90–100 prosenttia useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla vasta 50 prosenttia.

Sateinen syyskuun alku ja lämpimät säät ovat lisänneet syyskylvöisten kasvien etanavioitusriskiä. Pelto- ja valepeltoetanoita on yleisimmin pientareiden ja monivuotisten nurmikasvustojen läheisyydessä sekä suorakylvetyillä lohkoilla. Etanariski vähenee yleensä vasta yöpakkasten myötä. Syysviljapelloilla on havaittu myös runsaasti kahukärpäsiä, ja torjuntakynnys on monin paikoin ylittynyt. Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta.

Sateet ovat virkistäneet nurmien kasvua ja ne kasvavat nyt erittäin rehevästi. Ainoastaan vähäsateisilla alueilla nurmien kasvu on tavanomaista heikompaa. Parantuneen kasvun ansiosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja -Savossa yli puolet tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista. Muilla alueilla kolmatta säilörehusatoa ei ole tarvetta korjata tai sen korjaa 20–30 prosenttia tiloista.

Lapissa korjataan vielä tavanomaista myöhemmin säilörehun toista satoa, mikä saattaa vaarantaa nurmien talveen valmistautumisen. Nurmet tarvitsevat niiton jälkeen kolme viikkoa kasvuaikaa, jotta juureen ehtii kerääntyä riittävästi vararavintoa. Nurmien talvehtimisen kannalta niitot kannattaisi ajoittaa lokakuuhun, kun kasvu on lähes päättynyt.

Useimmilla alueilla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan sata prosenttia keskimääräisestä. Kasvukauden kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla maan etelä- ja itäosissa säilörehun kokonaissato jää 75–90 prosenttiin keskimääräisestä kokonaissadosta. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi koko maassa.

Säilörehun arvioidaan riittävän tyydyttävästi sisäruokintakaudella koko maassa. Ainoastaan Itä-Suomessa säilörehupulasta kärsivät tilat ovat joutuneet karkearehutarpeen tyydyttämiseksi korjaamaan huonokasvuisia viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi ja korjaamaan satoa myös viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitopelloilta. Tilat ovat myös ostaneet säilörehua toisilta tiloilta.

Laidunkauden arvioidaan jatkuvan vielä pari viikkoa suuressa osassa maata, mikäli säät jatkuvat lämpiminä. Itä-Suomen kuivuudesta kärsineillä alueilla laidunkausi on kuitenkin päättymässä jo viikon kuluessa.

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen. Siemenperunasadon määrä ja laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella 75 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 25 prosenttia. Sato arvioidaan määrältään välttäväksi ja laadultaan tyydyttäväksi. Varastoperunan nostot ovat edenneet vaihtelevasti. Pohjois-Suomessa varastoperunasta on nostamatta enää 20 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla varastoperunasta on nostettu vasta 15–20 prosenttia.

Sokerijuurikkaan nostojen arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa sato arvioidaan määrältään hyväksi ja laadultaan tyydyttävästä hyvään. Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikkaan sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi.

Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa. Varastovihannesten kasvu on monella tilalla vielä kesken, joten viljelmillä ei kiirehditä sadonkorjuun aloittamista lisäkilojen toivossa. Ahvenanmaalla sen sijaan varastovihanneksien kasvu on ollut hyvää ja sadosta on odotettavissa keskimääräistä parempi. Varastovihannesten varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syyskuun lopussa. Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun loppupuolelle saakka. Nyt korjattavan sadon laatu ja määrä on tyydyttävä.

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan viimeisten syyslajikkeiden satoa. Syysomenoiden sato vaihtelee lajikkeittain ja lohkoittain välttävästä hyvään. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon syys- ja lokakuun vaihteessa. Ensimmäiset erät talvilajikkeista tulevat kauppoihin lokakuun puolivälin jälkeen. Talvilajikkeiden sato arvioidaan hieman keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. Syyskuussa valmistuu vielä pieniä eriä mansikkaa ja vadelmaa kasvutunneleista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Keskuskauppakamari: Työllisyys asteen trendi nousuun, rauhallista kuin myrskyn silmässä

Työllisyys on 64 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi . Sivustolla pidetään myös kirjaa työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

Varsinais-Suomen Matkailuparlamentti kokoaa matkailuväen Naantaliin

Varsinais-Suomen Matkailuparlamentti kokoaa torstaina 24. lokakuuta kello 12.30–17 maakunnan matkailualan yritykset, yhdistykset ja julkiset toimijat Naantalin Kylpylään. Tavoitteena on vauhdittaa maakunnan matkailuelinkeinon kasvua valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti yhteistyössä ja kestävän kehityksen huomioiden.

Aurakadun kulmaan avautuu helmikuussa uusi brittipubi

Manu Events aikoo kehittää Old Bankista elämyksellisen brittipubin.

Aurakadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva ravintola Old Bank on ollut pitkään yksi Turun maamerkeistä ja erikoisuuksista. Turkulainen ravintola-alan kasvuyritys Manu Events aikoo kehittää paikasta elämyksellisen brittipubin.

Työelämään tulevien nuorten vahvuutena halu kehittyä ja kehittää työtä

Työelämään tulevat nuoret kaipaavat tukea esimieheltä ja työyhteisöltä. Halu kehittyä ja kehittää työtä on nuorilla vahva, mutta elämäntilanne voi haastaa, selviää Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen yhteisestä tutkimuksesta.

Euroopan soiden kuivuminen voi vaarantaa merkittävän hiilinielun

Suomaisema.

Kansainvälisen tutkimusryhmän selvitys osoittaa, että eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat suot ovat muuttuneet selkeästi kuivemmiksi viimeisten vuosisatojen aikana. Soiden kuivuminen uhkaa vapauttaa turpeeseen vuosituhansien aikana kertynyttä hiiltä takaisin ilmakehään lisäten näin jo ennestään korkeaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Tampere ja Turku asuntosijoittajien suosiossa

Suomen Vuokranantajien tuoreen vuokramarkkinakatsauksen mukaan pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropoli, mutta Tampere ja Turku kirivät perässä. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu tulevina vuosina. Maan tärkeiden kasvukeskusten kehitystä vauhdittamaan tarvitaan fiksuja liikenneinvestointeja sekä asuntotuotantoa myös tulevina vuosina.

Räjäytykset aiheuttavat hetkellisiä pysäytyksiä Köydenpunojankadun liikenteeseen

VR:n vanhan konepaja-alueen rakennusurakkaan liittyvä kadunrakennustyö on sulkenut kulkuyhteyden Logomon ja Veturimiehenkadun välillä 9. lokakuuta lähtien.

HPK kiinnitti Santeri Lukan

TPS:stä lähtöpassit saanut puolustaja Santeri Lukka jatkaa uraansa Hämeenlinnasa. HPK kiinnitti Lukan sopimuksella, joka jatkuu kevääseen 2021 saakka. Lukka siirtyy HPK:n vahvuuteen välittömästi.

PAU: Posti pakottaa työntekijänsä laajoihin lakkoihin

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU käynnistää Postissa laajat lakkotoimet. Postinjakelu, käsittely ja kuljetus ovat marraskuussa lakossa kaksi viikkoa, jollei työehtosopimusneuvotteluissa ja pakettilajittelijoiden tilanteesta päästä työnantajan kanssa sopuun.

Fingerpori-elokuvalle 26 331 katsojaa avausviikonlopun jälkeen

Pirkko-Liina (Sanna Stellan) ja Rivo-Riitta (Jenni Kokander).

Mikko Koukin ohjaama Fingerpori -elokuva avasi 15 426 katsojalla ruuhkaisen viikonlopun katsotuimpana ensi-iltaelokuvana. Ennakoiden kanssa katsojia on koossa eiliseen sunnuntaihin mennessä kaikkiaan 26 331. Elokuvan ensi-ilta oli 16. lokakuuta.

Mimosa Helander Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirin johtoon

Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piiri Loimaalla lauantaina järjestetyssä syyskokouksessaan valitsi puheenjohtajakseen Mimosa Helanderin Loimaalta.

Työllisyys kasvoi, työttömyys laski vuoden takaiseen verrattuna

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2009/09–2019/09, 15–64-vuotiaat.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli 9 000 vähemmän kuin vuoden 2018 syyskuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia.

HKScan aloittaa yt-neuvottelut Suomessa, 25 työpaikkaa vaarassa

HKScan suunnittelee konsernilaajuisen toimintamallinsa uudistamista ja käynnistää siihen liittyvät prosessit. HKScan arvioi myös toimintansa tehostamisen tarvetta Suomessa. Suunnitellun toimintamallin uudistuksen ei arvioida johtavan henkilöstövähennyksiin yhtiön muilla markkina-alueilla kuin Suomessa.

Kolme kymmenestä ajaa stop-merkin ohi pysähtymättä

Kolme kymmenestä kuljettajasta ajaa stop-merkin ohi pysäyttämättä.

Stop-merkki osoittaa väistämisvelvollisuutta, mutta velvoittaa yksiselitteisesti myös pysäyttämään. Silti Liikenneturvan seurantojen mukaan kolme kymmenestä kuljettajasta ajaa merkin ohi pysäyttämättä.

Vapaa-ajankalastuksesta tavoitellaan suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian. Laajassa yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa valmisteltu strategia tavoittelee vapaa-ajankalastuksesta suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta, joka hyödyntää kestävästi Suomen monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.

TPS-pakki Santeri Lukan pelaajasopimus purettu

Santeri Lukka.

HC TPS ja puolustaja Santeri Lukka ovat purkaneet loppukautta koskevan pelaajasopimuksen yhteisymmärryksessä, ilmoittaa seura.

Mistä naisten ja miesten väliset erot perintätoimeksiantojen määrissä johtuvat?

Intrumin tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi vaikuttaa olevan Pohjoismaiden tasa-arvoisin maa perintätoimeksiantojen sukupuolijakaumalla mitattuna, vaikka erojakin löytyy. Tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa keskimäärin 60 prosenttia perintätoimeksiannosta kohdistuu miehiin. Suomessa vastaava luku on 54,6 prosenttia.

Tähtinäytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla

Iso-Heikkilän tähtitornilla pääsee kurkistamaan kaukoputkeen.

Turun alueen tähtiharrastusyhdistys Turun Ursa r.y. näyttää jälleen tähtiä Iso-Heikkilän tähtitornilla 25. lokakuuta alkaen kirkkaina perjantai-iltoina kello 19-21.

Urheilu

HPK kiinnitti Santeri Lukan

TPS:stä lähtöpassit saanut puolustaja Santeri Lukka jatkaa uraansa Hämeenlinnasa. HPK kiinnitti Lukan sopimuksella, joka jatkuu kevääseen 2021 saakka. Lukka siirtyy HPK:n vahvuuteen välittömästi.

Näkökulma: Liigakarsinnassa ei ole jossittelun varaa

Viime vuodelta tuttu pari kohtaa jälleen liigakarsinnassa.

Jalkapallon liigakarsinnan alla suurin huomio on ymmärrettävästi kohdistunut toisen osaottelun pelipaikkaan. Kaikkien halu on tietää hyvissä ajoin, missä ratkaiseva toinen peli pelataan.

TPS-pakki Santeri Lukan pelaajasopimus purettu

Santeri Lukka.

HC TPS ja puolustaja Santeri Lukka ovat purkaneet loppukautta koskevan pelaajasopimuksen yhteisymmärryksessä, ilmoittaa seura.

Kokkolan keskuskentän kunto tarkastetaan perjantaina

TPS ja KPV kohtaavat Veikkausliigan kaksiosaisessa karsinnassa viime vuoden malliin. KPV saattaa joutua pelaamaan kotiottelunsa Seinäjoella, mikäli Kokkolan keskuskentän kunto ei läpäise tarkastusta perjantaina.

Veikkausliigan karsinnassa kohtaavat TPS ja KPV kaksiosaisessa ottelussa. Avausosa pelataan Veritas Stadionilla Turussa torstaina 24. lokakuuta kello 18.30. Toinen osaottelu on aseteltu pelattavaksi sunnuntaina 27. lokakuuta kello 13 Kokkolan keskuskentällä.

Javenture-Areena muuttuu LähiTapiola-areenaksi

Javenture-Areenan nimi muuttuu LähiTapiola-areenaksi.

Turun Impivaarassa sijaitseva Javenture-Areena on siirtynyt uusille omistajille. Javenture-Areenan nimi muuttuu omistajamuutoksen myötä LähiTapiola-areenaksi. Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Javenture-Areena on koko Varsinais-Suomen alueen ainoa täysimittainen jalkapallohalli.

Otteluanalyysi: TPS reserveillä maalittomaan tasapeliin

Naisten ykköstuomari Lina Lehtovaara oli ensi kertaa oikeudenjakajana Ykkösen ottelussa.

Ykkönen päättyi tussahdukseen Turussa. TPS pelasi hyvän kauden, mutta viimeisessä pelissä kentällä oli reservimiehistö porilaista MuSaa vastaan. Peli päättyi 0-0 ja vieraat olivat lähempänä voittoa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.