Nostalginen Turku: Richterin talossa sattui ja tapahtui
Maineikas Richterin talo sijaitsi aivan Aurajoen läntisellä rantatörmällä lähes suoraan tuomiokirkkoa vastapäätä. Richterin kivirakenteinen talo nousi 1700-luvun loppupuolella saviseen ja maanvyörymille herkkään Multavieruun. Richterin tontin viimeisetkin rakennukset kuitenkin purettiin vuonna 1960.
Multavierun alueella työskenteli jo 1600-luvulta lähtien nahkureita, joista menestyneimpiä olivat Saksasta lähtöisin olevat Richterit. Nahkurimestari Jacob Christian Richter (1745–1812) edusti jo sukunsa kolmatta polvea Turussa. Hän vaurastui huomattavasti, nousten kaupungin johtavien porvarien joukkoon ja rakennutti komean kolmikerroksisen talon.
Suvun vaurastuttua, myös taloa laajennettiin asteittain, kunnes siinä oli jo yli 20 huonetta. Tontilla oli myös muutama kookas lisärakennus, joita pidettiin vuokralla. Neljättä polvea edustanut Christoffer Richter nousi puolestaan myöhemmin senaatin jäseneksi, todelliseksi valtioneuvokseksi sekä Turun hovioikeuden presidentiksi. Hänen samanniminen veljensä jatkoi puolestaan suvun liiketoimia.
Vuonna 1809 Richterin vuokrasivat talonsa Suomen uuden keisarillisen hallituskonseljin käyttöön. Se piti Richterin talossa omat istuntonsa vuosina 1809–19. Taloon tuotiin myös Porvoon valtiopäivillä käytetty keisarin valtaistuin.
Vuonna 1816 Suomen senaatiksi muuttunut hallintoelin siirtyi keisarin käskystä Helsinkiin vuonna 1819. Rakennus palasi tuolloin jälleen täysipainoisesti Richterin suvun käyttöön.
Richterin talo vaurioitui pahasti Turun palossa vuonna 1827, mutta se entisöitiin varsin nopeasti lähes alkuperäiseen asuunsa. Toukokuun alkupuolella vuonna 1830 rakennus koki ainutlaatuisen kohtalon, kun Christoffer Richter oli vuokrannut osan talosta viljavarastoksi. Hauraalla paikalla sijainnut rakennus ei kestänyt 17 000 viljatynnyrin painoa, vaan osa siitä rojahti maanvyöryn vauhdittamana Aurajokeen.
Tämän eriskummallisen onnettomuuden uhriksi joutui Richterin perheen liikuntarajoitteinen kotiopettaja.
Suurin osa Richterin talosta oli kuitenkin pystyssä vielä 1960-luvulle asti. Muinaistieteellinen toimikunta, eli nykyinen museovirasto, yritti anoa rakennukselle suojelua vuonna 1959, vedoten muun muassa siihen, että palanen keskiaikaista asemakaavaa jäisi näin myös jälkipolville. Vetoomus oli turha, ja talojen tilalle rakennettiin neljä kerrostaloa.
Richterin talo siis kesti jossain määrin jopa Turun palon ja ne viljatynnyritkin, mutta Turun tauti oli sillekin liian paha vastus.
Heikki Möttönen