Lähes kaikki lasten puhelimet jo älypuhelimia

Koulutiellä on jälleen joukoittain uusia ekaluokkalaisia, joiden mielessä pyörii kaiken muun uuden muistettavan ja opittavan lisäksi uusi puhelin. Tyypillisimmin lapselle hankitaan ensimmäinen oma puhelin juuri kouluunmenon kynnyksellä, mutta lähes puolet lapsista on käyttänyt älypuhelinta jo sitä aiemmin ja lähes kaikilla ala-asteikäisillä on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä.

Asia käy ilmi DNA:n teettämästä koululaistutkimuksesta, joka selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 6–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat.

Tyypillisimmin lapsen puhelimen käyttö alkaa kouluunmenon kynnyksellä, 6–7-vuotiaana, jolloin hänelle hankitaan ensimmäinen oma puhelin. Silti lähes puolet (49 %) lapsista on käyttänyt älypuhelinta ensimmäisen kerran jo alle 6-vuotiaana.

Oma puhelin on hieman yli kolmanneksella tänä vuonna kuusi vuotta täyttävistä lapsista (36 %) ja lähes kaikilla yli 8-vuotiailla. Puhelimen omistus kasvaa selvästi 7- ja 8-vuotiaiden lasten kohdalla. Älypuhelimien osuus ensimmäisenä puhelimena on kasvanut vielä hieman aiempiin vuosiin verrattuna: lasten puhelimista nyt lähes kaikki ovat älypuhelimia.

Perheen yhteydenpidon helpottaminen (45 %) ja turvallisuus (40 %) ovat tänäkin vuonna merkittävimmät syyt hankkia lapselle hänen ensimmäinen puhelimensa. Seuraava puhelin ostetaan useimmiten edellisen rikkouduttua (48 %).

Lapsen ensimmäistä puhelinta hankittaessa laitteen hinta ja helppokäyttöisyys ovat tärkeimpiä valintaperusteita. Lapsen ensimmäinen puhelin asettuu aiempaa useammin 101–200 euron hintaluokkaan. Toista puhelinta ostettaessa hinnan lisäksi korostuvat erityisesti puhelimen ominaisuudet.

– Markkinoilla on hyvä valikoima edullisia älypuhelimia, jotka soveltuvat lapsen käyttöön. Kuitenkin esimerkiksi laitteen koko on yllättävän harvoin valintaperusteena, kun vanhemmat valitsevat ensimmäistä puhelinta lapsensa pieniin käsiin. Laitteen kestävyyteenkin kiinnitetään enemmän huomiota vasta lapsen toista puhelinta hankittaessa – tämä oppi näyttää tulevan kantapään kautta, kommentoi DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Lähes kaikille lapsille ostetaan puhelimeen suojakuoret. Näytönsuojia ja puhelinpidikkeitä hankitaan nyt enemmän verrattuna aiempiin vuosiin. Lapsen iän myötä erityisesti kuulokkeiden, langattomien kaiuttimien ja varavirtalähteiden suosio kasvaa merkittävästi.

6–12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelimenkäytöllä useita hyötyjä. Tutkimuksen mukaan älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja edistää lapsen kykyä hakea tietoa.

– Puhelin on tutkimuksen mukaan myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja se tuo lapselle itsenäisyyttä samalla kun lapsen reviiri laajenee. Ensimmäisen älypuhelimen hankinta on myös hyvä tapa opetella lapsen kanssa molemminpuolista luottamusta, Aavikko kertoo.

Puhelin ostetaan pääasiassa vanhempien aloitteesta (80 %). Noin puolet lapsista on saanut jollakin tavalla vaikuttaa puhelimensa valintaan, oli kyseessä sitten lapsen ensimmäinen puhelin tai seuraava.

Vanhempien käsityksen mukaan 6–7-vuotiaat pitävät puhelimen tärkeimpinä ominaisuuksina mahdollisuutta käyttää sovelluksia ja pelejä (46 %) sekä nettivideoiden katselumahdollisuutta (44 %). Noin neljännekselle (26 %) tämän ikäisistä riittää, että ylipäänsä saa puhelimen. Esimerkiksi laitteen tallennustilalla, kestävyydellä, koolla, suorituskyvyllä tai käyttöjärjestelmällä ei tämän ikäisille ole suurta merkitystä.

Lapsen kasvaessa myös vaatimukset kasvavat. Laitteen merkki tai malli on vanhempien havainnon mukaan tärkeä vain noin yhdelle kymmenestä 6–7-vuotiaasta (11 %), kun taas 14 –16-vuotiaille se oli peräti toiseksi tärkein tekijä (44 %). Vanhemmat ovat huomanneet, että 14–16-vuotiaille kaikkein tärkeintä on saada riittävän uusi malli (55 %), ja heille luonnollisesti myös laitteen suorituskyky on merkittävä tekijä (32 %).

Kaksi kolmesta vanhemmasta (68 %) hakee tietoa ennen lapsen puhelimen hankintaa, mutta yksi kolmannes (32 %) kertoo, ettei ole etsinyt tietoa ennen ostopäätöstä.

Tietoa haetaan useimmiten operaattoreiden nettisivuilta (25 %). Varsin tasaisesti sitä haetaan myös kodinelektroniikkaliikkeistä (18 %) tai operaattoreiden myymälöistä (15 %), keskustelemalla lapsen kanssa (16 %) sekä mainoksista (15 %) ja netin keskustelupalstoilta (14 %).

Lapsen kasvaessa hänestä itsestään tulee vanhemmille tärkein tiedonhankintakanava. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat hakevat tietoa ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa (35 %) sekä operaattoreiden nettisivuilta (32 %) ja operaattoreiden myymälöistä (23 %).

– Vanhemmat luottavat teinien asiantuntemukseen puhelinta hankittaessa – tämän olemme huomanneet myös myymälöissämme palvelutilanteessa. Operaattorin myyntipisteellä ja asiakaspalvelulla on erityinen lisäarvo puhelinta hankittaessa, sillä samalla tulee tarkistettua myös se, että lapsen liittymä on varmasti käyttötarpeiden mukainen ja ajan tasalla, Aavikko neuvoo.

Vanhempien näkemyksen mukaan puhelimen tärkeimmät päivittäiset käyttökohteet ovat 6–12-vuotiailla pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samoina, ja pitkälti myös 13–16-vuotiailla.

Nuoremmassa ikäryhmässä (6–12) ykkösenä on yhteydenpito perheenjäseniin, toisella sijalla videoiden katselu ja kolmantena yhteydenpito kavereihin.

Vanhempien lasten (13–16) kohdalla puhelimen tärkeimmäksi käyttökohteeksi nousee yhteydenpito kavereihin, toiseksi eniten puhelinta käytetään videoiden katseluun, ja yhteydenpito perheenjäseniin on kolmannella sijalla.

Päivittäin käytettävistä sovelluksista 6–12-vuotiailla nousevat esiin erityisesti WhatsApp ja YouTube. Facebook tunnetaan tässä ikäryhmässä laajasti, mutta sitä ei juurikaan käytetä.

Myös 13–16-vuotiaat käyttävät puhelimellaan päivittäin eniten YouTubea ja WhatsAppia, mutta sovellusten käyttö heidän keskuudessaan on kokonaisuudessaan huomattavasti yleisempää.

Snapchatin, Spotifyn ja Instagramin käyttö kasvaa selkeästi iän myötä. TikTok on suosituin 10–11-vuotiaiden keskuudessa. Kuva- ja videoviestien käyttö korostuu selvästi 13–16-vuotiaiden keskuudessa nuorempiin verrattuna.

Puhelimen sovellusten päivittäinen käyttö on pysynyt hyvin samankaltaisena edellisvuosiin verrattuna ikäryhmästä riippumatta.

Lähes kaikilla 6–12-vuotiailla lapsilla on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä. Yleisimmin lasta ohjeistetaan pitämään huolta puhelimesta. Lisäksi puhelimeen tulisi vastata, kun perheenjäsen soittaa, perheen yhteistä aikaa vietettäessä ei näprätä puhelinta, puhelimen tulisi pysyä tiiviisti lapsen matkassa ja lapsi sen kautta tavoitettavissa. Mutta on hetkiä, jolloin puhelinta ei saa käyttää, esimerkiksi kun ollaan elokuvissa.

13–16-vuotiaiden lasten kohdalla tärkein pelisääntö on viestittää omasta sijainnista ja ilmoittaa omista menoistaan.

Tarpeellisia pelisääntöjä puidaan pääasiassa perheen sisällä, mutta vanhemmat keskustelevat niistä myös ystäviensä kanssa.

DNA:n vuotuinen koululaistutkimus selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 065 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui huhtikuussa Nepan online-paneelissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä yhteys laajaan kirjoon vanhempien psyykkisiä sairauksia

Dan Sucksdorff.

LL Dan Sucksdorff osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä on yhteys moniin vanhempien psykiatrisiin sairauksiin ja migreeniin. Vanhempien epilepsiaan sillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä. Bipolaarihäiriötä sairastavilla itsellään esiintyi verrokkeja useammin sekä epilepsiaa että migreeniä.

NÄIN VIETÄT RENNON JOULUN – VIISI VINKKIÄ, JOILLA SELÄTÄT JOULUSTRESSIN JA LAHJAPANIIKIN

Naantalin Kylpylän henkilökunta on valmistanut vierailleen yli 30 joulua. Nyt he paljastavat parhaat lahja- ja jouluvinkkinsä rentoon jouluun.

Tekoäly ennustaa terveyspalvelujen käyttöä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet niin sanotun riskivakiointimallin ennustamaan, miten usein ikäihmiset käyvät vuoden aikana hoidettavina terveyskeskuksessa. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan syväoppimisen avulla kehitetty malli pystyy yksinkertaisempia malleja luotettavammin ennustamaan, miten tilanne kehittyy vuosien kuluessa.

Puolustaja Jens Olsson TPS:ään loppukaudeksi

Jens Olsson.

35-vuotias ruotsalaispuolustaja Jens Olsson vahvistaa turkulaisten takalinjoja loppukauden mittaisella sopimuksella.

Kuski ilman korttia ratissa Vanhalla Tampereentiellä, jäi kiinni yhdeksännen kerran vuoden aikana

Poliisipartio pysäytti lauantaina kello 5 Turussa Vanhalla Tampereentiellä henkilöauton, jonka kuljettajalla ei ollut ajokorttia.

Niin kaunista ja töykeää

Budapestilla ja Turulla on yhtäläisyyksiä.

Budapestilla ja Turulla on yllättävän paljon yhteistä, vaikkei äkkiseltään näin arvaisikaan. Käväisin katsastamassa itäisen Euroopan satojen, kuumien lähteiden kylpyläkaupunkinakin tunnettua helmeä marraskuussa.

Mari Kousa-Kuusisto jatkaa Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajana

Mari Kousa-Kuusisto.

Varsinais-Suomen vihreät valitsi syyskokouksessaan piirijärjestön puheenjohtajaksi turkulaisen Mari Kousa-Kuusiston . Kousa-Kuusisto valittiin jatkamaan tämän vuoden heinäkuussa alkanutta työtään puheenjohtajana. Kousa-Kuusisto on myös vihreiden puoluehallituksen jäsen ja varavaltuutettu Turussa.

Lumihiutale auttaa tiellä

Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale on taas turvaamassa perille pääsyä joulunajan liikenteessä 14.12.2019–1.1.2020. Monesti avuntarve olisi vältettävissä huolellisuudella ja hyvällä ennakoinnilla.

Ulosoton suojaosuuksiin korotus ensi vuoden alussa

Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2020 alusta.

Palkkasumma kasvoi elo–lokakuussa 3,2 prosenttia

Palkkasumman kolmen kuukauden vuosimuutos, % (TOL 2008).

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli elo–lokakuussa 3,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Lokakuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten elo-lokakuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,4 prosenttia.

Huumekuskilla pieni määrä huumeita autossa Piikkiössä

Poliisipartio pysäytti lauantaina kello 00.10 Piikkiössä Hadvalantiellä henkilöauton, jonka kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen kokaiinille.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistoja Aninkaistenkadulla sunnuntaina

Viemäri- ja vesijohtotyö Aninkaistenkadulla sulkee ajokaistoja liikenteeltä sunnuntaina kello 8-18.

Henkilöautolla Nesteentiellä nopeutta 132 km/h

Poliisipartio mittasi perjantaina kello 22.10 Raisiossa Nesteentiellä henkilöautolle keskinopeusmittarilla nopeuden 132 km/h. Suurin sallittu nopeus oli 50 km/h.

Turun alueellinen keskusrekisteri aloittaa toimintansa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisteri muuttuu ensi vuoden alusta lähtien Turun alueelliseksi keskusrekisteriksi. Siihen kuuluu vuoden alusta 13 seurakuntaa: Turun ja Kaarinan seurakuntien lisäksi mukaan tulevat Kustavi, Nousiainen ja Taivassalo. Sopimukset allekirjoitettiin keskiviikkona.

Ääniräätälin joulukonsertti Hirvensalon Taidekappelissa

Hirvensalon taidekappeli.

Ääniräätälin laulustudion oppilaat ja opettajat kokoontuvat perinteiseen tapaansa esiintymään Hirvensalon Taidekappeliin sunnuntaina 15. joulukuuta kello 15.

Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee ensi vuonna

Sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti. Vuoden 2020 alusta alkaen rajattua lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös kauppanimellä eli lääkkeen valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia lokakuussa

Rakentamisen työpäiväkorjatun liikevaihdon ja myynnin määrän vuosimuutos, lokakuu 2019, %.

Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi lokakuussa 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Myynnin määrällä mitattuna liikevaihto kuitenkin laski 1,2 prosenttia. Toimialoista kasvua esiintyi talonrakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa, kun taas maa- ja vesirakentamisen liikevaihto oli selvässä laskussa.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Urheilu

Puolustaja Jens Olsson TPS:ään loppukaudeksi

Jens Olsson.

35-vuotias ruotsalaispuolustaja Jens Olsson vahvistaa turkulaisten takalinjoja loppukauden mittaisella sopimuksella.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Åboraakkeli: Ratkaisujen aika

Benjamin Källman.

Benjamin Källman on ainakin vielä tällä hetkellä Interin sopimuspelaaja, vaikka hyökkääjälupaus on nähty Turussa viime aikoina vain nuorten maajoukkuepaidassa. Källman on viime vuodet kuulunut pikkuhuuhkajien kantaviin pelaajiin.

Suomalaiset huippu-urheiluseurat tyytymättömiä Suomen rahapelijärjestelmään

Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan.

Suurin osa suomalaisista huippu-urheiluseuroista ei saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista ja seurojen vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa on pääosin vähäistä. Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukseen vastanneet seurat uskovat, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippu-urheilun saamaa tukea.

Laitapuolustaja Tatu Varmanen jatkaa TPS-paidassa

Tatu Varmanen.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavan jatkosopimuksen laitapuolustaja Tatu Varmasen kanssa. 21-vuotias Varmanen pelasi viime kaudella TPS:ssä yhteensä 18 Jalkapallon Ykkösen ottelua sekä loppusyksyn liigakarsintaottelut KPV:ta vastaan päälle.

Liigalisenssi kaikille Veikkausliigaseuroille

Suomen Palloliiton (SPL) liigalisenssikomitea käsitteli torstaina 5. joulukuuta Veikkausliigan liigalisenssejä kaudelle 2020.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.