Kysely: Suomalaiset hääparit panostavat juhlapukuihinsa sekä tarjoiluihinsa ja säästävät vieraiden määrässä

Suomalaisiin häihin saapuessa voi keskimäärin luottaa, että tarjoilut sekä hääparin asustus ovat tiptop. Sen sijaan kutsulistalle voi olla hankalaa päästä ja puitteissa sekä ohjelmasisällössä on mahdollisesti tehty taloudellisia myönnytyksiä. Joka kolmas suomalainen ajattelee, että sovelias hääbudjetti on 5000–10 000 euroa, mutta kaksi kolmesta kokee Suomessa järjestettävän turhan kalliita häitä.

Eläke-ikäisistä liki 80 prosenttia sanoo häihin törsättävän liiaksi. Häävieraat kyllä säästävätkin, sillä lähes joka toisen suomalaisen mielestä häihin saa mennä vieraaksi ilman häälahjaa. Valtaosa suomalaisista on myös sitä mieltä, että häitä ei tule järjestää, jos omat varat eivät riitä niihin. Mutta jos lainata täytyy, ennemmin sitten vanhemmilta kuin pankilta. Tiedot selviävät kansainvälisen Schibsted-konsernin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kesä on tunnetusti suomalainen hääsesonki. Häät ovat tietysti upea rakkauden ja ystävyyden juhla, mutta kiistatta myös rahareikä – sekä järjestäjille että vieraille. Joka kolmas suomalainen ajattelee, että sovelias budjetti häille on 5 000–10 000 euroa.

Tärkein hääjuhlan osa ovat suomalaisten mielestä ruokatarjoilut. Yli puolet ei missään nimessä säästäisi niissä. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat morsiamen asu, alkoholittomat juomatarjoilut sekä sulhasen asu. Helpoimmalta säästökohteelta puolestaan tuntuu vieraiden määrä. Seuraavaksi koristelut, ohjelmasisältö sekä juhlapaikka.

Tiedot selviävät kansainvälisen Schibsted-konsernin aiemmin tänä vuonna tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajia oli tuhat, naisia ja miehiä puolet ja puolet.

– Suomalaisiin häihin saapuessa voi siis keskimäärin luottaa, että tarjoilut sekä hääparin asustus ovat tiptop. Tosin kutsulistalle voi olla hankalaa mahtua ja puitteissa sekä ohjelmassa on saatettu tehdä taloudellisia myönnytyksiä, konserniin kuuluvan Torin kauppapaikkajohtaja Timo Huhtamäki kertoo.

– 42 prosenttia kokee soveliaaksi hääkustannukseksi 1 000–5 000 euroa. Se kuulostaa kyllä tiukalta vaatimukselta. Ei ihme, että kaksi kolmesta näkee suomalaisten kuluttavan nykyään liiaksi rahaa häihinsä.

Kitsaimmin häihin suhtautuvat kansaneläkeikäiset. Heistä liki 80 prosenttia sanoo suomalaisten törsäävän liikaa häihinsä.

Lähes joka toinen suomalainen kokee, että häihin saa mennä vieraaksi ilman häälahjaa. Miehistä puolet ajattelee niin. Näkemys on vahvin alle 30-vuotiaiden aikuisten joukossa. Heistä 60 prosenttia saattaa juhlia häissä muistamatta hääparia lahjalla.

– Miehet menevät häihin ilman häälahjaa herkemmin kuin naiset. Toisaalta miesten näkemys soveliaasta häälahjan hinnasta on selkeästi hintavampi kuin naisten. Yli puolet naisista kokee 50–100 euroa sopivaksi hinnaksi. Miehistä liki viidesosa sanoo, että lahjan tulee maksaa 100–150 euroa ja yli kymmenesosa, että tulee maksaa 150–200 euroa, Huhtamäki vertaa.

Valtaosa suomalaisista on myös sitä mieltä, että häitä ei tule järjestää, jos omat varat eivät riitä niihin. Häiden lainarahalla rahoittaminen on soveliasta vain joka kolmannen mielestä. Kaksi kolmesta kuitenkin sanoo, että jos lainata täytyy, ennemmin vanhemmilta kuin pankilta.

Suomen työllisestä työvoimasta joka kolmas lomailee heinäkuussa ja 12 prosenttia vielä elokuussa. Valtaosa suomalaisista sanoo kuluttavansa kesälomallaan korkeintaan 2 000 euroa. 44 prosenttia pärjää alle 1 000 eurolla, 30 prosentin lomakulut osuvat 1 000 ja 2 000 euron väliin. Silti peräti kolmannes suomalaisista kertoo kesälomamatkojen rahoittamisen lainarahalla tai luotolla olevan välttämätöntä. Joka kolmannen peruskuukausitulot eivät siis riitä kesälomamatkailuun.

– Kolmannes on iso osuus Suomesta. Aihe on voimakkaasti polarisoitunut, sillä lainatulla rahalla matkustelu myös tuomitaan laajasti holtittomaksi ja moraalisesti kestämättömäksi. 67 prosenttia kokee holtittomaksi. Reilu kolmannes ajattelee sellaisen olevan moraalisesti väärin, Huhtamäki sanoo.

Noin 30 prosenttia on rahoittanut kesälomailuaan luotolla tai lainalla. Suomalaiset suhtautuvat sellaiseen sangen hyväksyvästi. Puolet hyväksyy ainakin moraalin näkökulmasta.

Verrattuna talveen, elämyskuluttaminen korostuu kesäisin. Suomalaisilta kuluu kesäisin eniten rahaa suuruusjärjestyksessä ruokaan, kotimaanmatkoihin, harrastuksiin ja viihdetapahtumiin. Naiset kuluttavat selkeästi miehiä enemmän ruokaan, viihdetapahtumiin ja vaatteisiin. Miehet puolestaan selkeästi naisia enemmän harrastuksiin ja juhlimiseen.

– Rahankäytössä tuntuu näkyvän huolettomuutta. Kesällähän kelpaakin ottaa rennosti. Kuitenkin jos haluaa pienentää kesäkulujaan, se on sangen helppoa pienillä fiksuilla kulutuspäätöksillä. Esimerkiksi vaatteet ja harrastusvälineet voi hankkia trendikkäästi käytettynä, Huhtamäki toteaa.

Miesten kuluttaminen painottuu naisia selvemmin kesään kuin talveen. Miehet ylipäätään kuluttavat kesälomaillessaan huomattavasti naisia enemmän rahaa. Naisista yli puolet pärjää loman alle 1000 eurolla. Miehistä vain reilu kolmannes. Ja miehistä liki viidennes käyttää 2 000–3 000 euroa per kesäloma – joka kymmenes jopa 3 000–4 000 euroa.

Mitä iäkkäämpi suomalainen on, sitä pienempi ero rahan kulumisessa on talvisin ja kesäisin. Ikäryhmistä nuoret aikuiset juhlivat ja ostavat vaatteita kesäisin selkeästi muita enemmän. Eläkeikäiset taas kotimaanmatkailevat huomattavasti muita ikäryhmiä aktiivisemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Li Andersson Unescon yleiskokouksessa: Ilmaisuvapauden kaventunut tila herättää huolia

Li Andersson.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) johti Suomen valtuuskuntaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon yleiskokouksessa Pariisissa 13.–14. marraskuuta. Suomen pääpuheenvuorossa opetusministeri korosti ihmisoikeuksien, etenkin sananvapauden ja lehdistönvapauden merkitystä sekä Unescon asemaa monenkeskisen yhteistyön sekä kestävän kehityksen Agendan 2030:n toteuttajana. Opetusministeri osallistui myös Suomen, Intian ja Unescon yhdessä järjestämään viralliseen sivutapahtumaan koskien media- ja pelilukutaitoa.

Poliisi: Uudet liikenneturvallisuuskamerat vähentäneet onnettomuuksia ja alentaneet nopeuksia

Valtatie neljälle ja kuudelle pystytetyt uudet kameralaitteistotolpat ovat tilastojen mukaan näillä tieosuuksilla vähentäneet onnettomuuksia ja alentaneet nopeuksia.

Suomea asuttivat rautakauden lopulla erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla).

Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Työeläkevakuutusmaksut vahvistettu vuodelle 2020

Vuonna 2020 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2019.

Diabetesbarometri: Diabeteksen hoito rapautuu, edessä kallis lisälasku

Diabeetikoiden määrä ei kasva enää Suomessa hallitsemattomasti, mutta ikääntyvien diabeetikoiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Suomessa oli viime vuonna 204 572 diabetesta sairastavaa eläkeikäistä, melkein 17 000 enemmän kuin vuonna 2016. Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Äidit palaavat perhevapaalta työmarkkinoille aiempaa nopeammin

Äitien työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2014 ja 2018, 20-59-vuotiaat naiset, %.

Yhä useampi pienten lasten äideistä oli viime vuonna työllinen verrattuna vuoteen 2014. Neljän vuoden aikana äitien työllisyysaste on noussut kolme prosenttiyksikköä. Suurin nousu on tapahtunut 1–2-vuotiaiden lasten äideillä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työvoimatutkimus 2018, perheet ja työ.

THL:n influenssarokotetutkimus käynnistynyt, mukana jo 10 000 yli 65-vuotiasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotetutkimus on käynnistynyt yhteistyössä 13 kaupungin ja kuntayhtymän kanssa.

Ehdotus: Fölin aikataulukirjoja ei postiteta kotitalouksiin ensi huhtikuusta lähtien

Ensi keskiviikkona kokoontuvalle Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle esitetään, että aikataulukirjoja ei enää postiteta kotitalouksiin huhtikuusta 2020 lähtien.

Avoimia työpaikkoja suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten

Avoimia työpaikkoja oli vuoden kolmannella neljänneksellä 48 500, kun vuotta aiemmin määrä oli 46 900. Työnantajat raportoivat edelleen usein kokeneensa vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat syyskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

Kaksikerrosbussikokeilu sai hyvän vastaanoton

Kaksikerrosbussi sai kyselyssä hyvää palauetta.

Föli toteutti kaksikerrosbussikokeilun 12.9.–3.10. linjoilla 6 ja 7, jotka kulkevat Turun kautta Naantaliin, Raisioon, Lietoon ja Kaarinaan.

Turku Energialle lisää tuulivoimaa

Timo Honkanen.

Turku Energian tuulivoiman tuotanto kasvaa osakkuusyhtiönsä, Suomen Hyötytuuli Oy:n uusien tuulipuistohankkeiden myötä. Määrä vastaa noin 20 000 kerrostaloasunnon tai 2 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Tuulisähkön osuus Turku Energian omasta kokonaisvuosituotannosta on hankkeiden valmistumisen myötä noin 23 prosenttia.

Turun Kehittäjä -palkinto Turun yliopiston DI-koulutukselle

Turun Nuorkauppakamari on myöntänyt vuoden 2019 Turun Kehittäjä -palkinnon Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen laajennukselle.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi syyskuussa 3,9 prosenttia

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjatun liikevaihdon vuosimuutos, % (TOL 2008).

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden päätoimialoista työpäiväkorjatun liikevaihdon kasvu oli voimakkainta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 17,7 prosenttia, sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa, 13,3 prosenttia. Teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia elokuuhun verrattuna.

Jurmon uusi imutyhjennyslaite lisäsi kerätyn käymäläjätteen määrää Saaristomerellä

Jurmon uusi imutyhjennyslaite.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n Jurmoon sijoittamasta kiinteästä imutyhjennyslaitteesta on sen ensimmäisellä kaudella kerätty yhdeksän kuutiota käymäläjätettä. On arvioitu, että vesistöön päästessään tämä määrä loisi kasvumahdollisuudet jopa 4 500 kilolle levää. Kaiken kaikkiaan käymäläjätettä veneilykaudelta on Saaristomerellä kerätty noin 60 kuutiota.

Yrttiaho: EU-puheenjohtajamaana Suomen puututtava Unkarin Civil Rádió Budapestin lakkautukseen

Unkarin hallituksen medianeuvosto on tehnyt päätöksen Budapestissa toimivan yhteisöradio Civil Rádió Budapestin lähetystoiminnan lakkauttamisesta. Radio voisi jatkaa vain nettiradiona 21. joulukuuta lähtien.

Turkulaisille tutkijoille 19 apurahaa Suomen Lääketieteen Säätiöltä

Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoina yli kaksi miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimukseen. Eniten apurahoja myönnettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimukseen. Turkulaisille tutkijoille myönnettiin useita apurahoja, joista merkittävimmän vastaanotti Jaakko Piitulainen .

Kaskenkadun uusrenessanssitalo suojellaan, täydennysrakentamista tutkitaan

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tontin rakennuskannan suojelu.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran ensi tiistaina. Kokouksessa käsitellään muun muassa Kaskenkatu 3:n asemaakaavanmuutosta.

Arkenin hyväntekeväisyystapahtumassa kynsienhoitoa ja muotinäytös

Lions Club Turku/Viola järjestää lauantaina 16. marraskuuta kello 12–16 Arkenilla tapahtuman, jossa on ohjelmaa, tuotemyyntiä sekä opiskelijoiden tarjoamia meikkaus-, kampaus- ja kynsienhoitopalveluja.

Urheilu

Timo Furuholm jatkaa Interissä

Timo Furuholm ja Niko Markkula.

Interin hopeajoukkueen kapteeni ja pitkäaikainen Inter-hyökkääjä Timo Furuholm ja Inter ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen pelaajasopimuksen.

Åboraakkeli: Tepsin uusi alku?

TPS:n uusi valmentaja Marko Virtanen.

TPS:n kiekkomiehistö palaa tällä viikolla maaottelutauolta vierasotteluiden merkeissä. Perjantaina TPS poikkeaa Kuopiossa ja lauantaina matka jatkuu Ouluun. Samalla nähdään ensimmäiset oikeat viitteet Marko Virtasen TPS:stä.

Interin rungon määrä olla kasassa marraskuun lopussa

Interissä toivotaan monen oman juniorin pystyvän seuraamaan Elias Mastokankaan esimerkkiä kohti Veikkausliigaa.

Pöly Veikkausliigakauden 2019 ympärillä on vasta laskeutunut, mutta seurojen toimistoilla on täysi vilske, kun ensi kauden joukkueita kootaan.

Kaapo Kakolle tunnustuspalkinto diabeetikoilta

Kaako Kakko.

Suomen Diabetesliitto jakaa Vuoden diabetesteko -palkinnon vuosittain Maailman diabetespäivänä 14. marraskuuta. Tänä vuonna tunnustuksen saaja on jääkiekkoilija Kaapo Kakko . Ykköstyypin diabetesta sairastava Kakko on yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista urheilijoista. Hän oli ratkaisevassa roolissa, kun Suomi voitti tänä vuonna maailmanmestaruuden sekä aikuisten, että alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Jesper Engström siirtyy VPS:sta Interiin

Jesper Engström (oik.) on aiemmin nähty Veikkausliigassa VPS:n paidassa.

Vaasan Palloseuraa aiemmilla kausilla edustanut Jesper Engström ja Inter ovat allekirjoittaneet kauden 2020 kattavan pelaajasopimuksen. Sopimukseen sisältyy myös seuran optio kaudesta 2021.

Henrik Moisander jatkaa Interin maalilla

Henrik Moisande.

Maalivahti Henrik Moisander ja Inter ovat allekirjoittaneet kauden 2020 kattavan pelaajasopimuksen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.