Nuorten äänestysprosentti kasvoi 50 prosenttia europarlamenttivaaleissa

Euroopan parlamentti on julkaissut ensimmäisiä tuloksia EU-vaalien jälkeisestä eurobarometrista. EU:n kaikissa 28 jäsenmaassa tehdyn eurobarometrikyselyn mukaan Eurooppa-myönteiset nuoret äänestivät huomattavasti aktiivisemmin vuoden 2019 EU-vaaleissa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin.

Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista ympäri Eurooppaa vaalien jälkeisten viikkojen aikana. Vastaajille esitettiin kysymyksiä heidän osallistumisestaan EU-vaaleihin sekä aiheista, jotka innostivat heitä äänestämään.

Ensimmäiset eurobarometritulokset osoittavat, että kansalaisten tuki EU:lle on yhä korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1983. Vastaajista 68 prosenttia totesi, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä vastaa EU-vaaleja edeltäviä tuloksia: helmi–maaliskuussa vastaava luku oli 67 prosenttia.

Uusimmassa eurobarometrissä 56 prosenttia vastaajista koki, että heidän äänellään oli merkitystä. Tämä on korkein tulos sen jälkeen, kun kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 eurobarometrissä. Lisäksi luku on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuun vastaava luku.

– Kansalaiset äänestivät näissä EU-vaaleissa johtuen vahvasta tuesta EU:lle ja kokivat selvästi vahvemmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa, sanoi Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli.

EU-vaaleissa äänesti 50,6 prosenttia eurooppalaisista, mikä on korkein äänestysprosentti EU-vaaleissa vuoden 1994 jälkeen ja ensimmäinen kerta, kun äänestysprosentti on kääntynyt kasvuun. Äänestysprosentti kasvoi 8 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 vaaleista. Eniten äänestysprosentti kasvoi Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa,

Kyselyn pohjalta vaikuttaisi siltä, että erityisesti nuoret ja ensiäänestäjät ovat yleisen äänestysprosentin kasvun takana. Nuorista 16/18–24-vuotiaista 42 prosenttia sanoi äänestäneensä EU-vaaleissa. Tämä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, jolloin nuorten äänestysprosentti oli 28 prosenttia. Kyselyn mukaan Suomessa 18–24-vuotiaista mukaan äänesti 27 prosenttia, mikä on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

Ikäryhmässä 25–39-vuotiaat äänestysprosentti nousi 12 prosenttiyksikköä 35 prosentista 47 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvoi nuorten ja ensiäänestäjien keskuudessa enemmän kuin missään muussa ikäryhmässä.

Eurobarometrikyselyssä vastaajista 52 prosenttia totesi tärkeimmäksi syyksi äänestää vaaleissa olevan, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Vuonna 2014 vastaava luku oli 41 prosenttia. Viime EU-vaaleihin verrattuna suurempi osa kansalaisista sanoi äänestävänsä, koska he ovat EU-myönteisiä (25 % vuonna 2019, 14 % vuonna 2014) tai koska he kokivat pystyvänsä muuttavansa asioita äänestämällä (18 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014).

– Euroopan parlamentista ja EU-vaaleista on tullut osa kansalaisten tavallista demokraattista elämää. Nämä vaalit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkästään kansalaisvelvollisuus. Kansalaiset äänestivät, koska he ovat EU-myönteisiä ja koska he kokevat pystyvänsä muuttamaan asioita äänestämällä. Euroopan parlamentin pitää nyt vastata näihin odotuksiin, korosti Sassoli.

Kansalaiset äänestivät 27 jäsenmaassa ensisijaisesti siksi, että he kokivat tämän kansalaisvelvollisuudekseen. Vuoteen 2014 verrattuna kaikissa 28 jäsenmaassa useampi vastaaja äänesti nyt ensisijaisesti siksi, koska he kannattivat EU:ta.

Tämän äänestyssyyn suosio kasvoi erityisesti Saksassa (39 % vuonna 2019, 25 % vuonna 2014), Irlannissa (27 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014), Italiassa (23 % vuonna 2019, 9 % vuonna 2014) ja Espanjassa (23 % vuonna 2019, 8 % vuonna 2014). Suomessa eurobarometriin vastanneista 16 prosenttia äänesti vuonna 2019 ensisijaiseksi siksi, että he kannattivat EU:ta, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli yhdeksän prosenttia.

Eurobarometrissa tarkastellaan myös aiheita, jotka saivat kansalaiset äänestämään EU-vaaleissa. Kansalaisten äänestyspäätökseen vaikuttivat erityisesti talous ja kasvu (44 %), ilmastonmuutos (37 %) sekä ihmisoikeudet ja demokratia (37 %). Lisäksi vastaajista 36 prosenttia mainitsi ”tavan, jolla EU:n tulisi toimia tulevaisuudessa” yhdeksi syyksi äänestää. Talous ja kasvu oli tärkein äänestämään innoittanut aihe 16 maassa, kun taas kahdeksassa maassa tärkeimmäksi syyksi mainittiin ilmastonmuutos. Suomessa ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ja demokratia nostettiin useimmin tärkeimmiksi äänestyssyiksi.

–Taloudelliset uudistukset, ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja ihmisoikeuksien puolustus: nämä kaikki ovat tärkeitä aiheita Euroopan parlamentille. Viime vuosien aikana olemme työskennelleet näiden aiheiden parissa ja jatkamme kansalaisten odotusten puolesta taistelua, totesi Sassoli.

Euroopan parlamentin EU-vaalien jälkeinen kysely toimitettiin eurobarometrikyselynä 91.5. Kantar haastatteli Euroopan parlamentin puolesta henkilökohtaisesti 27 464 vastaajaa kaikista 28 EU-maasta. Vastaajien ikä oli vähintään 15 vuotta. Äänestystä koskevissa kysymyksissä haastateltiin vain äänestysikärajan ylittäneitä henkilöitä eli yli 18-vuotiaita. Poikkeuksena tähän olivat Itävalta (äänestysikäraja 16), Malta (äänestysikäraja 16) ja Kreikka (äänestysikäraja 17). Kyselyt toteutettiin aikavälillä 7.–26. kesäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Monella ylioppilaalla välivuosi tai -vuosia ennen jatko-opintoja

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2008–2018.

Uusien ylioppilaiden välitön pääsy opiskelemaan on vaikeutunut edelliseen vuoteen nähden jo yli kymmenen vuotta. Moni tuore ylioppilas joutuu pitämään välivuoden tai -vuosia ennen jatko-opiskelupaikan löytymistä, vaikka suurin osa hakee jatko-opiskelupaikkaa heti ylioppilaaksi tulon jälkeen.

NÄIN VIETÄT RENNON JOULUN – VIISI VINKKIÄ, JOILLA SELÄTÄT JOULUSTRESSIN JA LAHJAPANIIKIN

Naantalin Kylpylän henkilökunta on valmistanut vierailleen yli 30 joulua. Nyt he paljastavat parhaat lahja- ja jouluvinkkinsä rentoon jouluun.

Elintarvikeketjun uutta valvonta-asetusta aletaan soveltaa

EU:n uusi valvonta-asetus (EU) 2017/625 muodostaa puitteet koko elintarvikeketjun valvonnalle. Valvonta-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että elintarvikeketjua koskevaa EU-lainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltioissa asianmukaisesti ja yhtenäisesti.

Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä yhteys laajaan kirjoon vanhempien psyykkisiä sairauksia

Dan Sucksdorff.

LL Dan Sucksdorff osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä on yhteys moniin vanhempien psykiatrisiin sairauksiin ja migreeniin. Vanhempien epilepsiaan sillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä. Bipolaarihäiriötä sairastavilla itsellään esiintyi verrokkeja useammin sekä epilepsiaa että migreeniä.

Tekoäly ennustaa terveyspalvelujen käyttöä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet niin sanotun riskivakiointimallin ennustamaan, miten usein ikäihmiset käyvät vuoden aikana hoidettavina terveyskeskuksessa. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan syväoppimisen avulla kehitetty malli pystyy yksinkertaisempia malleja luotettavammin ennustamaan, miten tilanne kehittyy vuosien kuluessa.

Puolustaja Jens Olsson TPS:ään loppukaudeksi

Jens Olsson.

35-vuotias ruotsalaispuolustaja Jens Olsson vahvistaa turkulaisten takalinjoja loppukauden mittaisella sopimuksella.

Kuski ilman korttia ratissa Vanhalla Tampereentiellä, jäi kiinni yhdeksännen kerran vuoden aikana

Poliisipartio pysäytti lauantaina kello 5 Turussa Vanhalla Tampereentiellä henkilöauton, jonka kuljettajalla ei ollut ajokorttia.

Niin kaunista ja töykeää

Budapestilla ja Turulla on yhtäläisyyksiä.

Budapestilla ja Turulla on yllättävän paljon yhteistä, vaikkei äkkiseltään näin arvaisikaan. Käväisin katsastamassa itäisen Euroopan satojen, kuumien lähteiden kylpyläkaupunkinakin tunnettua helmeä marraskuussa.

Mari Kousa-Kuusisto jatkaa Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajana

Mari Kousa-Kuusisto.

Varsinais-Suomen vihreät valitsi syyskokouksessaan piirijärjestön puheenjohtajaksi turkulaisen Mari Kousa-Kuusiston . Kousa-Kuusisto valittiin jatkamaan tämän vuoden heinäkuussa alkanutta työtään puheenjohtajana. Kousa-Kuusisto on myös vihreiden puoluehallituksen jäsen ja varavaltuutettu Turussa.

Lumihiutale auttaa tiellä

Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale on taas turvaamassa perille pääsyä joulunajan liikenteessä 14.12.2019–1.1.2020. Monesti avuntarve olisi vältettävissä huolellisuudella ja hyvällä ennakoinnilla.

Ulosoton suojaosuuksiin korotus ensi vuoden alussa

Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2020 alusta.

Palkkasumma kasvoi elo–lokakuussa 3,2 prosenttia

Palkkasumman kolmen kuukauden vuosimuutos, % (TOL 2008).

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli elo–lokakuussa 3,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Lokakuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten elo-lokakuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,4 prosenttia.

Huumekuskilla pieni määrä huumeita autossa Piikkiössä

Poliisipartio pysäytti lauantaina kello 00.10 Piikkiössä Hadvalantiellä henkilöauton, jonka kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen kokaiinille.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistoja Aninkaistenkadulla sunnuntaina

Viemäri- ja vesijohtotyö Aninkaistenkadulla sulkee ajokaistoja liikenteeltä sunnuntaina kello 8-18.

Henkilöautolla Nesteentiellä nopeutta 132 km/h

Poliisipartio mittasi perjantaina kello 22.10 Raisiossa Nesteentiellä henkilöautolle keskinopeusmittarilla nopeuden 132 km/h. Suurin sallittu nopeus oli 50 km/h.

Turun alueellinen keskusrekisteri aloittaa toimintansa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisteri muuttuu ensi vuoden alusta lähtien Turun alueelliseksi keskusrekisteriksi. Siihen kuuluu vuoden alusta 13 seurakuntaa: Turun ja Kaarinan seurakuntien lisäksi mukaan tulevat Kustavi, Nousiainen ja Taivassalo. Sopimukset allekirjoitettiin keskiviikkona.

Ääniräätälin joulukonsertti Hirvensalon Taidekappelissa

Hirvensalon taidekappeli.

Ääniräätälin laulustudion oppilaat ja opettajat kokoontuvat perinteiseen tapaansa esiintymään Hirvensalon Taidekappeliin sunnuntaina 15. joulukuuta kello 15.

Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee ensi vuonna

Sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti. Vuoden 2020 alusta alkaen rajattua lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös kauppanimellä eli lääkkeen valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä.

Urheilu

Puolustaja Jens Olsson TPS:ään loppukaudeksi

Jens Olsson.

35-vuotias ruotsalaispuolustaja Jens Olsson vahvistaa turkulaisten takalinjoja loppukauden mittaisella sopimuksella.

Christoffer Persson ei jatka TPS-paidassa

Ruotsalaispuolustaja Christoffer Persson ei jatka Turun Palloseuran takalinjoilla. Puolustaja saapui TPS-paitaan marraskuussa lainasopimuksella ruotsalaisseura HV71:n riveistä.

Åboraakkeli: Ratkaisujen aika

Benjamin Källman.

Benjamin Källman on ainakin vielä tällä hetkellä Interin sopimuspelaaja, vaikka hyökkääjälupaus on nähty Turussa viime aikoina vain nuorten maajoukkuepaidassa. Källman on viime vuodet kuulunut pikkuhuuhkajien kantaviin pelaajiin.

Suomalaiset huippu-urheiluseurat tyytymättömiä Suomen rahapelijärjestelmään

Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan.

Suurin osa suomalaisista huippu-urheiluseuroista ei saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista ja seurojen vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa on pääosin vähäistä. Lähes puolet seuroista ei tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukseen vastanneet seurat uskovat, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippu-urheilun saamaa tukea.

Laitapuolustaja Tatu Varmanen jatkaa TPS-paidassa

Tatu Varmanen.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavan jatkosopimuksen laitapuolustaja Tatu Varmasen kanssa. 21-vuotias Varmanen pelasi viime kaudella TPS:ssä yhteensä 18 Jalkapallon Ykkösen ottelua sekä loppusyksyn liigakarsintaottelut KPV:ta vastaan päälle.

Liigalisenssi kaikille Veikkausliigaseuroille

Suomen Palloliiton (SPL) liigalisenssikomitea käsitteli torstaina 5. joulukuuta Veikkausliigan liigalisenssejä kaudelle 2020.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.