Nuorten äänestysprosentti kasvoi 50 prosenttia europarlamenttivaaleissa

Euroopan parlamentti on julkaissut ensimmäisiä tuloksia EU-vaalien jälkeisestä eurobarometrista. EU:n kaikissa 28 jäsenmaassa tehdyn eurobarometrikyselyn mukaan Eurooppa-myönteiset nuoret äänestivät huomattavasti aktiivisemmin vuoden 2019 EU-vaaleissa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin.

Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista ympäri Eurooppaa vaalien jälkeisten viikkojen aikana. Vastaajille esitettiin kysymyksiä heidän osallistumisestaan EU-vaaleihin sekä aiheista, jotka innostivat heitä äänestämään.

Ensimmäiset eurobarometritulokset osoittavat, että kansalaisten tuki EU:lle on yhä korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1983. Vastaajista 68 prosenttia totesi, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä vastaa EU-vaaleja edeltäviä tuloksia: helmi–maaliskuussa vastaava luku oli 67 prosenttia.

Uusimmassa eurobarometrissä 56 prosenttia vastaajista koki, että heidän äänellään oli merkitystä. Tämä on korkein tulos sen jälkeen, kun kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 eurobarometrissä. Lisäksi luku on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuun vastaava luku.

– Kansalaiset äänestivät näissä EU-vaaleissa johtuen vahvasta tuesta EU:lle ja kokivat selvästi vahvemmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa, sanoi Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli.

EU-vaaleissa äänesti 50,6 prosenttia eurooppalaisista, mikä on korkein äänestysprosentti EU-vaaleissa vuoden 1994 jälkeen ja ensimmäinen kerta, kun äänestysprosentti on kääntynyt kasvuun. Äänestysprosentti kasvoi 8 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 vaaleista. Eniten äänestysprosentti kasvoi Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa,

Kyselyn pohjalta vaikuttaisi siltä, että erityisesti nuoret ja ensiäänestäjät ovat yleisen äänestysprosentin kasvun takana. Nuorista 16/18–24-vuotiaista 42 prosenttia sanoi äänestäneensä EU-vaaleissa. Tämä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, jolloin nuorten äänestysprosentti oli 28 prosenttia. Kyselyn mukaan Suomessa 18–24-vuotiaista mukaan äänesti 27 prosenttia, mikä on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

Ikäryhmässä 25–39-vuotiaat äänestysprosentti nousi 12 prosenttiyksikköä 35 prosentista 47 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvoi nuorten ja ensiäänestäjien keskuudessa enemmän kuin missään muussa ikäryhmässä.

Eurobarometrikyselyssä vastaajista 52 prosenttia totesi tärkeimmäksi syyksi äänestää vaaleissa olevan, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Vuonna 2014 vastaava luku oli 41 prosenttia. Viime EU-vaaleihin verrattuna suurempi osa kansalaisista sanoi äänestävänsä, koska he ovat EU-myönteisiä (25 % vuonna 2019, 14 % vuonna 2014) tai koska he kokivat pystyvänsä muuttavansa asioita äänestämällä (18 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014).

– Euroopan parlamentista ja EU-vaaleista on tullut osa kansalaisten tavallista demokraattista elämää. Nämä vaalit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkästään kansalaisvelvollisuus. Kansalaiset äänestivät, koska he ovat EU-myönteisiä ja koska he kokevat pystyvänsä muuttamaan asioita äänestämällä. Euroopan parlamentin pitää nyt vastata näihin odotuksiin, korosti Sassoli.

Kansalaiset äänestivät 27 jäsenmaassa ensisijaisesti siksi, että he kokivat tämän kansalaisvelvollisuudekseen. Vuoteen 2014 verrattuna kaikissa 28 jäsenmaassa useampi vastaaja äänesti nyt ensisijaisesti siksi, koska he kannattivat EU:ta.

Tämän äänestyssyyn suosio kasvoi erityisesti Saksassa (39 % vuonna 2019, 25 % vuonna 2014), Irlannissa (27 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014), Italiassa (23 % vuonna 2019, 9 % vuonna 2014) ja Espanjassa (23 % vuonna 2019, 8 % vuonna 2014). Suomessa eurobarometriin vastanneista 16 prosenttia äänesti vuonna 2019 ensisijaiseksi siksi, että he kannattivat EU:ta, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli yhdeksän prosenttia.

Eurobarometrissa tarkastellaan myös aiheita, jotka saivat kansalaiset äänestämään EU-vaaleissa. Kansalaisten äänestyspäätökseen vaikuttivat erityisesti talous ja kasvu (44 %), ilmastonmuutos (37 %) sekä ihmisoikeudet ja demokratia (37 %). Lisäksi vastaajista 36 prosenttia mainitsi ”tavan, jolla EU:n tulisi toimia tulevaisuudessa” yhdeksi syyksi äänestää. Talous ja kasvu oli tärkein äänestämään innoittanut aihe 16 maassa, kun taas kahdeksassa maassa tärkeimmäksi syyksi mainittiin ilmastonmuutos. Suomessa ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ja demokratia nostettiin useimmin tärkeimmiksi äänestyssyiksi.

–Taloudelliset uudistukset, ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja ihmisoikeuksien puolustus: nämä kaikki ovat tärkeitä aiheita Euroopan parlamentille. Viime vuosien aikana olemme työskennelleet näiden aiheiden parissa ja jatkamme kansalaisten odotusten puolesta taistelua, totesi Sassoli.

Euroopan parlamentin EU-vaalien jälkeinen kysely toimitettiin eurobarometrikyselynä 91.5. Kantar haastatteli Euroopan parlamentin puolesta henkilökohtaisesti 27 464 vastaajaa kaikista 28 EU-maasta. Vastaajien ikä oli vähintään 15 vuotta. Äänestystä koskevissa kysymyksissä haastateltiin vain äänestysikärajan ylittäneitä henkilöitä eli yli 18-vuotiaita. Poikkeuksena tähän olivat Itävalta (äänestysikäraja 16), Malta (äänestysikäraja 16) ja Kreikka (äänestysikäraja 17). Kyselyt toteutettiin aikavälillä 7.–26. kesäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kysely: Suomalaisten joulubudjetti viime vuotta pienempi

Suomalaisten arvio joulubudjetista on viime vuotta pienempi. Suurin osa ei säästänyt veronpalautuksia joulua varten. Veronpalautusten maksupäivän siirto vaikuttaa joulukauppaan.

Väitös: Ammattiylpeys ja yhteishenki laivanrakentajien voimavaroja

Mikko Aho.

Raumalaiset laivanrakentajat tuntevat suurta ylpeyttä ammattitaidostaan ja rakentamistaan laivoista, joita pitävät yhteisinä saavutuksinaan. Se lujittaa heidän voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Tämän osoittaa Mikko Aho Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, joka perustuu laivanrakentajien itse tuottamaan muistitietoaineistoon. Väitöstutkimus arvioi myös yhteisöjen sekä museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden yhteistyön mahdollisuuksia kulttuuriperintöprosesseissa.

Ohjeistukset verkkoneutraaliudesta ja oikeudesta tulla unohdetuksi Euroopan tietosuojaneuvoston käsittelyssä

ETA-maiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuivat 2.–3. joulukuuta Euroopan tietosuojaneuvoston 16. täysistuntoon. Istunnossa aiheina olivat käytännesääntöjen valvontaelinten akkreditointivaatimukset sekä ohjeistukset verkkoneutraaliudesta ja oikeudesta tulla unohdetuksi hakukoneisiin liittyvissä tapauksissa.

Akademiska Orkestern konsertoi Turun tuomiokirkossa

Akademiska Orkestern vid Åbo Akademi.

Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 8. joulukuuta kello 18.30 alkavassa Akademiska Orkesternin konsertissa kuullaan suomalaista musiikkia. Konsertin aloittaa Maamme -laulun säveltäjän ja Suomen taidemusiikin isäksi kutsutun Fredrik Paciuksen harvoin kokonaisena kuultu viulukonsertto, joka on hänen ainoa laajempi orkesteriteoksensa.

Sään ääri-ilmiöt haastavat raakaveden laadun ja vedentuotannon jatkuvuuden

Ilmaston muuttumisen takia sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja aiheuttavat riskejä vesihuollolle. Esimerkiksi pitkät sateiset jaksot ja rankkasateet voivat huonontaa veden laatua.

Mies kuin pulkannaru

Ulkonäköpaineista puhutaan nykyään paljon, mikä on hyvä asia. Ilahduttavan monessa yhteydessä puhutaan kehopositiivisuudesta ja muusta asiaan liittyvästä. Tytöille ja naisille kerrotaan monin tavoin, että he ovat saavat olla juuri sellaisia kuin ovat ja he ovat hyviä niin. Se on oikein. Vaikka asenteet muuttuvat hitaasti, ovat ne vähitellen tältä osin muuttumassa parempaan suuntaan.

Rumpali Terkel Nørgaard ja trumpetistitähti Ralph Alessi lauantaina Logomossa

Tanskalaisrumpali Terkel Nørgaard Turussa lauantaina.

Flame Jazzin vieraaksi saapuu lauantaina 7. joulukuuta kello 19 Logomon Move-saliin tulikuuma kansainvälinen kokoonpano. Tanskalaisrumpali Terkel Nørgaard on koonnut ympärilleen vivahteikkaan yhtyeen, jonka kruunaa amerikkalaistrumpetisti Ralph Alessi .

Saara-Sofia Sirén kehitysteemaisessa puvussa Linnan juhliin

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) juhlii tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolla puvussa, jossa on afrikkalaisvaikutteita. Sirén kertoo saaneensa puvun kankaan lahjaksi Mosambikin parlamentin puhemieheltä.

Sofia Virran puvun selässä tarina, korvakorut äidinmaidosta

Sofia Virta.

Ensimmäisen kauden vihreä kansanedustaja Sofia Virta , 29, haluaa tuoda esille Linnan juhlien asussaan hänelle kaksi tärkeintä viestiä, jotka ovat mielenterveys ja lasten ääni. Kaarinalaisen Virran asukokonaisuus meikkeineen on pienyrittäjien tuotosta.

Kohdun lihaskasvainten ja endometrioosin taustalta paljastui yhteisiä geenejä

Naisten kahden yleisimmän synnytinelinsairauden, kohdun lihaskasvainten eli myoomien ja endometrioosin, taustalla vaikuttaa yhteisiä geenejä. Arvostetussa Nature Communications -lehdessä julkaistu havainto vie alan perustutkimusta harppauksen eteenpäin ja voi avata täysin uusia mahdollisuuksia myös lääkehoitojen kehittämiseen.

Tanssikummi liikuttaa ikäihmisiä Naantalissa

Tanssikummitoiminta on Läntisen tanssin aluekeskuksen kehittämää ja koordinoimaa tanssitaidelähtöistä työskentelyä erilaisissa yhteisöissä, kuten hoivakodeissa.

Naantalin kaupungin Myllykiventien ryhmäkotien ja Katavakodin asukkailla sekä saariston kotihoidon asiakkailla on ollut tänä syksynä tanssitaidelähtöisiä kohtaamisia tanssikummin kanssa.

Ehdokkaat käyttivät kampanjointiin eduskuntavaaleissa 9,6 miljoonaa euroa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalirahoituskertomuksen kevään 2019 eduskuntavaaleista. Kaikki eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi tai varaedustajiksi valitut toimittivat tarkastusvirastolle vaaditun ilmoituksen vaalirahoituksestaan. Näitä ilmoitusvelvollisia oli yhteensä 277, ja heistä 92 täydensi tai korjasi ilmoitustaan tarkastusviraston pyynnöstä.

Marraskuussa ensirekisteröitiin 8 680 uutta henkilöautoa

Henkilöautojen ensirekisteröinnit.

Marraskuussa rekisteröitiin 13 756 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 10 037. Ensirekisteröinnit laskivat 2,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa

Uusi Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa 1.1.2020. Virastolle siirtyy pääosa niistä keskushallintotehtävistä, joita tällä hetkellä hoidetaan oikeusministeriössä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on lujittaa tuomioistuinten riippumattomuutta.

Lautakunta: Sepänkatu 2:ssa aloitettava välittömästi tehostettu ylläpitosiivous

Tilat voidaan asettaa käyttökieltoon, mikäli päätöksen määräyksiä ei noudateta tai mikäli tutkimuksissa tulee esille jotain, jonka perusteella asiaa tulee arvioida toisin.

Turun kaupungin ympäristöterveydelle on tehty toimenpidepyyntö, jossa vaaditaan Puolalan koulun väistötiloina osoitteessa Sepänkatu 2 sijaitsevien tilojen asettamista käyttökieltoon. Rakennus- ja lupalautakunta käsitteli toimenpidepyyntöä kokouksessaan torstaina.

Soihtukulkue vaikuttaa liikenteeseen itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivän soihtukulkue etenee 6. joulukuuta kello 16 alkaen reitillä Tuomiokirkontori–Hämeenkatu–Uudenmaankatu–Uudenmaantie–Seppelkuja–Turun hautausmaa.

TS: Mies kuoli huoneistopalossa Kaarinassa

Vuonna 1960 syntynyt mies on Lounais-Suomen poliisin mukaan kuollut huoneistopalossa Kaarinassa, kertoo Turun Sanomat .

Kynttilät sankarien haudoille

Itsenäisyyden kynttilät syttyvät jälleen Turun jokaiselle sankarihaudalle aamulla 6. joulukuuta. Turun reserviupseerien järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän hartaus Sankariristillä alkaa kello 11 seppeleenlaskulla.

Urheilu

Jälkipeli: Ura Basketin Marius Van Andringan tarina ei ole ihan tavanomainen

Ura Basketin Marius Van Andringa (10) omistaa kahden maan passit. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Kuten nimestäkin jo olettaa saattaa, kyseessä ei ole ihan tavallisen suomalaisen koripalloilijan tarina. Kaarinan Ura Basketin Marius Van Andringa on pelaaja, jonka suonissa virtaa vahvasti gallialaista verta. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Jonni Peräaho jatkaa TPS:ssä, maalivahti Santeri Aaltonen siirtyy Turkuun Hakasta

Jonni Peräaho.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavat sopimukset keskikenttäpelaaja Jonni Peräahon sekä maalivahti Santeri Aaltosen kanssa.

Uusi kultakategoria ei ole automaattinen rahasampo Paavo Nurmi Gamesille

Kiekkotähti Daniel Ståhl on saamassa entistä kovempaa urheilijaseuraa ensi kesän Paavo Nurmi Gamesiin.

Yleisurheiluväkeä on tänä syksynä puhututtanut Timanttiliigan lajikattauksen supistaminen. Maailmantähdistä päätöstä ovat kritisoineet muun muassa kiekonheittäjä Daniel Ståhl ja kolmiloikkaaja Christian Taylor .

Åboraakkeli: Riskin huima mahdollisuus

Roope Riski.

Veikkausliigan joukkueet kasaavat tahoillaan ensi kauden joukkueitaan. Turkulaisittain yksi kiinnostava siirto syntyi, kun TPS-taustaisen Roope Riskin sopimus HJK:n kanssa julkistettiin.

TPS:n naisten edustusjoukkue solmi viisi jatkosopimusta

Laura Kattelus.

TPS:n naisten edustusjoukkue on solminut viisi uutta jatkosopimusta liigakaudeksi 2020. TPS:ssä jatkavat viime kausien runkopelaajiin kuuluneet maalivahti Inkeri Niemi sekä kenttäpelaajat Laura Kattelus , Netta Laasio , Jenni Rannus , ja Saija Östlund . TPS:n uudeksi päävalmentajaksi palasi kahden kauden tauon jälkeen Sami Haltia , joka valmensi seuraa jo kausina 2014–17.

Näkökulma: Mikko Koivun ura on näyte työnteon merkityksestä

Minnesotan Mikko Koivu saavutti 200 NHL-maalin rajan menneellä viikolla.

Sunnuntai-iltana Minnesota Wildin ja Dallas Starsin välisessä ottelussa kirjoitettiin komeaa suomalaista ja turkulaista jääkiekkohistoriaa, kun Wildin kapteeni Mikko Koivu pelasi tuhannennen NHL-ottelunsa. Koivun suorituksesta tekee vielä astetta komeamman se fakta, että hän on edustanut koko NHL-uransa Wildia ja on myös Minnesotan varaama pelaaja vuodelta 2001.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.