Nuorten äänestysprosentti kasvoi 50 prosenttia europarlamenttivaaleissa

Euroopan parlamentti on julkaissut ensimmäisiä tuloksia EU-vaalien jälkeisestä eurobarometrista. EU:n kaikissa 28 jäsenmaassa tehdyn eurobarometrikyselyn mukaan Eurooppa-myönteiset nuoret äänestivät huomattavasti aktiivisemmin vuoden 2019 EU-vaaleissa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin.

Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista ympäri Eurooppaa vaalien jälkeisten viikkojen aikana. Vastaajille esitettiin kysymyksiä heidän osallistumisestaan EU-vaaleihin sekä aiheista, jotka innostivat heitä äänestämään.

Ensimmäiset eurobarometritulokset osoittavat, että kansalaisten tuki EU:lle on yhä korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1983. Vastaajista 68 prosenttia totesi, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä vastaa EU-vaaleja edeltäviä tuloksia: helmi–maaliskuussa vastaava luku oli 67 prosenttia.

Uusimmassa eurobarometrissä 56 prosenttia vastaajista koki, että heidän äänellään oli merkitystä. Tämä on korkein tulos sen jälkeen, kun kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 eurobarometrissä. Lisäksi luku on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuun vastaava luku.

– Kansalaiset äänestivät näissä EU-vaaleissa johtuen vahvasta tuesta EU:lle ja kokivat selvästi vahvemmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa, sanoi Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli.

EU-vaaleissa äänesti 50,6 prosenttia eurooppalaisista, mikä on korkein äänestysprosentti EU-vaaleissa vuoden 1994 jälkeen ja ensimmäinen kerta, kun äänestysprosentti on kääntynyt kasvuun. Äänestysprosentti kasvoi 8 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 vaaleista. Eniten äänestysprosentti kasvoi Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa,

Kyselyn pohjalta vaikuttaisi siltä, että erityisesti nuoret ja ensiäänestäjät ovat yleisen äänestysprosentin kasvun takana. Nuorista 16/18–24-vuotiaista 42 prosenttia sanoi äänestäneensä EU-vaaleissa. Tämä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, jolloin nuorten äänestysprosentti oli 28 prosenttia. Kyselyn mukaan Suomessa 18–24-vuotiaista mukaan äänesti 27 prosenttia, mikä on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

Ikäryhmässä 25–39-vuotiaat äänestysprosentti nousi 12 prosenttiyksikköä 35 prosentista 47 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvoi nuorten ja ensiäänestäjien keskuudessa enemmän kuin missään muussa ikäryhmässä.

Eurobarometrikyselyssä vastaajista 52 prosenttia totesi tärkeimmäksi syyksi äänestää vaaleissa olevan, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Vuonna 2014 vastaava luku oli 41 prosenttia. Viime EU-vaaleihin verrattuna suurempi osa kansalaisista sanoi äänestävänsä, koska he ovat EU-myönteisiä (25 % vuonna 2019, 14 % vuonna 2014) tai koska he kokivat pystyvänsä muuttavansa asioita äänestämällä (18 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014).

– Euroopan parlamentista ja EU-vaaleista on tullut osa kansalaisten tavallista demokraattista elämää. Nämä vaalit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkästään kansalaisvelvollisuus. Kansalaiset äänestivät, koska he ovat EU-myönteisiä ja koska he kokevat pystyvänsä muuttamaan asioita äänestämällä. Euroopan parlamentin pitää nyt vastata näihin odotuksiin, korosti Sassoli.

Kansalaiset äänestivät 27 jäsenmaassa ensisijaisesti siksi, että he kokivat tämän kansalaisvelvollisuudekseen. Vuoteen 2014 verrattuna kaikissa 28 jäsenmaassa useampi vastaaja äänesti nyt ensisijaisesti siksi, koska he kannattivat EU:ta.

Tämän äänestyssyyn suosio kasvoi erityisesti Saksassa (39 % vuonna 2019, 25 % vuonna 2014), Irlannissa (27 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014), Italiassa (23 % vuonna 2019, 9 % vuonna 2014) ja Espanjassa (23 % vuonna 2019, 8 % vuonna 2014). Suomessa eurobarometriin vastanneista 16 prosenttia äänesti vuonna 2019 ensisijaiseksi siksi, että he kannattivat EU:ta, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli yhdeksän prosenttia.

Eurobarometrissa tarkastellaan myös aiheita, jotka saivat kansalaiset äänestämään EU-vaaleissa. Kansalaisten äänestyspäätökseen vaikuttivat erityisesti talous ja kasvu (44 %), ilmastonmuutos (37 %) sekä ihmisoikeudet ja demokratia (37 %). Lisäksi vastaajista 36 prosenttia mainitsi ”tavan, jolla EU:n tulisi toimia tulevaisuudessa” yhdeksi syyksi äänestää. Talous ja kasvu oli tärkein äänestämään innoittanut aihe 16 maassa, kun taas kahdeksassa maassa tärkeimmäksi syyksi mainittiin ilmastonmuutos. Suomessa ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ja demokratia nostettiin useimmin tärkeimmiksi äänestyssyiksi.

–Taloudelliset uudistukset, ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja ihmisoikeuksien puolustus: nämä kaikki ovat tärkeitä aiheita Euroopan parlamentille. Viime vuosien aikana olemme työskennelleet näiden aiheiden parissa ja jatkamme kansalaisten odotusten puolesta taistelua, totesi Sassoli.

Euroopan parlamentin EU-vaalien jälkeinen kysely toimitettiin eurobarometrikyselynä 91.5. Kantar haastatteli Euroopan parlamentin puolesta henkilökohtaisesti 27 464 vastaajaa kaikista 28 EU-maasta. Vastaajien ikä oli vähintään 15 vuotta. Äänestystä koskevissa kysymyksissä haastateltiin vain äänestysikärajan ylittäneitä henkilöitä eli yli 18-vuotiaita. Poikkeuksena tähän olivat Itävalta (äänestysikäraja 16), Malta (äänestysikäraja 16) ja Kreikka (äänestysikäraja 17). Kyselyt toteutettiin aikavälillä 7.–26. kesäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Maakuntahallitus: Rantarata ei kelpaa Tunnin junan vaihtoehdoksi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku-välin nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA).

Kipeä olkapää? ”Olkapään vammat kannattaa hoitaa kuntoon”, sanoo olkapääortopedi

Olkapään vammaa ei kannata päästää kroonistumaan. Moni pelkää leikkausta, mutta ortopedin mukaan suurin osa olkapäävammoista saadaan kuntoon ilman leikkausta.

Väylä ja VR FleetCare testaavat uutta teknologiaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi

Vaihteissa esiintyneet viat aiheuttivat viime vuonna yli 5 000 häiriötä junaliikenteeseen.

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihde on radan liityntäkohta, josta junat ohjataan raiteilta toiselle.

Uudistettu henkilöasiakkaan sairauspäivärahan verkkohakemus otetaan käyttöön

Kelan henkilöasiakkaille tarkoitettu sairauspäivärahan verkkohakemus on tällä hetkellä poissa käytöstä. Sairauspäivärahaa voi hakea paperilomakkeilla tai puhelimitse. Uudistettu verkkohakemus pyritään avaamaan mahdollisimman pian.

Turun yliopisto ja Singapore Maritime Institute jatkavat innovaatioyhteistyötään

Innovaatioleirin osallistujat, mentorit ja yhteistyöorganisaatioiden edustajat leirin päätöstilaisuudessa.

Turun yliopisto ja Singapore Maritime Instituten järjestivät yhteistyössä jo toisen Innovation Camp -innovaatioleirin. Singaporessa 11.–16. tammikuuta järjestetyn leirin voittaja valittiin viime torstaina. Leiri järjestettiin yhteistyössä yrityskumppanien Jurong Portin, MacGregorin and The China Navigation Companyn kanssa.

Sakari Alhopuron säätiön apurahat haettavissa helmikuussa

Sakari Alhopuron säätiön apurahat suunnataan tänä vuonna lääketiedettä sekä monitieteistä ympäristötutkimusta, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua edistävään tutkimukseen.

Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoidon seurantaohjelmaksi vuosille 2020–26 käynnistynyt

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa näkemyksiä Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta vuosille 2020–26.

Nuori turkulaisyrittäjä kokoaa ulkosuomalaisten tarinat yhteen

Viime viikolla avattu suomalaisetmaailmalla.fi-sivusto kokoaa ja kertoo ulkosuomalaisten tarinoita. Sivusto on niittänyt paljon kiitosta ulkosuomalaisilta, jotka ovat kaivanneet yhteistä alustaa omien kokemuksiensa ääneksi.

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmää korjataan

Kaskenlinnan hoitajakutsujärjestelmä rikkoutui perjantaina.

Kaskenlinnan sairaalan hoitajakutsujärjestelmä on edelleen pois käytöstä. Vikaa korjataan parhaillaan. Osastoille järjestetään tilapäistä, korvaavaa kutsujärjestelmää. Henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä on toiminut koko viikonlopun ajan normaalisti.

DNA-näytteistä tietoa eläinkantojen levittäytymisestä eri maissa

Riistapäivillä Turussa pohdittiin vesilintukantojen hoitoa, monilajista kannanhoitoa sekä suurpetokantojen, erityisesti karhun ja suden, kannanhoitoa. Teemana oli pohjoismainen yhteistyö.

Tieteellinen seminaari Turun kaupungin synnystä ja kehityksestä täyttyi hetkessä

Runsaat ja paikoin erittäin hyvin säilyneet kulttuurikerrokset, vuosikymmeniä jatkunut kaupunkiarkeologinen kaivaustoiminta ja monipuolinen historiallinen lähdeaineisto tarjoavat tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet lähestyä kysymystä kaupungin iästä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, entinen pääkaupunki ja merkittävä osa valtakunnallista historiaa. Virallisesti kaupunki vietti viime vuonna 790-vuotisjuhliaan. Laskenta aloitetaan paavin 23.1.1229 päiväämän bullan maininnasta, jossa Suomen piispa saa luvan siirtää piispanistuimen paremmalle paikalle. Arkeologisen tutkimustiedon perusteella Turun kaupunki syntyi – tai perustettiin – kuitenkin vasta noin vuoden 1300 tienoilla.

Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa ja päivittäin autoaan lataavien osuus nousee yli 70 prosenttiin.

Autoala selvitti syystalvella toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa ladattavien autojen käyttö- ja lataustapoja. Sähköautot hankitaan yleensä moniautoisiin talouksiin. Tutkimuksen mukaan yli puolet ladattavien hybridien ajokilometreistä ajetaan sähköllä. Sähköautoja ladataan erityisesti kotona ja työpaikalla. Sähköautojen ajokilometrit ovat bensiiniautoja suuremmat.

THL ja Kela selvittävät korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, 10 000 opiskelijaa saa sähköpostiinsa kyselyn

THL ja Kela toteuttavat keväällä laajan kyselyn korkeakouluopiskelijoille heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT 2020 -kyselyn saa maaliskuussa 10 000 opiskelijaa Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

S-ryhmä kasvatti myyntiään, matkailu- ja ravitsemiskaupan vire jatkui

S-ryhmän viime vuoden veroton vähittäismyynti oli 11 713 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,7 prosenttia. S-ryhmän suurin toimiala, päivittäistavarakauppa, kasvoi Suomessa 1,8 prosenttia. Liikevaihto oli 7 383 miljoonaa euroa.

Turkuseuralla huutokauppa Brinkkalassa

Turkuseura järjestää Turku-tuotteiden huutokaupan.

Turkuseura järjestää lauantaina 8. helmikuuta huutokaupan Brinkkalan talossa. Yhdistyksen tilat siivottiin ja ulkoinen varasto tyhjennettiin syksyn aikana. Siivousurakan tuloksena löytyi kasa aarteita, joita voi huutaa itselleen Turku-tuotteiden huutokaupassa.

Hjallis Harkimo vierailee Raision lukiossa

Hjallis Harkimo.

Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo luennoi Raision lukiossa yrittäjyydestä torstaina 30. tammikuuta kello 9–10. Luennon jälkeen Harkimolla on puoli tuntia aikaa lukiolaisten kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuuden järjestävät Raision lukion yrittäjyyslinjalaiset eli tilaisuus on nuorten järjestämä.

Useita eri huumeita nappaillut kuski kärähti ratista Uudenmaantiellä

Henkilöauto päätyi poliisin pysäyttämäksi Uudeenmaantiellä maanantain vastaisena yönä kello 3.10. Kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille, opiaateille ja bentsodiatsepiineille. Lisäksi kuljettajalta löytyi sätkä, jonka epäillään sisältävän marihuanaa. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta, ja hänet määrättiin ajokieltoon.

Huumekuski kärähti Köydenpunojankadulla

Poliisipartio pysäytti henkilöauton Köydenpunojankadulla eilen sunnuntaina kello 19.45. Kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena. Kuljettaja määrättiin ajokieltoon.

Urheilu

Lauri Tukonen palaa TPS-hyökkäykseen try out -sopimuksella

Lauri Tukonen.

Turun Palloseura vahvistuu 33-vuotiaalla laitahyökkääjä Lauri Tukosella . Tukonen liittyy HC TPS:n joukkueeseen maanantaina. Try out -sopimus kattaa aluksi viisi ottelua.

Rasmus Tirronen leikkaukseen, TPS:n maalivahtiosastolle vahvistusta Ruotsista

Rasmus Tirronen.

HC TPS:n maalivahti Rasmus Tirronen joutuu leikkauspöydälle. Tirronen operoidaan 27. tammikuuta. Se tarkoittaa TPS-vahdin kauden päättymistä ennenaikaisesti.

Jälkipeli: Jalkapallo on ollut Pauno Kymäläisen arkea koko elämän ajan

Leikekirjoihin on tallentunut paljon pitkän jalkapallonuran tehneen TPS-legenda Pauno Kymäläisen muistoja.

Naantalilaisen VG-62:n maakuntasarjaan 1960-luvulla nousseen joukkueen varamies, Turun Pyrkivän Suomisarja-joukkueen lupaava puolustaja, konttoristi ja parkettien partaveitsi, neljä kertaa peräkkäin Naantalin Vuoden urheilijaksi ja kerran Unikeoksi valittu taiteilijaluonteen omaava boheemi jalkapalloilija.

TPS joutuu maksamaan Jonne Virtaselle lähes 100 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut perusteettomasta työsopimuksen purkamisesta

Jonne Virtanen.

Jonne Virtasen pelaajasopimuksen päättämiseen liittyvä erimielisyys on ollut välimiesoikeuden ratkaistavana. Välimiesoikeuden tuomiolauselman mukaan HC TPS Turku Oy velvoitetaan suorittamaan Jonne Virtaselle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 98 500 euroa korkolain mukaisine korkoineen 27. lokakuuta lukien.

Åboraakkeli: TPS Salibandyn voittoputkelle jatkoa?

TPS on voittoputkessa.

TPS Salibandyn pelaaminen on nytkähtänyt nihkeän alkukauden jälkeen uomiinsa. Parhaillaan TPS on viiden ottelun voittoputkessa ja kymmenestä edellisestä Salibandyliigan ottelusta Palloseura on hävinnyt vain kerran. Tuonkin ottelun Oilersille vieraissa vain niukasti 8–6.

HC TPS:n yleisömäärä pudonnut harvinaisen rajusti

Punainen on ollut hallitseva väri tällä kaudella TPS:n kotiotteluissa.

Tyhjien penkkien punainen meri tai turkulainen purjehduskausi ovat käsitteitä, kun syksyisin puhutaan HC TPS:n kotiotteluiden yleisömääristä. Tällä kaudella yleisömäärät ovat kuitenkin sukeltaneet tavalla, jota ei voi laittaa pitkittyneen purjehduskauden piikkiin.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!