Raitiotien rakentaminen vaatisi Tuomiokirkkosillan vahvistamista
Turun Tuomiokirkkosilta täyttää tänä vuonna tasavuosia. 120-vuotias Tuomiokirkkosilta on nykyisistä Turun keskustan silloista vanhin. Myös sen paikka Turun tuomiokirkon tuntumassa on perinteinen Aurajoen ylityspaikka. Nykyisen Tuomiokirkkosillan tienoilla on ollut silta ainakin keskiajalta lähtien.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sillasta suunnilleen nykyisen Tuomiokirkkosillan paikalla olleesta sillasta löytyvät 1400-luvulta Turun tuomiokirkon Mustakirjasta. Tuolloin silta sijaitsi Vähätorin kohdalla ja oli ainoa Aurajoen ylittänyt silta.
Nykyisen Tuomiokirkkosillan historia ulottuu 1800-luvun lopulle. 1894 Turun kaupunginvaltuusto päätti korvata silloisen puusillan uudella sillalla. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli tehdä sillasta kaksikaarinen rautasilta, mutta suunnitelmia muutettiin matkan varrella. Tuomiokirkkosilta valmistui yksikaarisena 1899.
Tuomiokirkkosillan valmistumisessa on myös jotain kovin turkulaista. Sen lisäksi, että siltasuunnitelmat muuttuivat matkan varrella, lopullinen silta tuli myös runsaasti budjetoitua kalliimmaksi.
Nykyinen Tuomiokirkkosilta ei kuitenkaan ole 120-vuotias siltavanhus. Ajan saatossa Tuomiokirkkosiltaa on korjattu ja muokattu moneen kertaan. Suurin remontti siltaan tehtiin 1950-luvulla, kun Tuomiokirkkosiltaa levennettiin yhteensä 14 metriä.
Muutoksen suunnittelivat Erik Bryggman sekä sillanrakennuksen professori Ossian Hannelius. Kaikkiaan viisi vuotta kestänyt muutostyö valmistui 1956. Tästä johtuen nykyisen tuomiokirkkosillan pielessä on laatta, johon on merkitty tuo vuosiluku.
Historia näkyy muutenkin nykyisellä tuomiokirkkosillalla. Vielä 1970-luvun alussa raitiovaunut kulkivat Tuomiokirkkosillalla. Sillan nykyiset valopylväät ovat palvelleet alkujaan raitiovaunujen ajolinjatelineinä. Eikä ole sanottu, etteivätkö raitiovaunut vielä joskus palaisi Tuomiokirkkosillalle.
– Jos raitiotiehanke toteutuisi, vaatisi se Tuomiokirkkosillan osalta varmasti jonkinlaista saneeraamista tai vahvistamista, jonka tarkempi tarve täytyy vielä selvittää tarkemmin, jos hanke etenee, kertoo Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimiala kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.
Tuomiokirkkosilta on vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen säilyttänyt asemansa Turun keskustan liikenteen keskeisenä solmukohtana. Viime syksynä tehtyjen liikennelaskentojen mukaan tuomiokirkkosillan ylittää vuorokaudessa noin 35 000 autoa. Se onkin vilkkain Turun keskustan silloista.
Myös jalankulkijoita liikkuu eniten vuorokaudessa Tuomiokirkkosillalla, noin 11 000.
Tuomiokirkkosilta on ollut myös viime aikoina huomion polttopisteessä keskustan liikennejärjestelyihin liittyvän keskustelun takia. Muun muassa Yleiskaava 2029:ssä on visioitu, että Tuomiokirkkosilta rauhoitettaisiin tulevaisuudessa yksityisautoilulta.
Ilkka Lappi













