Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa, metsähakkuut uhkaavat elinympäristöä

Riikka Elo. Riikka Elo. Kuva: Turun yliopisto

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Pahamaineisten puutiaisten vuoksi punkkeja pidetään usein haittaeläiminä, mutta valtaosa Suomen 1 500 punkkilajista on kuitenkin hyödyllisiä. Tällaisia ovat maaperässä elävät ja hajottajina toimivat mikroskooppisen pienet sammalpunkit. Niiden toiminta takaa maaperän ravinteiden biokemiallisen kierron ja siten kasvien ravinteiden saannin – tällaista toimintaa kutsutaan ekosysteemipalveluksi.

Etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä sammalpunkit ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat maaperän runsain ja lajirikkain eläinryhmä; niitä elää neliömetrillä metsämaata jopa 200 000 yksilöä ja 50 lajia. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 350 sammalpunkkilajia.

Vaikka sammalpunkkien lajistotutkimusta on tehty sekä Suomessa että muualla maailmassa jo vuosisatoja, on eräs erityinen miljöö, muurahaiskeot, jäänyt lähes kokonaan kartoittamatta. Aiemmin on jo osoitettu, että muurahaiskeoissa elää runsas joukko muita selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia, juoksujalkaisia ja perhosia. Näitä kutsutaan muurahaisten pesävieraiksi.

– Halusin tutkia, esiintyykö muurahaiskeoissa myös sammalpunkkeja, sillä näistä ei ole aiemmin ollut juuri lainkaan tietoa. Tutkin karikenäytteitä kaljukekomuurahaisen keoista ja niitä ympäröivästä maaperästä. Kävi ilmi, että keoissa oli yhtä runsaasti sammalpunkkeja kuin maaperässä, mutta siellä esiintyi pääosin eri lajeja. Havainnolla on siis suora suojelusovellus; kun turvataan sekä muurahaiskeot että maaperä, mahdollisimman monen lajin elinympäristö tulee suojatuksi, Elo toteaa.

Elo tarkasteli tutkimuksessaan myös muurahaiskekojen kosteus- ja lämpöolosuhteiden vaikutusta muurahaiskekojen sammalpunkkilajistoon.

– Tutkimukseni osoitti, että sammalpunkit ovat riippuvaisia kosteudesta, sillä niitä esiintyi pääosin muurahaiskeon kosteassa pintakerroksessa, kun taas keon kuivasta sisäosasta niitä löytyi vain vähän. Keot olivat sitä lämpimämpiä, mitä kosteampia ne olivat. Näillä olosuhteilla on tärkeä merkitys selkärangattomien eläinten kehitykselle, Elo kertoo.

Tutkijat ovat usein ihmetelleet, mitä sammalpunkit oikein tekevät muurahaiskeoissa. Tutkimustensa perusteella Elo olettaa, että ne voivat muodostaa muurahaisten kanssa mutualistisen, eli molempia osapuolia hyödyttävän, suhteen.

– Käytännössä muurahaiskeot ovat sammalpunkeille vakaa elinympäristö, jossa on sopiva kosteus, lämpötila ja lisäksi maaperäkariketta kuten neulasia, joita sammalpunkit syövät. Vastavuoroisesti sammalpunkit toimivat muurahaisille siivoojina, sillä ne syövät myös sienirihmastoa ja bakteereita, jotka muuten voisivat vallata keon tai aiheuttaa sairauksia muurahaisille.

Tutkimus tuotti uutta tietoa metsähakkuiden vaikutuksista muurahaiskekojen kosteus- ja lämpötilatasapainoon sekä sammalpunkkilajistoon.

– Vertasin tupsukekomuurahaisen kekoja avohakkuualueilla sekä näitä ympäröivässä luonnontilaisessa metsässä. Avohakkuualueilla sijaitsevien kekojen pintakerros oli kuivempi kuin metsäkeoissa. Myös kekojen lämpötila liittyy keon kosteuteen, ja kekojen lämmönsäätely häiriintyi avohakkuualueilla. Näillä olosuhteen muutoksilla voi olla haittavaikutuksia sekä muurahaisiin että niiden runsaisiin pesävieraisiin, Elo kertoo.

– Keräsin lisäksi näistä samoista keoista sammalpunkkeja, ja tutkin eroaako kekojen lajisto. Tutkimukseni osoitti, että hakkuuaukeiden keoissa sammalpunkkien lajimäärä oli alhaisempi kuin metsäkeoissa. Sammalpunkkien kokonaisrunsaudessa tai yhteisökoostumuksessa en kuitenkaan havainnut merkittäviä eroja. Toisaalta tutkimus tarkasteli vain lyhyen, parin vuoden jälkeen tapahtunutta lajistomuutosta, joten tilanne voi olla eri esimerkiksi kun hakkuista on kulunut viisi tai kymmenen vuotta, Elo pohtii.

Kaikkiaan muurahaiskekoja ja niiden pesävieraita koskevat tutkimukset ovat Elon mukaan tärkeitä luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. Kekomuurahaiset ovat metsäekosysteemien avainlajeja niiden moninaisten roolien vuoksi. Kekomuurahaiset ovat yleisiä Suomessa, mutta monissa muissa Euroopan maissa ne ovat uhanalaisia. Näin ollen tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös laajempiin suojelusuunnitelmiin Euroopassa.

Toisaalta myös sammalpunkit luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi eläinryhmäksi, sillä lajien runsaudesta, levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista ei ole tarkkaa tietoa. Elo määritti väitöstutkimuksessaan yhteensä lähes 50 000 sammalpunkkia, ja luokitteli ne yhteensä 125 lajiin. Tutkimukset tuottivat siis lisätietoa noin 35 prosentista Suomen sammalpunkkilajeista, ja tutkimuksissa löytyi lisäksi neljä lajia, joita ei ole aiemmin havaittu Suomesta.

Lajintunnistus – etenkin kun kyseessä ovat nämä alle millimetrin mittaiset sammalpunkit – on hyvin haastavaa ja aikaa vievää. Siksi lajintunnistuksessa käytetään nykyään hyödyksi DNA:ta, jonka avulla lajit voidaan tunnistaa tarkasti.

– Tutkin erästä kotelopunkkeihin kuuluvaa sukua, ja sen yhdeksää lajia DNA-menetelmin. Tämän punkkiryhmän lajintunnistus on erityisen vaikeaa, koska nämä punkit voivat vetää jalat kuorensa sisään aivan kuin kilpikonnat, jolloin niistä näkee mikroskoopin alla vain ulkokuoren. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että viisi lajia voitiin tunnistaa yksiselitteisesti DNA:n avulla. Kuitenkin neljän muun lajin kohdalla DNA osoitti niiden jakautuvan kahteen eri kehityslinjaan, mikä viittaa siihen, että lajeja onkin paljon aiemmin luultua enemmän. Tässä on kyse piilotetusta lajinkirjosta, jossa ulkoisesti samalta näyttävä laji muodostaakin geneettisesti katsottuna useita eri lajeja. Tutkimus on siis merkittävä edistysaskel sammalpunkkien lajistotutkimukselle, Elo sanoo

FM Riikka Elo esittää väitöskirjansa Hidden diversity of moss mites (Acari: Oribatida) unveiled with ecological and genetic approach julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Mark Maraun (University of Göttingen, Saksa) ja kustoksena professori Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146702.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Eurojackpotin potti kasvaa 20 miljoonaan euroon, Suomeen yli 445 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt kierroksella 23/2020 yhtään täysosumaa. Ensi viikolla potissa on 20 miljoonaa euroa.

FC Inter aloittaa eskarifutiksen

FC Inter laajentaa edelleen nuorempien ikäluokkien jalkapallotoimintaa. Suuren ennakkosuosion saavuttaneen Perhefutiksen rinnalla elokuussa käynnistyy myös eskari-ikäisten oma futistoiminta.

Candide-operetin vierailu Turkuun perutaan

Jo kertaalleen huhtikuusta lokakuulle siirretty Leonard Bernsteinin Candide -operetin vierailu Turussa perutaan. Esitys oli tarkoitus toteuttaa Turun Konserttitalolla 16. lokakuuta.

Kylpyhuonekalusteita puuhakkeesta

Kylpyhuoneen kalusteita massiivipuukomposiitista valmistava Woodio alkaa tuottaa uutta kalustemateriaalia koivuhakkeesta. Koivuhaketta syntyy Metsä Groupin tehtaissa tuotannon sivuvirtana. Materiaalilla on samat ominaisuudet kuin keramiikalla, mutta se on lähes täysin hiilineutraalia. Koivuhakkeesta ja muista Woodion materiaaleista tehdyt altaat voi käyttöiän päätteeksi hyödyntää energiajätteenä.

Autorekisteröinnit vähenivät toukokuussa

Kevään ensirekisteröintien määrä autoissa jatkoi toukokuussa laskuaan. Lasku on syvenemässä kesää kohti siirryttäessä. Koronavirusepidemia on kevään aikana hyydyttänyt uusien autojen tilauksia, joten rekisteröintien ennakoidaan jäävän myös lähikuukausina selvästi viime vuoden lukemista.

Näppärä nippusipuli sopii moneen

Kesän ensimmäiset sipulit ovat makeita ja niitä voi suikaloida salaatteihin sellaisenaan. Vihreä varsiosa on miedon makuinen, eikä vaadi kypsentämistä. Halkaistu nippusipuli valmistuu nopeasti grillissä. Halkaistut sipulit valellaan öljyllä ja hunajalla ja paistetaan nopeasti kuumassa grillissä. Nippusipuli on kesäkeittiön jokapaikan höylä, se on herkkua leivän päällä sillin kera.

Mari Leppänen lähtee ehdolle Turun piispanvaaliin

Kuusikymmentä Turun arkkihiippakunnan pappia on pyytänyt hiippakuntadekaani Mari Leppästä asettumaan ehdolle Turun piispanvaaliin. Mari Leppänen on vastannut kutsuun myöntävästi.

Juseliuksentalon ikkunoita pesu sulkee pyörätien lauantaina

Ikkunoiden pesutyö Juseliuksentalossa sulkee kevyen liikenteen väylän ja toisen ajokaistan Uudenmaankadulla, ja sitten työt siirtyvät Hämeenkadulle. Työaika on lauantaina 6. kesäkuuta kello 05–14.

Viemäröinti haittaa liikennettä Merikumantiellä

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajoradan Merikulmantie 39 kohdalta. Työ kestää arviolta 26. kesäkuuta saakka. Läpiajo on estetty ja työstä on haittaa molemmista ajosuunnista ajettaessa. Tonteille ajo sallittu.

Nättinen ei jatka TPS-paidassa

Turun Palloseuran ja hyökkääjä Topi Nättisen välinen pelaajasopimus on purettu molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä.

Tommilankadun koulutalon purku alkaa

Tommilankadun vanhan koulutalon purkaminen aloitetaan ensi maanantaina 8. kesäkuuta. Työt aloitetaan tonttialueen aitaamisella ja säilytettävien puiden suojaamisella. Samalla aloitetaan rakenteiden purkaminen rakennuksen sisällä.

Aku Louhimiehen uutta elokuvaa aletaan kuvata elokuussa Turun saaristossa

Inka Kallén on Odotuksen pääosassa.

Aku Louhimiehen uutta kotimaista Odotus -elokuvaa aletaan kuvata elokuussa Turun saaristossa. Intiimin ihmissuhdedraaman pääosassa nähdään Inka Kallén ja sen ohjaa Aku Louhimies . Käsikirjoituksesta vastaavat Kallén ja Louhimies yhdessä.

Turun SDP asetti 60 kuntavaaliehdokasta – Aki Lindén kärkiehdokkaaksi

Aki Linden.

Turun SDP:n edustajisto asetti 4. kesäkuuta pormestariehdokkaakseen lääketieteen lisensiaatti, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Aki Lindénin . Lindén on johtamisen ammattilainen, joka on saanut kiitosta suurten organisaatioiden johtajana. Viimeksi ennen kansanedustajauraansa Lindén toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja sitä ennen Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana.

Urkujen massiivisuus vakuutti Tomi Satomaan jo teini-iässä

Työ vie urkuri Tomi Satomaata moneen paikkaan, mutta koti on säilynyt yli kymmenen vuoden ajan Paraisilla.

Urkuri Tomi Satomaa on niitä suomalaisia, jotka ovat töiden vuoksi aikanaan saaristoon saapuneet ja jääneet sille tielleen. Satomaa on asunut runsaan kymmenen vuoden ajan Paraisilla.

Kiveniskemiä joka neljännellä

Noin joka neljännellä (24 prosenttia) autoilijalla on tuulilasissaan kiveniskemä. 17 prosenttia taas kertoo, että tuulilasissa on naarmuja, ja joka kymmenennen (8 prosenttia) tuulilasissa on jopa halkeama.

Kala on loistava D-vitamiinin lähde

Moni suomalainen kärsii tietämättään D-vitamiinin puutoksesta. Tärkeää vitamiinia saa auringosta, mutta pohjoisessa ainoastaan keskikesällä D-vitamiinia saa auringonvalon kautta riittävästi. Maukas ja helppo tapa saada päivän D-vitamiiniannos on nauttia kala-ateria, kerrotaan Pro Kala ry:stä. Kaloissa oleva vitamiini on D3-muotoa, joka imeytyy hyvin.

Kombucha on raikas kesäjuoma

Krister Hällin ja Kirsi Seivon Kombucha – kaikki valmistuksesta ja paljon reseptejä (Kustantamo S&S) soveltuu vasta-alkajille ja kokeneemmillekin harrastajille. Kombucha on teestä hapattamalla valmistettava juoma, josta on tullut trendikäs vaihtoehto alkoholille ja virvoitusjuomille.

Muista suojautua auringolta

Ulkona oleskellessa kannattaa suojautua UV-säteilyltä. Säteily on voimakkaimmillaan juhannuksen aikoihin. Pilviselläkin säällä voi palaa, sillä ohuet yläpilvet eivät vaimenna UV-säteilyä juuri lainkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Poika Jarno Johansson peri pelimiehen geenit isä Kari Johanssonilta

Jarno Johansson on ollut salibandyn turkulaisia lajipioneereja. Isä Kari Johansson on ollut eräs suomalaisen jääkiekon uranuurtajista.

– Joo, mutta salibandy oli siihen aikaan ihan eri laji. Harrastin kilpailumielessä muitakin lajeja ja olinhan pelannut koko ikäni eri mailapelejä.

FC Inter aloittaa eskarifutiksen

FC Inter laajentaa edelleen nuorempien ikäluokkien jalkapallotoimintaa. Suuren ennakkosuosion saavuttaneen Perhefutiksen rinnalla elokuussa käynnistyy myös eskari-ikäisten oma futistoiminta.

Nättinen ei jatka TPS-paidassa

Turun Palloseuran ja hyökkääjä Topi Nättisen välinen pelaajasopimus on purettu molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä.

Åboraakkeli: Haaste futiskentille

Jalkapalloväki pidättää hengitystään tällä viikolla, sillä Veikkausliiga on luvannut julkistaa otteluohjelmansa perjantaina 5. kesäkuuta.

Julius Pohjanoksa TPS:stä Ruotsiin

Julius Pohjanoksan ura jatkuu Ruotsissa.

HC TPS:n maalivahti Julius Pohjanoksan seura vaihtuu. Pohjanoksa siirtyy TPS:stä Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan HC Vita Hästenin riveihin.

Loimulle hakkuriksi Ruotsin paras pelaaja

Raision Loimu on kiinnittänyt ensi kauden joukkueeseensa toiseksi hakkuriksi ruotsalaisen 23-vuotiaan Johan Gruvaeusin .

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.