Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Elisan 5G-verkko avautui Kaarinaan

Elisan 5G-verkko on avautunut Kaarinassa. Verkko kattaa keskustan, Rauhalinnan, Ylikylän, Poikluoman, Kairiskulman, Nummennittyn ja Vättilän alueita, ulottuen Piispanristille ja Rauvolaan sekä Hulkkioon saakka.

Härkäpapuja voi valmistaa myös itse

Härkäpavusta ruuaksi käytetään itse pavut, palot silvitään pois. Härkäpapua suositellaan käytettävän vain kypsennettynä.

Härkäpapuja voi valmistaa myös itse. Härkäpavun palko on paksu ja nukkapintainen sisältä. Palosta poimitaan vihreät siemenet eli pavut, jotka tulee ensin keittää niissä esiintyvän lektiinin vuoksi. Keittämisen jälkeen poistetaan pavun pinnalta maitomainen kuori.

Muita kaaleja makeampi suippokaali

Muita kaaleja makeampi suippokaali voi olla väriltään vihreä tai purppura. Suippokaali on löyhäkeräisempi kuin keräkaali. Säilyvyyden parantamiseksi suippokaalista poistetaan nuhjaantuneet päällimmäiset lehdet. Suippokaali sopii miedon ja hieman makean makunsa vuoksi erinomaisesti erilaisiin kaaliraastesalaatteihin sellaisenaan ja vaikkapa hapankaaliksi.

Poistotekstiilit jälleen kiertoon

Lounais-Suomen Jätehuollon Poistotekstiilimyymälä palvelee 17. elokuuta lähtien maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10–15 sekä torstaisin kello 10–18. Myymälä sijaitsee LSJH:n poistotekstiilihallissa, jossa poistotekstiiliä vastaanotetaan, lajitellaan ja valmistellaan kierrätykseen. Hallin ulkoseinustalla on maksuton poistotekstiilin vastaanotto, jonne asukkaat voivat tuoda käyttökelvottomat, puhtaat ja kuivat kodintekstiilit maksutta.

Asunnon myynti itse helpottuu

Elokuusta alkaen oman asuntonsa voi myydä helposti itse netistä löytyvän uuden asunnonomatoimimyynti.fi-palvelun avulla. Palvelusta voi tilata itselleen asunnon kuvaamisen, videoinnin ja esitteen, ja sieltä saa myös ostosopimus- ja kauppakirjapohjan. Lisämaksusta palveluntarjoaja laittaa myynti-ilmoitukset nettiin.

Turun telakka irtisanoo 166 yt-neuvotteluiden ensimmäisen osan jälkeen

Meyer Turun keväällä alkaneiden yt-neuvottelujen ensimmäinen osa on valmis. Työsuhde päättyy 166:lta. Luvussa on 80 toimihenkilöä ja 86 työntekijää. Telakan tuotantoaikatauluista johtuen neuvottelut jatkuvat yhä varustelu- ja suunnittelu- ja HR-osastojen osalta. Nämä neuvottelut saadaan päätökseen loppuvuoden aikana.

Jaskarock vaikuttaa liikenteeseen Raisiossa lauantaina

Viikonloppuna Raisiossa järjestettävä Jaskarock vaikuttaa liikenteeseen niin, että Varastokatu suljetaan yleiseltä liikenteeltä 14. elokuuta kello 17. Katu avataan liikenteelle Jaskarockin jälkeen. Viimeistään sunnuntaiaamuna 16. elokuuta kello 06 mennessä.

Lounais-Suomen sisävesien sinilevätilanne ennallaan

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien perusteella Selkämerellä havaittiin alkuviikolla avomerialueella laaja sinileväesiintymä, joka ulottui Ahvenanmaalta Vaasan korkeudelle saakka.

Saaristo Open torjuu koronaa itsedesinfioivalla valokatalyysipinnoitteella

Saaristo Openia juhlitaan elokuun viimeisellä viikolla 27. – 29.8.2020 Kaarinassa, Hovirinnan rannalla. Festivaalialueella kosketuspinnat on käsitelty valokatalyysipinnoitteella, joka desinfioi kosketuspinnat minuutin välein. Menetelmä on todettu turvalliseksi jo monissa suomalaisissa huvipuistoissa ja sisäleikkipuistoissa. Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan kasvomaski sisääntulon yhteydessä, jos asiakas sellaisen haluaa.

Iäkkään naisen ryöstänyt nainen jäi kiinni, poliisi kiittää yleisövihjeitä

Poliisi on ottanut kiinni naisen, jonka epäillään ryöstäneen 1930-luvulla syntyneen naisen Linnankadulla 8. elokuuta. Rikoksesta epäillystä julkaistiin kuvat eilen. Vuonna 1986 syntynyt epäilty otettiin kiinni Kurjenmäen alueella Turussa tänään aamulla noin kello 8.40 ja hänet on pidätetty. Epäilty saatiin tunnistettua runsaiden vihjeiden perusteella. Poliisi kiittää kaikkia vihjeiden antajia.

Vähäjoen vettä vältettävä kaikessa käytössä

Maarian altaan eteläpäässä ja Aurajokeen laskevassa Vähäjoessa on edelleen suolistobakteereita. Ely-keskus otti 24. kesäkuuta vesinäytteitä 16 eri paikasta Maarian altaan eteläpäästä, Vähäjoen varrelta ja sinne laskevista hulevesiviemäreistä. Näytteiden bakteeripitoisuudet ylittivät edelleen maa- ja metsätalousministeriön sallimat raja-arvot sekä uima- ja talousvedelle asetetut raja-arvot.

Valtatie 10:n parannustyöt muuttavat kevyenliikenteen järjestelyjä Kaarinantien ja Hämeentien risteyksen ympäristössä

Turun kehätie -hankkeen toisen rakennusvaiheeseen kuuluvat valtatie 10:n parannustyöt välillä kehätie–Kaarinantie käynnistyvät elokuussa. Liikennejärjestelyitä otetaan käyttöön pian koulujen syyslukukauden alkamisen jälkeen 20. elokuuta, ja ne aiheuttavat kiertoreittejä jalankulku- ja pyöräilyliikenteelle.

Varsinais-Suomen Keskusta liputtaa Annika Saarikon puheenjohtajuuden puolesta

Annika Saarikko.

Keskustan Varsinais-Suomen piirin vuosikokous päätti eilen yksimielisesti esittää Annikka Saarikkoa Keskustan puheenjohtajaksi. Saarikko on varsinaissuomalainen kolmannen kauden kansanedustaja sekä tiede- ja kulttuuriministeri.

Kodintekniikka käy nyt kaupaksi

Kodin elektroniikan, tietotekniikan, mobiililaitteiden sekä isojen ja pienten kodinkoneiden myynti nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 9,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, kertoo Elektroniikan Tukkukauppiaat ry. Voimakkaimmin kasvoivat äänentoistolaitteet (30,0 %) ja kodin tietotekniikka (21,3 %). Kamerakaupan lasku sen sijaan jatkui 11,2 prosentin vauhdilla.

Skopjesta Turkuun tiistaina saapuneella lennolla viidellä koronatartunta

Skopjen tiistaisena 11. elokuuta Turkuun saapuneella lennolla oli 146 matkustajaa. Lennolla matkustaneista 129 testattiin ja heistä viidellä todettiin koronatartunta.

Heinäkuu Museokortti-käyntien kaikkien aikojen ennätyskuukausi

Tänä kesänä Museokorttia on käytetty ennätysmäistä tahtia. Heinäkuussa rikottiin Museokortin historian kaikkien aikojen kuukausiennätys Museokortti-käyntien määrässä. Museokortilla maksettiin heinäkuussa 294 000 museovierailua, joka on 38 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

Trumpetit soivat livenä ja verkossa torstaina Turun Taiteiden yössä

Jazz soi jälleen Turun Taiteiden yössä 13. elokuuta mehevästi kahden trumpetistin johdolla. Jukka Eskola yhtyeineen kiertää Turun keskustaa kuorma-auton lavalla ja Ilkka Arola soittaa trionsa kanssa ensimmäisen Jazz City Turun toimistolla taltioitavan verkkokonsertin.

Syksyn messukausi alkaa turvallisuus huomioiden

Syksyn messutapahtumat pääsevät alkuun myös Turun Messukeskuksessa. Puolen vuoden tauon jälkeen ensimmäiset messut järjestetään 12.–13. syyskuuta tarkkoja turvallisuusohjeita noudattaen.

Kaupunki
Urheilu

Åboraakkeli: Taikurin jäähyväiset

Lauantai 21. marraskuuta. Merkatkaa tuo päivämäärä nyt kalenteriinne isolla. Jos korona ja elämä suo, marraskuisena lauantai-iltana Kupittaan palloiluhalli täyttyy äärimmilleen täysin siitä riippumatta, miten Ura Basket Korisliigan syksyn on pelannut.

Laitapuolustaja Juri Kinnunen palaa takaisin TPS-paitaan

 Juri Kinnunen palaa TPS-paitaan.

Laitapuolustaja Juri Kinnunen siirtyy loppukauden kattavalla sopimuksella TPS:n Veikkausliigajoukkueen riveihin. 30-vuotias Kinnunen palaa takaisin Turkuun Ykkösessä pelaavasta KPV:sta. Kokkolalaisseuran general manager Matti Laitinen ilmoitti Kinnusen sopimuksen purusta tiistaina. Kinnunen edusti TPS:ää viiden kauden ajan vuosina 2014–18.

Katseet kohdistuvat naisten aitoihin PNG:ssä

Annimari Korte on yksi PNG:n seuratuimmista urheilijoista.

Tiistai-iltana käytävissä Paavo Nurmi Gamesissa suurin suomalaismielenkiinto kohdistuu naisten pika-aitoihin, jossa suomalaiset naisaiturit kisaavat Annimari Kortteen johdolla. Korte on ollut toistaiseksi kuluvalla kaudella paitsi nopea myös tasainen suorittaja. Viime kesänä Suomen ennätyksen 12,72 aitoneen Kortteen paras juoksu kuluvalla kaudella on 12,76. Korte on myös kisan alla ennakoinut Suomen ennätyksen olevan haarukassa Turussa, joko PNG:ssä tai tulevana viikonloppuna kisattavissa Kalevan kisoissa.

White vahvistaa Uraa

Damion Dantzlerin valmentama Ura Basket haalii lisää vahvistuksia.

Ura Basket on kiinnittänyt kolmanneksi ulkomaalaisekseen amerikkalaisen Javan Whiten . Kaarinalaiset odottavat 208-senttiseltä pelurilta muun muassa urheilullisuutta ja kokoisekseen hyvää liikettä sekä hyvää heittopeliä.

Arpa vie Interin Eurooppa-liigassa Unkariin

FC Inter matkustaa Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella Unkariin Budapest Honved FC:n vieraaksi. Ottelu pelataan Budapestissa 27. elokuuta.

Saviniemi paras turkulainen frisbeegolfin SM-kisoissa

Turkulaiset eivät taistelleet mitalisijoista viikonloppuna käydyissä frisbeegolfin SM-kisoissa Sipoossa. Turkulaisen 7K:n heittäjistä paras oli Severi Saviniemi. Yhteistuloksen 18 alle parin heittänyt Saviniemi oli lopputuloksissa jaetulla kuudennella sijalla. Toiseksi paras turkulainen oli jaetulle 17. sijalle sijoittunut Jasper Heino, jonka yhteistulos oli 14 alle parin.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.