Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Merimiesammatti ollut keino pyrkiä ulkomaille paremman toimeentulon toivossa

Australiaan emigroitunut luutnantti Ragnar Ramstadius kiikaroimassa toisen maailmansodan aikana eteläisellä Tyynellä valtamerellä.

”Merimies on liikkuva matkalainen. Harvoin on hänellä pysyvää osotetta. Suurin osa kulkee paikasta paikkaan, maasta maahan, wieläpä maanosasta maanosaan.” Näin kirjoitti merimiespappi Eino Kiviluoto Merimiehen Ystävässä vuonna 1912. Siirtolaisuusinstituutin Tutkimuksia -sarjassa ilmestyvässä uutuusteoksessa Merenkulkijoiden siirtolaisuus: näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään 12 kirjoittajaa kulkee näiden liikkuvien matkalaisten jäljillä.

JHL laajentaa PAU:n tukilakkoja, Airpron työntekijät lakkoon 25. marraskuuta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tukee Postin työtaistelua tukilakoilla, jotka vaikuttavat lentokenttien turvatarkastuksiin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen 25. marraskuuta.

Paloturvallisuusviikko, Operaatio Ruokakassi sekä Myllyn ja Itäharjun Prismat keräävät palovaroitinlahjoituksia

Turun seudullakin on ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne on niin tiukka, että rahat eivät riitä edes ruokaan. Palovaroittimet eivät ole ostoslistassa kovin korkealla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima Paloturvallisuusviikko, Itäharjun ja Myllyn Prismat sekä Operaatio Ruokakassi keräävät palovaroittimia vähävaraisille Paloturvallisuusviikolla 23.11.–1.12.

Suomalainen lajitteli keskimäärin neljä kiloa pantittomia lasipakkauksia viime vuonna

Lasipakkausten keräykseen voi tuoda pantittomia lasipulloja ja -purkkeja.

Lasipakkausten lajittelu on pieni teko, jolla on suuri merkitys ilmastolle. Jokainen kilo lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää noin 0,5 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sekajätteeseen päätyvään lasiin. Kukin suomalainen lajitteli keskimäärin neljä kiloa pantittomia lasipakkauksia vuonna 2018. Parhaimmat lasin lajittelijat ovat Salon, Savonlinnan ja Rovaniemen seudulla, Keski-Suomessa on vielä kirittävää.

Nuorten tekemä reseptikirja valmistuu lapsen oikeuksien viikolla

Nuoret ovat kokanneet ja kuvanneet ruokia Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Marttojen yhteisillä ruokaklubeilla viime vuodesta alkaen pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Kajaanissa. Resepteistä ja kuvista on valmistunut VeNyvän vinkit kokkaukseen -kirja. Nuoret kokit kannustavat kirjalla muita nuoria tekemään ruokaa ja leipomaan yhdessä perheen ja kavereiden kanssa.

Tieliikenteessä kuoli 14 ihmistä lokakuussa

Tieliikenteessä kuolleet 1/1985 - 10/2019. 12 viime kuukauden aikana kuolleet kuukausittain.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui lokakuussa 340 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 14 ja loukkaantui 414 ihmistä. Kuolleita oli 12 vähemmän ja loukkaantuneita 20 vähemmän kuin vuoden 2018 lokakuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

Carmeninae-kuoron laulava joulukortti helähtää Sigynin lavalla

Carminae esiintyy Sigyn-salissa 24. marraskuuta.

Carmeninae-kuoro juhlistaa juuri valmistunutta joululevyään esiintymällä Turussa, Sigyn-salissa 24. marraskuuta. Kuoro on vähentänyt esiintymisiään viimeisten parin vuoden ajan, mutta ajalla ei ole laulamisessa laiskoteltu. Keikkailun sijaan treeneissä ja äänityspäivissä studiolla on keskitytty tekemään työtä albumin eteen.

Etla: Teknologiajättien rooli laajentunut rahoitus- ja hyvinvointialoille

Henkilötietoon liittyvien ideoiden suojaaminen patenteilla on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Teknologiajätit valtaavat uusia markkina-alueita, ja se näkyy erityisesti tekoälyyn liittyvien patenttihakemusten kasvuna sekä yrityskauppoina. Datajätit ovat vallanneet yritysostoilla myös kokonaan uusia markkinoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan patentteja ja yritysostoja koskeva data kertoo samalla datajättien laajentumisesta rahoitusalalle ja hyvinvointipalveluiden markkinoille.

Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi

Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokenut ajattelee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä 62 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Sairastuneiden omaisten näkemykset ovat saman tyyppisiä kuin sairastuneiden, 47 prosenttia uskoo oman sairastuneen lähiomaisen tulleen leimatuksi.

Miten vanhat lamput hävitetään oikeaoppisesti?

Useimmat lamput eivät kuulu sekajätteen joukkoon ja niiden kierrätyksessä on parannettavaa.

Tiedätkö, miten vanhat loiste-, halogeeni- ja ledilamput hävitetään oikeaoppisesti? Useimmat lamput eivät kuulu sekajätteen joukkoon ja niiden kierrätyksessä on parannettavaa.

Yrittäjät: Tukilakot kohtuuttomia, työrauhasääntely uudistettava

– Postilakon tukilakot ovat kohtuuttomia ja uusin muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely kaipaa nopeasti uudistamista. Hallituksen pitää perustaa työryhmä uudistamaan Suomen työrauhasääntelyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

RekryExpossa aiheina naiset teknologia-alalla ja verkostoituminen

RekryExpon tapahtumissa vieraili viime vuonna yhteensä noin 5 000 työnhakijaa.

RekryExpo esittelee 20. marraskuuta Turun Messukeskuksessa noin 2 000 työpaikkaa. Teemana syksyn rekrytointitapahtumassa on ICT, mutta tapahtumasta on mahdollisuus löytää töitä monilta toimialoilta.

Arvotaidekauppiaiden hakeuduttava rahanpesun valvontarekisteriin joulukuusta alkaen

Rahanpesun valvontaa tehostetaan lisäämällä taidetta myyvät, ostavat ja välittävät yritykset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat aluehallintoviraston valvottaviksi 1. joulukuuta alkaen.

Pieni ele poiki kaksi miljoonaa

Perinteinen Pieni ele -lipaskeräys sai suomalaiset tukemaan jälleen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyväksi tehtävää työtä. Yli 10 000 vapaaehtoisen yhteistyöllä tehty keräys oli keväällä eduskunta- ja eurovaalien äänestyspaikoilla. Lahjoituksilla saadaan muun muassa kuntoutusta, apuvälineitä, virkistystoimintaa ja vertaistukiryhmiä.

Kiinteistöliitto: Lapset huomioon kaikessa taloyhtiön päätöksenteossa

Kiinteistöliitto kannustaa taloyhtiöitä huomioimaan lapset kaikessa taloyhtiön toiminnassa ja päätöksenteossa.

Kiinteistöliitto kannustaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta taloyhtiöitä huomioimaan lapset kaikessa taloyhtiön toiminnassa ja päätöksenteossa. Parhaillaan vietettävän lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus olla oma itsensä.

Eloranta: Marja- ja hedelmämehut rajattava virvoitusjuomaveron ulkopuolelle

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) haluaa, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois virvoitusjuomaveron piiristä. Valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt verojaoston valmisteleman mietinnön, jossa asiasta on tehty ponsiesitys. Tämä tarkoittaa, hallituksen tulee tuoda ensi kevään aikana selvitys siitä, voidaanko marja- ja hedelmämehut vapauttaa virvoitusjuomaveron piiristä. Rinteen hallituksen ohjelmassa on myös maininta tästä eli sen selvittämisestä, voisiko marja- ja hedelmämehut rajata verotuksen ulkopuolelle.

Turkulaiset tutkijat saavat käyttöönsä uuden tieteellisen suurteholaskennan klusterin

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat saaneet käyttöönsä uuden hyvin tehokkaan valtakunnallisen laskenta-alustan, joka koostuu 13 yhteen kytketystä tietokoneesta. Uudella klusterilla on mahdollista ratkaista esimerkiksi koneoppimiseen liittyviä tehtäviä ja sen käyttäjiksi toivotaan tutkijoita eri aloilta aina ihmistieteistä luonnontieteisiin.

Tekojääratojen jäädytys käynnistyy

Tekojääratojen jäädytys käynnistyy Turussa.

Parkin kentällä ja Kupittaan luistelumadolla on aloitettu jäädytyksen valmistelutyöt. Tavoitteena on saada Kupittaan luistelumato luistelukuntoon lauantaiksi 30. marraskuuta ja Parkin kenttä avattua maanantaina 2. joulukuuta, jonka jälkeen ne ovat avoinna säävarauksella maaliskuun puoliväliin asti.

Urheilu

Näkökulma: Suomi on kisoissa, pelaajat eivät

Lukas Hradecký voinee olla varma pelipaikastaan ensi kesän EM-kisajoukkueessa.

Kreikka-ottelunkin jälkeen se on totta. Uni ei olekaan loppunut, vaikka tappio tuli. Suomi pelaa ensi kesänä jalkapallon EM-kisoissa. Mutta, hieman kärjistäen, yksikään pelaaja ei voi olla varma pelipaikastaan Huuhkajissa.

Marko Virtanen valmentaa ensi kaudella Lukon A-junnuja

Marko Virtanen (toinen vasemmalta takarivissä) siirtyy ensi kaudeksi Rauman Lukkoon.

Pekka Virta jatkaa Lukon päävalmentajana ensi kaudella 2020–21, mutta TPS:n nykyinen luotsi Marko Virtanen siirtyy A-junioreiden valmennuksen kautta liigajoukkueen päävalmentajaksi kausiksi 2021-23

U15-maajoukkue aloittaa Portugalissa

Suomen poikien alle 15-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloittaa kansainväliset turnaukset jo tänä syksynä. Maajoukkue matkustaa Portugaliin UEFA Development -turnaukseen. Turnauksessa Suomi kohtaa Espanjan, Portugalin ja Italian.

Jälkipeli: Valmentaja Suhonen tietää, miltä potkujen saaminen tuntuu

Heikki Suhonen on mustavalkoisista mustavalkoisin, seuralegenda. Silti valmentaja Suhonen sai aikoinaan potkut, koska ei ollut riittävän TPS-henkinen.

Tekstiviestillä. Puhelinsoitolla. Sähköpostilla. Tai reilusti kasvotusten kertomalla. Kaikki mahdollisia tapoja on käytetty, kun on päätetty antaa valmentajalle potkut. Osa on onnistuneita, osa enemmän tai vähemmän tökeröitä.

Timo Furuholm jatkaa Interissä

Timo Furuholm ja Niko Markkula.

Interin hopeajoukkueen kapteeni ja pitkäaikainen Inter-hyökkääjä Timo Furuholm ja Inter ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen pelaajasopimuksen.

Åboraakkeli: Tepsin uusi alku?

TPS:n uusi valmentaja Marko Virtanen.

TPS:n kiekkomiehistö palaa tällä viikolla maaottelutauolta vierasotteluiden merkeissä. Perjantaina TPS poikkeaa Kuopiossa ja lauantaina matka jatkuu Ouluun. Samalla nähdään ensimmäiset oikeat viitteet Marko Virtasen TPS:stä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.