Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Jenkkakahvoista tiimalasiksi, miten se onnistuu?

Maikki Marjaniemen uutuuskirja Jenkkakahvoista tiimalasiksi (Fitra) auttaa toimivaan elämäntapamuutokseen. Se opettaa muuttamaan ajattelu- ja elämäntapoja siten, että muutoksista tulee ennen pitkää uusi normaali, pysyvä osa arkea.

Oikea ajoitus säästää euroja teiden kunnossapidossa

Jos tielle syntynyt vaurio päästään korjaamaan nopeasti, pieni paikkaus voi riittää. Jos taas tietä ei päästä kunnostamaan vuosiin, voivat myös rakenteet vaurioitua. Rakenteiden korjaaminen on työlästä ja tulee kalliiksi. Kunnossapidon ajoituksella on väliä.

Pimeällä autoilu arveluttaa

Kaksi viidestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta on kokenut pimeällä autoilun haastavaksi. Liikenneturva muistuttaa, että ajonopeuden alentaminen olosuhteiden mukaiseksi – eli oikea tilannenopeus – on tärkein keino lisätä tarvittavaa pelivaraa havaintojen tekoon ja siten parantaa turvallisuutta erityisesti taajamissa.

Syksyn sateet nostaneet järvien pintoja tavanomaiselle tasolle

Viikonlopun sateet nostavat virtaamia Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Voimakkainta virtaamien nousu on suurimpien sateiden alueella Etelä- Suomessa, missä vesi nousee alavimmille pelloille. Taivalkoskella Kostonjoella on hyyde nostanut veden kalankasvatuslaitoksen lattialle. Ongelmaa torjutaan yläpuolisen Kostonjärven juoksutusta pienentämällä.

NOFX kesällä Turkuun

NOFX esiintyy ensi kesänä Turussa.

Skeittipunklegenda NOFX saapuu Turkuun 4. kesäkuuta 2020. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun NOFX esiintyy Suomessa. NOFX on pääesiintyjä yksipäiväisellä skeittipunkiin keskittyneellä Punk in Drublic -festivaalilla.

Vesi tulvi Hämeentielle Kaarinassa

Vesi tulvi Hämeentielle Kaarinassa lauantaina illalla. Syynä tulvaan oli runsas sade. Hätäkeskus arvioi, että tierumpu saattoi olla tukossa.

Paahda kastanjaa kotona

Parhaat kastanjat ovat painavia, kiinteitä ja kiiltäviä. Pilaantuneet kastanjat tuntuvat kevyiltä. Kastanjassa on runsaasti tärkkelystä, joka hajoaa kypsennyksessä sokeriksi ja maku muuttuu makeahkoksi ja pähkinämäiseksi. Paahdettujen kastanjoiden tuoksu on huumaava ja niitä voi paahtaa kotona.

Loton potti kohoaa viiteen miljoonaan euroon

Loton kierroksen 49/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potissa on viisi miljoonaa euroa.

Miten saisin seksihaluni entiselleen?

Kaalimato.com selvitti kyselyssään, minkä kysymyksen suomalaiset haluaisivat esittää seksuaaliterapeutille. Suomalaisia askarruttaneissa kysymyksissä korostuivat etenkin seksuaaliseen haluttomuuteen ja muihin seksiongelmiin liittyvät teemat sekä kommunikointi oman kumppanin kanssa. Kaalimato.comin seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen vastaa eniten toistuneisiin kysymyksiin.

Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta

Kari Kanalan ja Milla Mäkitalon Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta (Kirjapaja) ammentaa huomioita niin pariskunnan omasta suhteesta kuin kummankin ammatillisesta kokemuksesta. Kirja tuo esiin parisuhteen iloja ja karikkoja. Onko parisuhteessa tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen?

Kaarinan Tokmannissa törkeä ryöstö

Kaarinassa Jännekadulla Tokmannin tavaratalossa tapahtui noin kello 12.50 törkeä ryöstö. Turkulaisen miehen epäiltiin varastaneen ilma-aseen liikkeestä. Miestä pysäytettäessä hän osoitti paikalle tullutta vartijaa ilma-aseella.

Olemmeko toriparkin vankeja?

Kauppatori näytti marraskuun lopulla tällaiselta.

Puolueet , kokoomus ja demarit etunenässä, jotka olivat toriparkkipäätöksen takana, ovat nyt talutusnuorassa ja heitä kiristetään. Jopa ihan eri päätöksien tekemisessä, mistä alun perin valtuuston päätöksellä sovittiin.

Ulkomaiset kasvikset voivat levittää uusia kasvien virustauteja kasvihuoneviljelmille

Ruokavirasto kartoitti kasvien viruksia yhteensä 26 ulkomaisesta, heinäkuussa myynnissä olleesta kasviserästä. Selvityksen mukaan ulkomaisten kasvisten mukana voisi levitä uusia virustauteja suomalaisille vihannesviljelmille. Koska virukset voivat helposti levitä vaikkapa käsissä, ei ulkomaisia kasviksia kannata tuoda vihannesviljelmälle edes eväänä. Kasveille tauteja aiheuttavat virukset eivät voi sairastuttaa ihmisiä, joten kasviksia voi aivan huoletta syödä.

Kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille

Itse kasvatetut ja kokatut kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille. Päiväkodit voivat pienentää ruokahävikkiä pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Lasten kosketusta luontoon voidaan lisätä pitkillä luontoretkillä, istuttamalla ja hoitamalla kasveja sekä antamalla lasten leikkiä luonnonmateriaaleilla, mullalla ja luonnonvedellä.

Vuokraisitko porakoneen tarvittaessa?

Nettivuokraus.comin 2019 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisilla on yli 2,6 miljoonaa porakonetta, joista 546 000 käytetään vain kerran vuodessa tai harvemmin. Noin 245 000 porakoneen käyttäjää olisi valmis vuokraamaan koneen tarvittaessa. Porakone on esimerkki tavarasta, jota tarvitaan kotona hyvin harvoin ja joka haluttaisiin vuokrata.

Suomi alkaa valmistella kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa

Ympäristöministeriö asettaa hankkeen valmistelemaan niin sanotun kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: tuotekieltoja, kulutuksen vähentämistä, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvelvoitteita sekä valistusta. Näihin liittyvien kansallisten säädösten täytyy olla voimassa 3.7.2021.

Raision kirjastossa tanssitaan Smurffien tahtiin

Lasten teemalauantait jatkuvat Raision kaupunginkirjastossa lauantaina 14. joulukuuta kello 10–13, kun vuorossa on Smurffidisko. Martinsalissa laitetaan jalalla koreasti kaikille tuttujen Smurffihittien tahtiin. Joraamisen ohessa voi nauttia poppareita ja mehua, niin jaksaa taas bailata.

Kunnat ottivat kantaa palvelutuotannon malleihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmä käsitteli 2. joulukuuta muun muassa alustavia tuloksia kuntien kommenteista kuntien palvelutuotantoa koskevaan kyselyyn. Asialistalla oli myös sote-veromalli, maakunnan yleinen toimiala ja maakunnan rahoituksen malli sekä Uudenmaan sote-erillisselvitys.

Urheilu

Jälkipeli: Liikuntahallien parketeilla pelit käyvät vähiin

Kupittaan palloiluhallissa TPS Salibandyn pelatessa otteluaan parketin päälle asennettaan erillinen liigamatto. Sitä ennen pitää poistaa parketin päälle asennettu harjoitusmatto.

Tuskin moni edes aavisti vuosia sitten, että nykyään suurin osa Veikkausliigan peleistä pelataan keinonurmella. Enää hyvin harvoin Suomessa perustetaan luonnonnurmella katettuja jalkapallokenttiä.

Jokainen piste Huuhkajille on kova suoritus EM-kisojen B-lohkosta

Suomen maajoukkue voi lähteä paineetta ensi kesänä EM-kisojen B-lohkoon.

Historiallinen jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta toi Huuhkajien vastustajiksi ensi kesänä Venäjän, Tanskan ja Belgian. Millaiset maat vastaan oikeastaan tulevat?

Kymmenen sakki karkaamassa TPS:ltä

Marko Virtasen aikana TPS:n pelillinen puoli on parantunut, mutta se ei ole näkynyt sarjataulukossa.

Liigakausi vasta lähestyy puoltaväliä, mutta jo nyt aletaan olla tilanteessa, jossa voi kysyä, onko kausi TPS:n osalta ohi.

Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ry juhlii 40-vuotista toimintaansa

Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ry (VSVetU) perustettiin vuonna 1979 ja on yksi vanhimpia aikuisurheiluseuroja Suomessa. Seura perustettiin, koska 1970-luvulla aikuisille ei järjestetty yleisurheilukilpailuja. Samanhenkisesti ajattelevat aktiiviset aikuiset perustivat seuran saadakseen nauttia kilpailemisesta ja onnistumisen elämyksistä.

Jälkipeli: Ura Basketin Marius Van Andringan tarina ei ole ihan tavanomainen

Ura Basketin Marius Van Andringa (10) omistaa kahden maan passit. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Kuten nimestäkin jo olettaa saattaa, kyseessä ei ole ihan tavallisen suomalaisen koripalloilijan tarina. Kaarinan Ura Basketin Marius Van Andringa on pelaaja, jonka suonissa virtaa vahvasti gallialaista verta. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Jonni Peräaho jatkaa TPS:ssä, maalivahti Santeri Aaltonen siirtyy Turkuun Hakasta

Jonni Peräaho.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavat sopimukset keskikenttäpelaaja Jonni Peräahon sekä maalivahti Santeri Aaltosen kanssa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.