Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tutkimus: Keisarileikkausten vaikutukset lasten terveyteen luultua vähäisempiä

Todennäköisyys joutua suunnittelemattomaan keisarileikkaukseen on suurimmillaan vapaapäivää edeltävän työpäivän aikana, todetaan VATT:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Turun yliopiston ja Pombeu Fabran yliopiston tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa.

Suomen Vuoden optikko -palkinto Turkuun

Optinäön Jarkko Vilén valittiin Suomen Vuoden optikoksi 2019. Erityisesti häntä kiitettiin halusta löytää jokaiselle asiakkaalle sopiva ratkaisu uusien teknologioiden avulla.

Optinäkö-liikkeen Jarkko Vilén valittiin pohjoismaisessa Optical Awards -tapahtumassa Suomen vuoden 2019 optikoksi. Tärkein valintaperuste oli uusien teknologioiden käyttö asiakaskohtaisten ratkaisujen löytämiseksi.

Kaksi TPS:n Liiga-ottelua vapaassa katselussa viikonloppuna

TPS:n perjantain ja lauantain Liiga-pelit ovat vapaassa katselussa.

Telia tarjoaa kaikki viikonlopun Liiga-pelit Televisioviikon kunniaksi ilmaiseksi. Tarjolla on muun muassa TPS ottelu Vaasassa Sportia vastaan perjantaina 18. lokakuuta kello 18.15 alkaen sekä lauantain kotiottelu Pelicansia vastaan alkaen kello 18.15.

Telakalla aloitetaan rokotukset ja tehostetaan käsihygieniaa sekä hengityssuojainten käyttöä

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on hoidettu vakavan pneumokokkitaudin vuoksi loppukesän ja alkusyksyn aikana työikäisiä aikuisia, joita yhdistää työskentely Turussa telakalla rakenteilla olevassa laivassa. Näitä potilaita on ollut yhteensä noin 20.

Yrityssaneerausten määrä väheni 14,4 prosenttia alkuvuonna

Vireille pannut yrityssaneeraukset tammi–syyskuussa 2010–2019.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa pantiin vireille 261 yrityssaneerausta, mikä on 44 yrityssaneerausta (14,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 204, mikä on 896 henkilöä (28,9 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Turkulaisille esitellään tulevaisuuden kansantanssi

Turussa järjestetään syyslomaviikolla kaksi kansainvälisen tason suurtapahtumaa, kun New Performance Turku Festival sekä tanssin ammattilaistapahtuma Stretch esitysohjelmistoineen valtaavat kaupungin monipuolisella ohjelmistollaan.

Uudet taivaalliset teesit

Maanantai oli kova päivä turkulaisessa päätöksenteossa. Valtuusto päätti äänin 50–15, että Turkua johtaa jatkossa pormestari. Seminaarissa esiteltiin kaupunginjohtajan talousarvioesitys sekä lähes 60 miljoonan euron säästöpaketti, joka kestää vuoteen 2023.

Sinkkutalouksista siirrytään jakamistalouteen

Yksin eläviä on suomalaisista jo varsin vaikuttava määrä, noin puolet väestöstä. Yksin elävät asuvat yksinään yksiöissään, mutta pinnalle on tulossa oman vapauden ohelle eräänlainen jakamistalous, yhteisöllisyys. Tämä voi olla konkreettista, kuten taloyhtiö -yhteisöllisyyttä.

Ulkomailla opiskeleva, muista lähettää todistukset

Jos suoritat opintosi kokonaan ulkomailla, sinun täytyy toimittaa Kelaan oppilaitoksen antama läsnäolotodistus ja todistus edellisen vuoden opintosuorituksista.

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2,4 prosenttia

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2019/3, vuosimuutosprosentti.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Painehaavat lisäävät potilaskuolleisuutta

Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 55 000–80 000 painehaavaa. Suurimmat riskiryhmät ovat pitkään vuoteessa hoidettavana olevat potilaat, kuten pitkäaikaishoidon potilaat sekä akuutisti sairastuneet vuodeosastojen potilaat. Heistä noin joka kymmenes saa yhden tai useamman painehaavan.

Mikrobilääkkeiden kulutus tuotantoeläimille Suomessa vähäistä

Euroopan lääkevirasto EMA on julkaissut yhdeksännen raportin tuotantoeläinten mikrobilääkkeiden kulutuksesta Euroopassa ( ESVAC-raportti ). Raportissa on mukana 31 maan tiedot. Tulokset ilmoitetaan mikrobilääkkeen myyntinä tuotantoeläinten määrään suhteutettuna.

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto kasvoivat elokuussa

Palveluiden työpäiväkorjatun liikevaihdon ja volyymin vuosimuutos, %.

Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi elokuussa 4,5 prosenttia vuoden 2018 elokuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Kuluvan vuoden heinäkuussa liikevaihto oli 5,9 prosentin kasvussa volyymin asettuessa tuolloin 4,6 prosentin nousuun vuodentakaisesta. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Eläketukea haki yli 3 000 henkilöä

Ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajeni lokakuun alussa koskemaan ennen 1.9.1958 syntyneitä. Kela lähetti elokuussa hakemuslomakkeen ja eläketuesta kertovan kirjeen niille henkilöille, joille Kelan tietojen mukaan tulisi oikeus eläketukeen 1. lokakuuta alkaen. Kirje lähetettiin noin 3 350 henkilölle. Eläketukea on hakenut 3 073 henkilöä. Uusien edellytysten mukaiset ensimmäiset eläketuet maksettiin 4. lokakuuta.

Muikku ja kuha sisävesien arvokkaimmat saalislajit

Muikku on edelleen sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan.

Kaupalliset kalastajat saivat viime vuonna saaliiksi sisävesiltä 5,2 miljoonaa kiloa kalaa. Vuonna 2017 saalis oli 6,5 miljoonaa kiloa. Saaliin pieneneminen johtui pääosin nuotalla pyydetyn muikun määrän vähenemisestä. Rapusaalis oli jonkin verran alle 600 000 rapua, mistä lähes kaikki oli täplärapua. Saaliin arvo oli 14,7 miljoonaa euroa, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna.

Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä yhteistyön keinoin

Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä yhteistyön keinoin. Tavoitetta tukemaan on asetettu sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä. Ryhmän tehtävänä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi.

Yrittäjägallup: Ongelma yritysten välisistä ylipitkistä maksuajoista laajenee

Suuret yritykset maksavat laskunsa pienille yrityksille entistä hitaammin. Ongelma näyttää laajenevan entistä pienempiin yrityksiin. Myös se yleistyy, että pitkästä maksuajasta ei sovita, vaikka laki niin määrää. Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista.

Kunnille ja kuntayhtymille tarjolla 70 miljoonaa euroa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämiseen

Rinteen hallitus ilmoittaa sote-uudistuksen tavoitteiksi perustason palvelujen vahvistamisen. Painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Urheilu

Kaksi TPS:n Liiga-ottelua vapaassa katselussa viikonloppuna

TPS:n perjantain ja lauantain Liiga-pelit ovat vapaassa katselussa.

Telia tarjoaa kaikki viikonlopun Liiga-pelit Televisioviikon kunniaksi ilmaiseksi. Tarjolla on muun muassa TPS ottelu Vaasassa Sportia vastaan perjantaina 18. lokakuuta kello 18.15 alkaen sekä lauantain kotiottelu Pelicansia vastaan alkaen kello 18.15.

Jälkipeli: Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajat ovat yhtä isoa perhettä

Kotijoukkueen voitto kruunaan kannattajienkin illan.

Tiistai-iltaisen Armenia-ottelun alkuun oli vielä useampi tunti, mutta turkulaisen Bar Innon sisätilat täyttyivät jo innokkaista Huuhkajien kannattajista. Suomen Maajoukkueen Kannattajat (SMJK) on yhdistys, joka on ollut jo vuosien ajan kotimaisen kannatuskulttuurin soihdunkantaja. Suomi ei ehkä olekaan enää maailman hiljaisin urheilukansa.

Otteluanalyysi: Komealla voitolla kohti EM-lopputurnausta

Suomi juhli Fredrik Jensenin avausosumaa, joka jäi voittomaaliksi.

Jo niin lähellä, mutta vielä niin kaukana. Näin voisi kuvailla Suomen jalkapallomaajoukkueen mahdollisuuksia saavuttaa historiallinen paikka EM-lopputurnauksessa. Olympialaisissa Suomi on pelannut pari kertaa, mutta ei EM- tai MM-turnauksessa. Lähellä ollaan, sillä vakuuttava voitto 3-0 (1-0) Armeniasta jätti vierailijat jo viiden pisteen päähän Suomesta.

Vili-Jesper Koivula Tuton vahvuuteen

Vili-Jesper Koivula.

Jääkiekon Mestiksen Tuto Hockey on vahvistanut hyökkäystään Vili-Jesper Koivulalla . Koivula tulee Tutoon KooVeesta, jossa hän teki viime kaudella 24 Mestis-maalia.

Veikkausliigan huipennus näkyy Turussa pitkin viikkoa

Interin ja KuPS:n välinen mestaruuskamppailu ensi lauantaina Kupittaalla on lähes loppuunmyyty.

Inter taistelee Veikkausliigan mestaruudesta lauantaina 19. lokakuuta. Joukkue kohtaa kotikentällään Veritas-stadionilla Kupittaalla KuPS:n. Turussa mestaruutta on saatu odottaa, sillä viimeksi kultamitalit laitettiin turkulaisten kaulaan vuonna 2008 Interin voittaessa Veikkausliigan.

Lukas Hradecky ei hätkähdä ennakkosuosikin viittaa

Lukas Hradecky ja muu Suomen joukkue olivat luottavaisia ja hyväntuulisia Armenia-ottelun aattona.

Ennen tiistain EM-karsintaottelua Suomi on kohdannut Armenian viisi kertaa. Saldona on neljä voittoa ja yksi tasapeli. Maaliero Suomelle on maukas 8–1. Historiankin valossa on selvää, että kotiottelusta Huuhkajille on budjetoitu kolme pistettä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.