Jälkipeli: Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien kummisetä

Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien tärkeä taustavaikuttaja. Hänen ansiostaan Turkuun saapui Amerikasta ensimmäinen musta ulkomaalaisvahvistus. Donald Crenshawin tullessa Turkuun vuonna 1972, koko kaupunki meni sekaisin koripallosta. Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien tärkeä taustavaikuttaja. Hänen ansiostaan Turkuun saapui Amerikasta ensimmäinen musta ulkomaalaisvahvistus. Donald Crenshawin tullessa Turkuun vuonna 1972, koko kaupunki meni sekaisin koripallosta. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Turun NMKY:n menestyskausi 1970-luvun alussa on ainutlaatuista paikallista palloiluhistoriassa. Kausi muistetaan ensimmäisestä turkulaisesta koripallomestaruudesta, vastavalmistuneesta Kupittaan urheiluhallista ja ensimmäisten mustien miesten ilmaantumisesta kotimaan koripallokentille.

Turkulaisessa menestystarinassa edesmenneellä Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtorilla, Turun NMKY:n puheenjohtajalla ja Belgian kunniakonsulilla Jukka Wihannolla oli iso rooli.

Vuosi 1972 oli aikaa, kun kultamitalivoittaja Lasse Viren kaatuili takasuoralla Münchenin olympialaisissa. Kupittaalla pelattiin lätkää yhä avojäällä ja jalkapallossa TPS voitti peräkkäin kaksi Suomen mestaruutta.

Pitkän liikemiesuransa ansiosta Wihanto oli verkostoitunut laajalle. Ilman vaikutusvaltaista tukiryhmää turkulainen menestysprojekti ei olisi ollut mahdollista. 1970-luvun alun TuNMKY:n Urheilijoiden johtokuntaan kuului meritoituneita jäseniä. Puheenjohtajan nuijaa heilutti edustusjoukkueen ”kummisetä” Wihanto. Varapuheenjohtajana oli Pentti Larkela ja johtokunnan yhtenä jäsenenä oli tohtori Keijo Ketonen.

Duunariosastoa edustivat sihteeri Iiro Saari, edustusjoukkueen valmentaja Pentti Hilke, joukkueenjohtaja Pekka Lindberg ja Harry Fagerström sekä Kalevi Pihlamäki. Toiminnanjohtaja Pentti ”Penna” Lausti piti langat tiukasti käsissään.

– Lausti oli menestystarinan sielu, korvaamaton taustatyöntekijä. Hän hoiti esimerkillisesti käytännön asiat. Pentti oli kaikki kaikessa, muistelee Wihanto.

Menestysprojekti tarvitsi ulkopuolisia pelaajavahvistuksia. Jorma Pilkevaaran siirtymisellä Ruotsin pääsarjasta Turkuun oli ratkaiseva merkitys.

– Pilkevaara oli kuin imupaperi. Hänen tulonsa jälkeen oli helppo saada muitakin huippupelaajia. Kaikki halusivat pelata samassa joukkueessa Pilkevaaran kanssa.

Kun TuNMKY:n aloitusviisikko oli jo kasassa, puuttui joukkueesta vielä kirsikka kermakakun päältä. Siitä siirtouutisesta tulikin sitten vuoden, ei pelkästään turkulainen, vaan valtakunnallinen urheilupommi. ”USA:n maajoukkuemies Donald Crenshaw pelaa Turun NMKY:ssä!” Mustan miehen Turkuun tulossa oli Wihannolla iso merkitys.

”Jummi” oli ystävänsä Keijo Ketosen kanssa seuraamassa jääkiekon MM-kisoja Prahassa. Samassa hotellissa asui USA:n koripallojoukkueen pelaajia. Eräs heistä oli Crenshaw. Suomalaismiehet esittelivät itsensä ja kertoivat koripallosuunnitelmistaan. Crenshaw kiinnostui tarjouksesta ja tuli käymään Turkuun.

– Varasin vastavalmistuneesta Ruissalon kylpylästä komean sviitin. Maksoi, mitä maksoi! Ja niin tehtiin Crenshaw'n kanssa sopimus.

24-vuotias Crensaw oli TuNMKY:lle melkoinen kultakimpale ja hyvä esikuva turkulaisille nuorille koripalloilijoille. Don oli esimerkillinen urheilija ja koripallossa todellinen tekniikkataituri. Pelimiehen elämäntavat olivat säntilliset. Mustan pomppuihmeen saapuminen marraskuussa 1972 sai Turun aivan sekaisin.

Vaikka Wihanto oli kiistatta se henkilö, jonka ympärille rakentui koko menestystarina, hän mielellään korosti myös muiden mukana olleiden merkitystä. Joukkueenjohtajana oli rakennusliikkeen toimitusjohtaja Pekka Lindberg, Wihannon kurssikaveri kauppakorkeakoulusta.

– Pekka omistautui täydellisesti joukkueelle. Pekka oli sivistynyt, hyväntahtoinen ja empaattinen. Joukkueen isähahmo. Hän piti huolen, että pelaajat viihtyivät ja asiat hoituivat.

Vuonna 1932 syntynyt Wihanto ehti elää lähes 86-vuotiaaksi. Kiinnostus koripalloon ei ollut sattumaa, sillä Jummi pelasi itsekin koripalloa pääsarjatasolla 1950-luvulta alkaen Turun NMKY:ssä. Tarinan haastattelu tehtiin pari vuotta sitten.

Hannu Tuominen

Merimiesammatti ollut keino pyrkiä ulkomaille paremman toimeentulon toivossa

Australiaan emigroitunut luutnantti Ragnar Ramstadius kiikaroimassa toisen maailmansodan aikana eteläisellä Tyynellä valtamerellä.

”Merimies on liikkuva matkalainen. Harvoin on hänellä pysyvää osotetta. Suurin osa kulkee paikasta paikkaan, maasta maahan, wieläpä maanosasta maanosaan.” Näin kirjoitti merimiespappi Eino Kiviluoto Merimiehen Ystävässä vuonna 1912. Siirtolaisuusinstituutin Tutkimuksia -sarjassa ilmestyvässä uutuusteoksessa Merenkulkijoiden siirtolaisuus: näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään 12 kirjoittajaa kulkee näiden liikkuvien matkalaisten jäljillä.

JHL laajentaa PAU:n tukilakkoja, Airpron työntekijät lakkoon 25. marraskuuta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tukee Postin työtaistelua tukilakoilla, jotka vaikuttavat lentokenttien turvatarkastuksiin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen 25. marraskuuta.

Paloturvallisuusviikko, Operaatio Ruokakassi sekä Myllyn ja Itäharjun Prismat keräävät palovaroitinlahjoituksia

Turun seudullakin on ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne on niin tiukka, että rahat eivät riitä edes ruokaan. Palovaroittimet eivät ole ostoslistassa kovin korkealla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima Paloturvallisuusviikko, Itäharjun ja Myllyn Prismat sekä Operaatio Ruokakassi keräävät palovaroittimia vähävaraisille Paloturvallisuusviikolla 23.11.–1.12.

Suomalainen lajitteli keskimäärin neljä kiloa pantittomia lasipakkauksia viime vuonna

Lasipakkausten keräykseen voi tuoda pantittomia lasipulloja ja -purkkeja.

Lasipakkausten lajittelu on pieni teko, jolla on suuri merkitys ilmastolle. Jokainen kilo lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää noin 0,5 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sekajätteeseen päätyvään lasiin. Kukin suomalainen lajitteli keskimäärin neljä kiloa pantittomia lasipakkauksia vuonna 2018. Parhaimmat lasin lajittelijat ovat Salon, Savonlinnan ja Rovaniemen seudulla, Keski-Suomessa on vielä kirittävää.

Nuorten tekemä reseptikirja valmistuu lapsen oikeuksien viikolla

Nuoret ovat kokanneet ja kuvanneet ruokia Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Marttojen yhteisillä ruokaklubeilla viime vuodesta alkaen pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Kajaanissa. Resepteistä ja kuvista on valmistunut VeNyvän vinkit kokkaukseen -kirja. Nuoret kokit kannustavat kirjalla muita nuoria tekemään ruokaa ja leipomaan yhdessä perheen ja kavereiden kanssa.

Tieliikenteessä kuoli 14 ihmistä lokakuussa

Tieliikenteessä kuolleet 1/1985 - 10/2019. 12 viime kuukauden aikana kuolleet kuukausittain.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui lokakuussa 340 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 14 ja loukkaantui 414 ihmistä. Kuolleita oli 12 vähemmän ja loukkaantuneita 20 vähemmän kuin vuoden 2018 lokakuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

Carmeninae-kuoron laulava joulukortti helähtää Sigynin lavalla

Carminae esiintyy Sigyn-salissa 24. marraskuuta.

Carmeninae-kuoro juhlistaa juuri valmistunutta joululevyään esiintymällä Turussa, Sigyn-salissa 24. marraskuuta. Kuoro on vähentänyt esiintymisiään viimeisten parin vuoden ajan, mutta ajalla ei ole laulamisessa laiskoteltu. Keikkailun sijaan treeneissä ja äänityspäivissä studiolla on keskitytty tekemään työtä albumin eteen.

Etla: Teknologiajättien rooli laajentunut rahoitus- ja hyvinvointialoille

Henkilötietoon liittyvien ideoiden suojaaminen patenteilla on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Teknologiajätit valtaavat uusia markkina-alueita, ja se näkyy erityisesti tekoälyyn liittyvien patenttihakemusten kasvuna sekä yrityskauppoina. Datajätit ovat vallanneet yritysostoilla myös kokonaan uusia markkinoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan patentteja ja yritysostoja koskeva data kertoo samalla datajättien laajentumisesta rahoitusalalle ja hyvinvointipalveluiden markkinoille.

Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi

Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokenut ajattelee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä 62 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Sairastuneiden omaisten näkemykset ovat saman tyyppisiä kuin sairastuneiden, 47 prosenttia uskoo oman sairastuneen lähiomaisen tulleen leimatuksi.

Miten vanhat lamput hävitetään oikeaoppisesti?

Useimmat lamput eivät kuulu sekajätteen joukkoon ja niiden kierrätyksessä on parannettavaa.

Tiedätkö, miten vanhat loiste-, halogeeni- ja ledilamput hävitetään oikeaoppisesti? Useimmat lamput eivät kuulu sekajätteen joukkoon ja niiden kierrätyksessä on parannettavaa.

Yrittäjät: Tukilakot kohtuuttomia, työrauhasääntely uudistettava

– Postilakon tukilakot ovat kohtuuttomia ja uusin muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely kaipaa nopeasti uudistamista. Hallituksen pitää perustaa työryhmä uudistamaan Suomen työrauhasääntelyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

RekryExpossa aiheina naiset teknologia-alalla ja verkostoituminen

RekryExpon tapahtumissa vieraili viime vuonna yhteensä noin 5 000 työnhakijaa.

RekryExpo esittelee 20. marraskuuta Turun Messukeskuksessa noin 2 000 työpaikkaa. Teemana syksyn rekrytointitapahtumassa on ICT, mutta tapahtumasta on mahdollisuus löytää töitä monilta toimialoilta.

Arvotaidekauppiaiden hakeuduttava rahanpesun valvontarekisteriin joulukuusta alkaen

Rahanpesun valvontaa tehostetaan lisäämällä taidetta myyvät, ostavat ja välittävät yritykset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat aluehallintoviraston valvottaviksi 1. joulukuuta alkaen.

Pieni ele poiki kaksi miljoonaa

Perinteinen Pieni ele -lipaskeräys sai suomalaiset tukemaan jälleen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyväksi tehtävää työtä. Yli 10 000 vapaaehtoisen yhteistyöllä tehty keräys oli keväällä eduskunta- ja eurovaalien äänestyspaikoilla. Lahjoituksilla saadaan muun muassa kuntoutusta, apuvälineitä, virkistystoimintaa ja vertaistukiryhmiä.

Kiinteistöliitto: Lapset huomioon kaikessa taloyhtiön päätöksenteossa

Kiinteistöliitto kannustaa taloyhtiöitä huomioimaan lapset kaikessa taloyhtiön toiminnassa ja päätöksenteossa.

Kiinteistöliitto kannustaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta taloyhtiöitä huomioimaan lapset kaikessa taloyhtiön toiminnassa ja päätöksenteossa. Parhaillaan vietettävän lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus olla oma itsensä.

Eloranta: Marja- ja hedelmämehut rajattava virvoitusjuomaveron ulkopuolelle

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) haluaa, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois virvoitusjuomaveron piiristä. Valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt verojaoston valmisteleman mietinnön, jossa asiasta on tehty ponsiesitys. Tämä tarkoittaa, hallituksen tulee tuoda ensi kevään aikana selvitys siitä, voidaanko marja- ja hedelmämehut vapauttaa virvoitusjuomaveron piiristä. Rinteen hallituksen ohjelmassa on myös maininta tästä eli sen selvittämisestä, voisiko marja- ja hedelmämehut rajata verotuksen ulkopuolelle.

Turkulaiset tutkijat saavat käyttöönsä uuden tieteellisen suurteholaskennan klusterin

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat saaneet käyttöönsä uuden hyvin tehokkaan valtakunnallisen laskenta-alustan, joka koostuu 13 yhteen kytketystä tietokoneesta. Uudella klusterilla on mahdollista ratkaista esimerkiksi koneoppimiseen liittyviä tehtäviä ja sen käyttäjiksi toivotaan tutkijoita eri aloilta aina ihmistieteistä luonnontieteisiin.

Tekojääratojen jäädytys käynnistyy

Tekojääratojen jäädytys käynnistyy Turussa.

Parkin kentällä ja Kupittaan luistelumadolla on aloitettu jäädytyksen valmistelutyöt. Tavoitteena on saada Kupittaan luistelumato luistelukuntoon lauantaiksi 30. marraskuuta ja Parkin kenttä avattua maanantaina 2. joulukuuta, jonka jälkeen ne ovat avoinna säävarauksella maaliskuun puoliväliin asti.

Urheilu

Näkökulma: Suomi on kisoissa, pelaajat eivät

Lukas Hradecký voinee olla varma pelipaikastaan ensi kesän EM-kisajoukkueessa.

Kreikka-ottelunkin jälkeen se on totta. Uni ei olekaan loppunut, vaikka tappio tuli. Suomi pelaa ensi kesänä jalkapallon EM-kisoissa. Mutta, hieman kärjistäen, yksikään pelaaja ei voi olla varma pelipaikastaan Huuhkajissa.

Marko Virtanen valmentaa ensi kaudella Lukon A-junnuja

Marko Virtanen (toinen vasemmalta takarivissä) siirtyy ensi kaudeksi Rauman Lukkoon.

Pekka Virta jatkaa Lukon päävalmentajana ensi kaudella 2020–21, mutta TPS:n nykyinen luotsi Marko Virtanen siirtyy A-junioreiden valmennuksen kautta liigajoukkueen päävalmentajaksi kausiksi 2021-23

U15-maajoukkue aloittaa Portugalissa

Suomen poikien alle 15-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloittaa kansainväliset turnaukset jo tänä syksynä. Maajoukkue matkustaa Portugaliin UEFA Development -turnaukseen. Turnauksessa Suomi kohtaa Espanjan, Portugalin ja Italian.

Jälkipeli: Valmentaja Suhonen tietää, miltä potkujen saaminen tuntuu

Heikki Suhonen on mustavalkoisista mustavalkoisin, seuralegenda. Silti valmentaja Suhonen sai aikoinaan potkut, koska ei ollut riittävän TPS-henkinen.

Tekstiviestillä. Puhelinsoitolla. Sähköpostilla. Tai reilusti kasvotusten kertomalla. Kaikki mahdollisia tapoja on käytetty, kun on päätetty antaa valmentajalle potkut. Osa on onnistuneita, osa enemmän tai vähemmän tökeröitä.

Timo Furuholm jatkaa Interissä

Timo Furuholm ja Niko Markkula.

Interin hopeajoukkueen kapteeni ja pitkäaikainen Inter-hyökkääjä Timo Furuholm ja Inter ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen pelaajasopimuksen.

Åboraakkeli: Tepsin uusi alku?

TPS:n uusi valmentaja Marko Virtanen.

TPS:n kiekkomiehistö palaa tällä viikolla maaottelutauolta vierasotteluiden merkeissä. Perjantaina TPS poikkeaa Kuopiossa ja lauantaina matka jatkuu Ouluun. Samalla nähdään ensimmäiset oikeat viitteet Marko Virtasen TPS:stä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.