Turun ylioppilaskylästä järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu vuonna 1967. Kilpailun tarkoituksena oli ratkaista, miten alueelle voitaisiin rakentaa ympäristöön sopivalla tavalla taloudellisesti mahdollisimman paljon opiskelija-asuntoja. Kilpailualueen piti sopeutua kulttuurimaisemaan. Alue oli kuitenkin peltoa, joka ei tarjonnut säilyttämisen arvoisia miljöötekijöitä.

Kilpailun voittivat arkkitehdit Jan Söderlund ja Erkki Valovirta, joiden ehdotuksen lähtökohtana oli tiivis ja matala korttelirakenne. Sen ajan rakennustekniikalla taloudellisuus merkitsi rakentamista betonielementeillä, joiden toistuvuus oli mahdollisimman suuri. Yksitoikkoisuuden ja ankeuden välttämiseksi osa julkisivuista suunniteltiin puuelementeistä, joiden väri vaihtelee kortteleittain.

Arkkitehdit uskoivat, että viheralueiden huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella on suuri merkitys ylioppilaskylän viihtyvyyden ja vaihtelevuuden kannalta. Tarkoituksena oli luoda jokaiselle korttelipihalle istutusten ja julkisivujen värityksellä hieman toisistaan poikkeava ilme.

Kortteleiden väliset tilat suunniteltiin puistomaisiksi viherakseleiksi. Vihersuunnitelmat laati maisema-arkkitehti Onni Savonlahti. Suunnitteluperiaatteita olivat puiden ja pensaiden luonnonmukainen sijoittelu ryhmiin kasvupaikkojen mukaan. Ylioppilaskyläsäätiö panosti alusta lähtien viheralueiden kasvuun lähtöön ja niiden ylläpitoon.

Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.