Meidän mailla: Kalmiston kankaista
Nummessa Pyhän Katariinan kirkon pohjoispuolella sijaitseva, 1000- ja 1100-luvuille ajoittuva kalmisto nimettiin Kaarinan kirkkomäen kalmistoksi ensimmäisten hautalöytöjen jälkeen vuonna 1950. Kalmistosta ensimmäisenä löytyneen naisen haudan löytöjen mukaan on suunniteltu Kaarinan muinaispuku.
Puvun alusmekko on ommeltu kahdesta erilaisesta kankaasta. Yläosa on harvaa ja pehmeää harmaata toimikasta. Helmaosa on tummansinistä, tiivistä ja jäykkää kangasta, jota oli säilynyt haudassa vain yksi palanen. Vähäiset jäänteet jättivät paljon sijaa arvailuille vaatteen rakenteesta.
Päällyshameen jäänteitä löytyi enemmän, vaikkei senkään rakenteen tai värin selvittäminen ollut helppoa. Todennäköisesti hame on koostunut useammasta kuin yhdestä kupurasoljilla kiinnitetystä kankaankappaleesta. Hameen taitteeseen on tehty etupistoin koristeruudukkoa, ja koska sinistä väriä näkyi kankaista otetuissa kuitunäytteissä heikosti, on hameen väri vaalean sinivihreä.
Esiliina on tummemman sinivihreä. Esiliinan kulmissa on viuhkamaiset spiraalikoristeet ja vyönauhana on irrallinen, tukevatekoinen punaruskea lautanauha.
Ensimmäinen puku valmistui vuonna 1991. Puvun kankaat kudottiin nykyaikaisilla vaakakangaspuilla tehdasvalmisteisista langoista. 1990-luvun kuluessa Kuralan kylämäen arkeologisessa kokeiluverstaassa valmistettiin puku myös rautakautisia työtapoja ja -välineitä käyttäen.
Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.